Hihii! Mamma lähetti mulle mainion kuvan tänään. Isillä oli töissä purkautunut neuleen hihan sauma vaatimattomasti kainalosta ranteeseen saakka. Mitä sitä turhaan vaatteita vaihtamaan pikkuisen onnettomuuden vuoksi, työt keskeytyisi ihan turhaan. Herra oli käyttänyt luovaa ratkaisukykyä ja tuunannut puserosta tuollaisen pikku tuuletusaukolla varustetun mutta päällä pysyvän luomuksen.

Timppa

Tämä näyttävä taideparsinta oli suoritettu ompelijan itsensä mukaan 0,8 mm mig-hitsauslangalla. Toimii tämän tyyppisissä ompelutoöissä kuulemma erittäin hyvin. 😀  Ongelmanratkaisukyvystä ja mahtavista ompelijan taidoista oli luonnollisestikin oltu kotiin palatessa enemmän kuin ylpeitä. Mun isi on ihana. <3


Apua! Pikainen hätähuuto täältä kampaamotuolista. Maikku löysi multa just elämäni ensimmäisen harmaan hiuksen! Eikä se kuulema ollut edes ainoa. Ihan selkeää mummoharmaata kaksi senttiä muutaman hiuksen tyvessä.

Miksi? Miten tämä on mahdollista? Mä en ole edes kolmeakymmentä. Ei vielä voi olla minun vuoroni. Mä en ole vielä valmis tähän! Minulla piti olla vielä monia elinvoimaisia ja tummia vuosia edessä! Eikä minun sukukaan ole harmaantunut nuorena. Isäkin oli mustatukkainen lähes kuusikymppiseksi.

Tästä lähtien minunkin on siis vahdattava väripurkkien kyljet entistä tarkemmin, että kyseessä on varmasti harmaat peittävä töhnä. En kestä. Oon ihan shokissa.

Uskottelén itselleni että kyseessä on vaan muutama stressistä häiriintynyt yksilö. Ei vielä ole hätää. Eihän?

Mä kaipaan nyt empatiaa ja tukea. Lohduttakaa mua pliis.

Aha.. Nyt se löysi niitä vielä lisää.. En kestä..


Pomon  piti tänään napata minusta pari kuvaa yhtä julkaisua varten ja olin sitten pakannut sopivasti mukaan sellaisia kamppeita joista olen halunnut laittaa teille vielä lisäkuvia. Eli tästä nyt sittenmonta kärpästä yhdellä kuvalla. Ja sitä paitsi, kuvista tuli itselle tosi hyvä mieli, koska näytin niissä astetta paremmalta kuin miltä viime aikoina on tuntunut. 😀

kokokuva2010_10_19

Tässä fotossa siis kaikki seuraavat jutut:

1. Ne mun niin kovasti intoilemat farkut vielä kerran! Ei tuosta kyllä edelleenkään näy muuta kuin lahkeet, mutta tuskin te mun ahteria haluaisitte katsellakaan. 😀

2. Uudet upeat korkkarit noin niin kuin jalassa eikä vaan pöydällä pönöttämässä. On ne vaan hienot.

3. Helsingin reissulta ostettu läpikuultava Monkin paita, josta ei oikein saanut selvää aiemmasta asukuvasta.

4. Uusi Soaked In Luxuryn niitiikoristeinen clutch, jonka sain lahjaksi lähelläni sijaitsevan Muotiliike Bonitan ihanalta omistajalta, Hannilta. Laukku oli kuulema tuonut välittömästi minut mieleen, joten hän oli heti pakannut paketin minua odottamaan. Yllätyin ja ilahduin kyllä melkoisesti!  Just Amsterdamin kentällä kuolasin yhtä mustaa niitticlutchia jota en kuitenkaan raskinut ostaa, ja sitten minua hemmotellaan tällaisella lahjalla. Melkoinen munkki. 🙂

Voisin muuten väittää, että tässä on nyt taas kerran sellainen monta tilannetta pelastava luottoasu, jonka voi kiskoa huoletta niskaan aina kun tarvitsee vartin varoitusajalla muuntua töistä palanneesta trikoohirviöstä astetta skarpimmaksi olennoksi. Kaikki palaset juuri sellaisia mitä rakastan, eikä ne yhdessäkään ihan huonolta näytä.