”life is a mystery, everyone must stand alone. I hear you call my name, and it feels like home.” 

Kuinka moni teistä sai välittömästi nuo sanat luettuaan biisistä kiinni? Lähtikö tuttu musavideo pyörimään päässä? Itselleni tuo Madonnan Like A prayer -kipale on aina ollut erityisen merkityksellinen. Se oli nimittäin ensimmäinen englannin kielinen biisi jonka opin täysin ulkoa. Ikää oli vasta sen verran, että sanoistahan en toki mitään ymmärtänyt, mutta innoissani silti hoilasin mukana kerta toisensa jälkeen lukien samalla sanoja kasetin kansivihkosta. Ja voi sitä ylpeyden tunnetta, kun saatoin vihdoin jättää lunttilapun poissa ja keskittyä laulamisen lisäksi myös tanssimuuveihin.

Popin kuningattaren biisien tahdissa tuli heiluttua hiusharjamikki kädessä monesti myöhemminkin. Muistan eräänkin kerran lukioikäisenä, kun esiinnyin oikein tunteella oman huoneeni peilille ja enkä huomannut isän kotiintuloa ennen kuin siinä vaiheessa kun hän seisoi jo huoneeni ovella katsomassa ja kuuntelemassa varmastikin mielenkiintoista Madonna-showtani.

Käymässämme dialogissa ja sen lakonisuudessa oli mielestäni jotain kaurismäkeläistä tunnelmaa. Lauluni katkesi kuin veitsellä kesken varmaan todella sensuellin pornokyykkyilyn, kun huomasin isän huoneeni ovella ja sanoin ”Minä lauloin”. ”Minä kuulin, ulko-ovelle asti”, vastasi puolestaan isäni ja poistui. Tuo huvittava hetki on jostain syystä piirtynyt mieleeni ikuisiksi ajoiksi. 😀

Vaikka en olekaan syttynyt Madden levyille kauheasti enää lukioaikoinani ilmestyneen Ray of lightin jälkeen, on tuolla rautarouvalla ja hänen musiikillaan aina paikka minun levysoittimessani (tai siis Spotifyissa nykyään). Muutaman vuoden takainen keikka Jätkäsaaressa kuului vuosikausia odotettuihin haaveisiin ja sinne oli aivan pakko päästä.

Madonna ja hänen pop-sävelensä ovat kuuluneet elämässäni etenkin erilaisiin hauskanpidon hetkiin. Olen laulanut Like A Virginiä ruotsinlaivan karaokessa kaverini kanssa kourien samalla hänen takamustaan. Olen pukeutunut legendaarisissa kasaribileissani Madonnan esimerkin mukaan pitsihaskoihin ja krusifikseihin. Olen piinannut naapureitani äänekkäillä Papa Don’t Preach -singstarvedoillani. Voisinpa melkein sanoa, että ”ei bileitä ilman Madonnaa!”.

Ei siis varmaan yllätä, että hihkuin riemusta, kun kuulin arpaonnen osuneen kohdalleni ja olevani Mintun lisäksi toinen joka pääsi mukaan Indiedaysin ja Livenationin kamppikseen. Se tarkoittaa nimittäin sitä, että minulla on nyt lippu popin kuningattaren elokuiselle keikalle ja minulla on sellainen myös ystävälleni! En olekaan vielä kertonut asiasta mitään tuolle ihmiselle jonka haluaisin Olympiastadionille mukaan fiilistelemään tuttuja hittejä. Esitänkin asiani nyt sitten täällä blogissa ja odotan mielenkiinnolla kauanko menee, että puhelimeni soi ja kuulen kiljuntaa. 😀

Eli.. Sinä rakas ystäväni jonka kanssa olemme pitäneet yhtä kaikki nämä kolmekymmentä vuotta. Sinä rassukka joka petyit raskaasti kasiluokan jouluna kun toiveustasi huolimatta paketeista ei ilmestynytkään Madonnan Something To Remember -kokoelmaa, mutta kolme kappaletta yhden hitin ihme Jamie Waltersin albumeita sieltä kyllä löytyi. (Tuosta jos mistä jää kyllä ihmiselle traumoja. 😀 )

Haluaisin nyt parannelle noita lähes parinkymmenen vuoden takaisia haavojasi ja kutsua sinut kanssani Olympiastadionille elokuun 12. päivä, hoilaamaan Madden biisien tahtiin. Tahdotko? Minä ainakin tahdon. Soita mulle, kun luet tämän ja tunnistat itsesi. 🙂

Koska kaikki teistä ei voi tunnistaa itseään tuosta äskeisestä eikä siten pääse keikalle minun avecikseni, muistutan että Madonnan 12.8. Olympiastadionilla tapahtuvan keikan liput tulevat myyntiin tiistaina 14.2. klo 9.00. Taistelu tulee tälläkin kertaa olemaan varmasti kiihkeää ja tiketit viedään pikavauhtia. Teroita siis virtuaalikyynerpääsi ja suuntaa lippuostoksille heti sen alkaessa tiistaina!

Aiotteko hankkia liput? Millaisia Madonna-muistoja teiltä löytyy?

PS. Kannattaa pysyä Tyyliä Metsästämässä -taajudella myöhemminkin. Saattaapi nimittäin olla, että mun lippuarsenaalista irtoaa vielä jollekin muullekin kuin tässä postauksessa mainitsemalleni ystävälle. 😉

*Kaikesta henkilökohtaisuudestaan huolimatta, tämä postaus on myös mainos. Bloggaaja saa liput postauksessa intoilemansa artistin konserttiin ilmaiseksi.


