Sateisena ja viileänä päivänä on just hyvä hetki palata asukuvissa vähän lämpimämmän päivän tunnelmiin. Jos tämä kesä olis säiden puolesta tässä, niin olen mä ainakin kerran ehtinyt pukeutua shortseihin!

Tuli samojen vaatteiden kanssa yhdistelyä päivän aikana kaksia eri kenkiä, joten nappasin sitten myös kuvat molemmilla kokonaisuuksilla. Näkyy taas hyvin miten sama yksinkertainen asu muuttaa fiilistään ihan pienillä asioilla.

Shortsit, t-paita varvassandaalien ja kangaskassin kanssa sopii mihin tahansa kesäisen vapaapäivän rötväilyyn. Puistopiknikille, rantsuun jne. 

Bongasin Cobblerinan instasta uusia ruusukullanvärisiä korviksia ja piti heti pistää tilaus menemään! 

Nämä viime kesänä H&M:ltä ostetut shortsit ovat mitaltaan superlyhyet, mutta rennon mallinsa vuoksi niissä ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen paljas olo. Sitä paitsi kintut on se asia, jota omassa vartalossani mieluiten kesäkuumalla paljastelen, joten lyhyetkään lahkeet eivät arastuta.

Hieman mä aina toivon, että saisin kesän aikana päivetystä etenkin koiville, mutta kun en ole ruskettuvaa laatua, niin ei sille mitään voi. Kerran kesässä ehkä poltan epähuomiossa niskani tai dekolteeni, mutta muuten rusketusrajoja näkee minun ihollani yleensä vain jalkapöydillä. Viime kesän rusketusrajat tarjosivat töissä käytetyt Tomsit. Tänä kesänä lienee luvassa OTZ-rajat. Mä vaan pysyn vaaleana. Näissäkin kuvissa mulla on jaloissa jo sävyttävää vartalovoidetta! 😀

Tuli itse asiassa viikonloppuna puhetta tästä ruskettumisasiasta ja totesin kaverille, että "olen mä kerran ollut ruskettunut… kesällä -98!". Silloin oli peräkkäin ensin lentopalloleiri, jossa pelattiin neljä päivää ulkona auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta. Perään toinen viikon urheiluleiri ja sitten vielä viikko isosena riparilla säiden ollessa edelleen suotuisat. En ikinä koskaan milloinkaan enää sen jälkeen ole ollut niin lähellekään niin ruskea. Konfirmaatiopäivän kuvia katsellessa naurattaa aika paljon. Kusiblondattu tukka, syvä rusketus ja törkeän minimittainen kirkkaan valkoinen mekko. Ai että. Nättiä. 

Asun toinen olomuoto pääsi käyttöön, kun suuntasin illemmalla kaverin kanssa syömään. Hieman korkoa jalan alle ja viilenevään iltaan pidempää hihaa ylle. 

Tykkään itse tosi paljon tuollaisesta shortsit ja korkkarit -yhdistelmästä, koska tulee niin pitkäsäärinen olo. (Viime kesältä löytyy esimerkkinä vaikka tämä asu)

Vaikka korkeat korot tekevät lyhyistä lahkeista jotenkin vielä astetta uskaliaammat, niin kokonaisuus pysyy mielestäni tasapainoisena ja kivana, kun yläosassa on hieman runsaammin vaatetta. Noin lyhyet lahkeet yhdistettynä korkoihin ja johonkin tosi paljastavaan toppiin olisi jo itselleni ihan nounou. 

shortsit ja t-paita – H&M / bleiseri – Lindex / sandaalit – Birckenstock / pistokkaat – Vagabond / kangaskassi – Uhana / olkalaukku – Zara / korvikset – Cobblerina

Nämä vaatteet voisi siis hyvin pakata mukaan kesälomamatkalle (jos olisi sellaista kuin loma), koska muuntuisivat niin moneen tilanteeseen. Olen itse sitä lajia matkaaja, joka ottaa mieluummin mukaan vähän vaatetta ja monet kengät kuin toisin päin.

Samaa aihetta sivusi myös tämä "samat vaatteet kahdella eri tavalla" -postaus!


-Kaupallinen yhteistyö, Valkoinen Puu

Voitteko kuvitella, että olen jo 35 vuotias, mutta en ole koskaan maistanut kahvia. Tämä on useimpien ihmisten mielestä aivan käsittämätöntä ja outoa. Mutta hyvin olen elämässäni pärjännyt ilman kyseistä tuotetta.

Kahvittomuudestani huolimatta minä kuitenkin rakastan kahviloita. Etenkin sellaisia persoonallisia ja viihtyisiä paikkoja, joiden vitriinit notkuvat itse valmistettuja kakkuja ja piiraita. Kun paikan tunnelma ja tuotteet ovat kohdallaan, on kahvilakäynti parhaimmillaan ihana paussi arjen hulinasta. Yksi motoistani kuuluukin, että ”ei ole naista luotu elämään ilman kakkua!”. 😀

Kun alkuvuodesta olin työmatkalla Seinäjoella, sain somessa useammankin kehotuksen vierailla Valkoinen Puu -nimisessä kahvilassa ja enhän minä niiden kakkukehujen jälkeen voinut jättää menemättä. Nyt parin vierailun jälkeen voin sanoa, että paikka ja sen tuotteet ovat kehunsa todellakin ansainneet. Brita-kakku, mustikkainen valkosuklaakakku ja aivan uskomattoman täyteläinen Salaisen puutarhan suklaakakku ehtivät kaikki jättää jälkensä makumuistoihini.