Pyörähdettiin eilen työporukalla Porin taidemuseon uuden näyttelyn avajaisissa. Street Art – The New Generation -näyttelyssä on mukana läjä katutaiteilijoita ympäri Euroopasta ja Amerikasta. Teoksia on toteutettu museon näyttelytilojen lisäksi myös kaupungin julkisiin tiloihin niin sisällä kuin ulkonakin. Näyttelyyn kuuluvaa taidetta voi siis bongailla myös pitkin kaupunkia, jos ei museoon saakka ennätä.

 Koska muru ei ehtinyt eilen avajaisiin, ajattelimme mennä katsomaan näyttelyn vielä yhdessä heti huomenna. Yhdistämme museovierailuun myös sunnuntaikävelyn jolla kierrämme tsekkaamassa ympäri kaupunkia toteutetut teokset. Street Art -kartta löytyy TÄÄLTÄ.

Jos siis satut visiteeraamaan Porissa toukokuun 27. päivään mennessä, suosittelen ehdottomasti tarkastamaan tämän värikkään ja mielenkiintoisen näyttelyn. Esimakua Porin taidemuseosta löytyvistä hienouksista näkee seuraavista kuvista.

Yhdeltä seinältä löytyi iso kaupunkimaisena jota myös näyttelyvieraat pääsemään täydentämään omilla tuotoksillaan piirtämällä ne kontaktimuovin paloille ja liimaamalla  haluamaansa paikkaan seinämaalauksessa. Oli hauska nähdä kaiken ikäisiä ihmisiä aina taaperoista vaareihin tussi kädessä  osallistumassa teoksen täydentämiseen.

Avajaisissa oli koolla Porin mittakaavassa harvinaisen paljon mielenkiintoisesti ja persoonallisesti pukeutuneita tyyppejä ja bongailinkin esim. monia hienoja laukkuja.

Kivojen asusteiden lisäksi avajaisvieraiden päällä näkyi myös pirteitä värejä. Näiden kenkien ja lahkeiden kaverina tyylikkään herrasmiehen asussa vilkkui oranssia ja tummansinistä.

 

Tämä keltainen, kantajansa mukaan Berliinistä hankittu laukku sopi maaliroiskeisen ilmeensä vuoksi loistavasti näytelyn teemaan. kelpaisi tällainen veska minullekin.

Näitä värikkäillä naamoilla päällystettyjä roskiksia pitäisi ilmeisesti näkyä myös Porin katukuvassa.

Vaikka ilme näyttääkin vähän myrtsiltä, niin neiti bloggaaja oli varsin iloinen olihan siihe  monta syytä kuten värikäs taide-elämys, viinitarjoilu ja eilen Amerikan ihmemaasta saapunut Öky-Blingbling-laukkuni! Koska laukku oli sen verran räyheä, pidin muun asun super yksinkertaisena ja sen määreen täytti hienosti uusi kokovartalovillasukkani. Laukusta ja sen tarinasta lisää myöhemmin. Kaunokainen ansaitsee oman postauksen.

Miten olis uusi pirteämpi ilme taloyhtiön roskalaatikoille?

Värikästä lauantai-iltaa kaikille!


Mulla näköjään jatkuu projekti ”yllätä itsesi aamuisin ja yhdistele värejä aiempaa ennakkoluulottomammin”. Eli tarkoittaa siis kaikkea vähänkään ”villimpää” kuin yhdellä värillä piristetty lähes musta asu.

Tämän päivän pukeutumisen idea lähti ihan puhtaasti eräästä Net-A-Porterin kuvasta, jossa kullanvärinen paljettipaita oli yhdistetty viininpunaisiin housuihin. K0ska kombinaatio miellytti ja sopivia aineksia löytyi omasta kaapista, niin päätin kokeilla samaa, mutta omalla astetta rennommalla tavallani. Tämän päivän teemaksi tuli siis arkista rönttää yhdistettynä blingblingiin.

paljettitoppi ja farkut/Lindex, kashmirneuletakki/Peter Hahn, laukku/Topshop. kengät/Bullboxer, korvikset/Kalevala, rannerengas/H&M

Lindexin paljettitopin olen ostanut jo viime syksynä, mutta se oli jäänyt käyttämättä sen vuoksi, että karheat paljetit raapivat ikävästi kainaloita ja alleja. Tänään kutenkin tajusin sellaisen yksinkertaisen jutu, että voihan tuon hihattoman topin alle pukea pidempihihaisen paidan paljettien pistelyltä suojelemaan. Kylmän päivän vaatimaan kerrospukeutumiseen se ajatus passasikin sitten enemmän kuin hyvin kun aluspaidan hihat jäivät joka tapauksessa piiloon neuletakin alle.

Koska käyttömukavuus vaatii tosiaan hieman ylimääräisiä kerroksia, taitaakin kekkeritopiksi kaavailemani kimallus päätyä ennemminkin tuomaan säihkettä arkisempiin asuihin.

Seuraavaksi ulkoiluttamaan tänään saapunutta toista blinbling-ihanuutta taidemuseon uuden näyttelyn avajaisiin! Kimaltavaa viikonloppua teillekin! 🙂