Osa resepteistä on omistajapariskunnan, Kirsin ja Markin, suvuista perittyjä, osa itse kehiteltyjä. Spelttijauhot, marjat ja munat tulevat kaikki läheltä, mutta esimerkiksi Omenamurupiirakan resepti Amerikasta suoraan Markin papan ravintolasta. Ihana, kun yrityksellä on tarina ja historiaa

Koska Valkoinen Puu -kahviloita on toistaiseksi vain Seinäjoella ja kotipaikassaan Kauhajoella, en porilaisena ihan helposti pääse heidän kakuistaan nauttimaan. Paitsi että, heinäkuussa Valkoinen Puu saapuu Coffee Box -konttikahvilansa kanssa lähes tulkoon kotiovelleni!

Valkoinen Puu nimittäin lähtee kakkuinensa ja kahveinensa kesäfestarirundille, jotta muutkin kuin pohjalaiset pääsevät tutustumaan heidän herkkujaan maistelemaan. Kaukana ovat siis ne ajat, kun festarien ruokakojualueelta sai lähinnä makkaraperunoita ja haaleaa suodatinkahvia pumpputermarista.

Valkoinen Puu Summer Tour 2017 tuo kahvilan myös lähelle monia teitä.

 

Löydät Valkoinen Puu -konttikahvilan tänä kesänä seuraavista tapahtumista:

22.-24.6. Nummirock, Kauhajoki

29.6.-1.7. Provinssi, Seinäjoki

7.-9.7. Ruisrock, Turku

7.7.-16.7. Pori Jazz, (Jazzkatu ja Lokkilava)

21.-22.7. Tall Ship Races Music Festival, Turku

3.-6.8. Vauhtiajot, Seinäjoki

19.8. Kyröfest, Isokyrö

25.-26.8. Kokkolan Venetsialaiset

1.-3.9. Ruokamessut, Kauhajoki

 

Jos siis jokin noista tapahtumista on menokalenterissasi, niin kahvi- tai kakkuhampaan kolotuksen iskiessä suosittelen lämpimästi Valkoisen Puun Coffee Boxin paikantamista!

Itselläni on Pori Jazz viikolla töissä iltavuoroa ja työmatka vie minut Jazzkadun läpi, joten saatanpa päivänä tai parinakin hakea työmotivaatiota kakkuhetken kautta. 😀

PS. Sekä minun että Valkoisen Puun instassa on mahdollisuus voittaa kahvi- ja kakkuhetki sinulle ja ystävällesi! Tsekkaa siis instassa sekä @vieruska että @valkoinenpuu


Muistan vielä pari vuotta sitten arastelleeni asukuvien ottamista julkisilla paikoilla. Etenkin yksinään jalustan ja kaukolaukaisimen kanssa piti aina etsiä jokin syrjäinen paikka, jossa ei kulkisi juurikaan ihmisiä ohi.

Sittemmin olen älynnyt kysyä itseltäni, että entäs sitten, vaikka joku näkeekin ja kattois ihmetellen tai pahasti, ja todennut, että mitäs väliä. Niinpä eilenkin virittelin pöytäjalustani paikoilleen Cafe Jazzin terassilla ja nappailin parit kuvat vaikka ympärillä oli ihmisiä useassakin pöydässä.

Tämä on taas yksi esimerkki siitä miten paljon me arkaillaan tehdä asioita, kun jumiudutaan miettimään, että mitähän muut ajattelee. Ja kun useimmiten kukaan ei tuumaa juurikaan mitään, kun kaikki keskittyy itseensä ja murehtimaan puolestaan, että mitähän muut nyt minusta ajattelee. 

Mä meinasin sanoa, että vietin eilen ihan oikeasti totaalisen vapaapäivän tekemättä yhtään töitä, mut sitten muistin, että teinhän mä yhdet koevedokset illalla. No mutta melkein!

Juhannuksena mä kyllä ihan oikeesti lupaan itselleni päivän tai kaksi ihan totaalisesti irti kaikesta työhön liittyvästä. Tässä on nyt muutama viikko mennyt niin töitä töiden päälle -meiningillä, että on meinannut päästä unohtumaan, että elämässä vois tehdä muutakin.

Koko lauantaipäivä meni aamusta illan terassipiipahdukseen saakka tuolla oranssilla Your Facen trikoomekolla. Ostin mekon jo viime kesän lopulla, mutta en ehtinyt silloin paljoa käyttää. Nyt tuntui siis kuin olisi uuden mekon saanut. Mekon malli on aika samanlainen kuin tämän Junarosen mekon, jota multa löytyy sininen ja musta. Tuo vyötärön rypytys on vaan niin kiva yksityiskohta ja luo omenaisene keskivartaloon ihan minimaalisen illuusion vyötäröstä. 😀

mekko – Your Face / sandaalit – H&M / korvikset – Kirju / aurinkolasit – Le Specs

Mulla oli ollut ihan sellainen kuvitelma, että tuo Your Face on merkki, minkä vaatteet ei kokoiselleni pyllerölle mahtuisi. Mutta joskus sitten Kampissa bussin lähtöä odotellessä päädyin tuota ja paria muutakin mekkoa sovittelemaan ja sain todeta, että ainakin noista trikoisista vaatteista löytyy kyllä tällaiselle 48 -kokoisellekin sopivaa. Oma mekkoni siis kokoa XL, joka mielestäni Your Facen suurin koko.

Kannattaa siis joskus uskaltautua niihinkin kauppoihin, jotka tuomitsee päässään vain "normaalikokoisten" kaupoiksi. Saattaa yllättyä joskus positiivisestikin!