Posted at 17:33h
in
Yleinen
by Veera Korhonen
Nyt, kun edessä on muutama tunti junassa istumista, antaa se sopivasti aikaa kirjoitella tänne blogiin.
Meneillään on kyllä melkoinen viikko. Maanantain olin Helsingissä tekemässä yhtä haastattelua tänne blogiin (Instagramista (@vieruska) pystyy jo kurkkaamaan kenestä on kyse), tiistaina jäi duunipäivä vajaaksi, kun nousi kuume ja se päivä menikin pitkälti peiton alla leväten.
Raksamiehille siinä koitin vilkutella… 😀
Eilen pitikin sitten paikata tilannetta ja tehdä pitkä päivä hommia, jotta sain kaikki tän viikon toimistohommat ja kuvankäsittelyt valmiiksi, sillä loppuviikosta en enää koneen ääreen ehdi, vaan seuraavat päivät menevät tiukasti kamera kourassa.
Olen nyt nimittäin matkalla Turkuun, josta hyppään illalla uuden karhean Viking Gracen kyytiin kohti Tukholmaa. Kyseessä on pressimatka, jolla minä toimin valokuvaajana. Huominen saattaakin olla ihan kohtuullisen työntäyteinen päivä mä veikkaan, sillä vierailukohteita näytti olevan melkoisen monta.
Pakatessani kamerareppua, jonka painoksi tuli mun fiiliksen mukaan ainakin tonni, mä mietin vaan,että miksi ihmeessä en ole jo heivannut Canonin kamoja menemään ja vaihtanut kevyempään ja kompaktimpaan Olympuksen O-MD runkoon.
Hieman olis tällaiset matkustusta vaativat kuvausreissut miellyttävämpiä toteutta, kun kamerakaluston paino tippuis alle puoleen. Pitänee nyt kyllä pistää asiaihan tosissaan harkintaan.
Teen siis seuraavan 36 tunnin aikana rengasmatkan Pori-Turku-Tukholma-Helsinki-Pori ja pääsen kivasti kokemaan joukkoliikenteen monet eri muodot, juna, laiva,lentokone ja bussi. Onneks mä tykkään olla tien päällä. Tunnit esim. junassa tai bussissa ovat ihanasti omaa aikaa ilman velvollisuuksia.
Tän rundin jäljiltä heräilenkin sitten lauantai aamuna varmaan hirmuisen hyvin levänneenä syöksyäkseni koko päivän hääkeikalle. Not. Se päivä vedetään sisulla ja kiukulla. Mut ehkä mä selviän, kun muistan, että viikon päästä koittaa kesäloma.
Sunnuntaina puolestaan on juhlimisen vuoro, kun minun ja Tommin kummityttö saa kasteen ja nimen. Ja mulla ei ole vielä aavistustakaan mitä kiskon päälleni! Kai sieltä kaapista sitten joku kolttu löytyy 10 min ennen lähtöä. Toivotaan ainakin.
Kun tästä nyt tuntui tulevan tällaista kuulumisten höpöttelyä koko postauksesta,niin kerrottakoon sitten myös hieman blogikuulumisia. Minä nimittäin tuossa pari viikkoa sitten tulin tarkastelleeksi Google Analyticsistä blogin kävijämääriä hieman pidemmällä aikavälillä ja arvatkaas kuinka on käynyt!
Verrattuna vaikkapa viime syksyyn,aikaan ennen Naked Truth -hässäkkää, Blogin lukijamäärät ovat kasvaneet keskimäärin 35 %. Ihan huikeaa kasvua! Ei tässä nyt mitään megalomaanisia lukuja edelleenkään hätyytellä, mutta kyllä teitä lukijoita siellä ihan sievoinen määrä pyörii. Jännää. Todella jännää. 😀
Kyllä se nimittäin on kiva tietää, että kaltaiseni 30+ ja vaatekooltaankin vaikka mikä + -ämmän jutut ja kuvat jaksaa kiinnostaa ja toivon mukaan joitakin myös ilahduttaa. Tää puuha nimittäin ilahduttaa myös itseäni todella paljon. En olis ikinä silloin kuusi vuotta sitten kuvitella miten tärkeä harrastus tästä bloggaamisesta muotoutuukaan.
Kuvituksen näiden kuulumisten väliin tarjoili maanantaipäivän asu jonka Iina ystävällisesti ikuisti.
Mekko on se jo aiemmin nähty Vero Modalta saatu yöpaidaksi kutsumani maksimekko, jalassa jo monta vuotta palvelleet Vagabondin nahkasandaalit, kaulassa helsinkiläisestä second hand -liikkeestä (nimeä en muista, sijaitsee Fredalla) ostettu kaulakoru. Ranteessa Björn Weckströmin lapponialle suunnittelema rannerengas ja Ideakorulta saatu ristisormus.
Nahkainen niittisäkki on lainattu Iinan kokoelmista. Laukku passasi mulle kuulema siinä määrin loistavasti, ettei Iinuska jossain vaiheessa päivää edes tajunnut sen olevan hänen laukkunsa. 😀
Ai niin,muutama teistä kyseli kommenttiboksissa,että mitä mä käytän tuon maksimekon alla. Kerron nyt salaisuuden, mulla on käytössä kesällä lähes kaikkien mekkojen alla Anttilasta hankitut 12,95 maksavat Toppix-merkkiset lahkeelliset alushousut joiden ”vyötärö” yltää rintsikoihin saakka. Löytyy myös netAnttilasta, täältä!
Ihan huikeen hyvät ja mukavat kapistukset eivätkä siis ole mitkään kuristusvehkeet. Tai mulle ainakin se isompi koko eli L/XL ei ole mitenkään kiristävä. Suosittelen lämpimästi! Värivaihtoehdot musta ja nude. Itse vannon mustien nimeen. Mustien lahkeiden vilahtaminen hameen alta kun ei tunnu jotenkin yhtään niin nololta kuin puuterien. 😀
Mä en osais enää lainkaan elää ilman kyseisiä mummopantseja. Estävät reisien ikävän hikihinkkauksen, saavat mekot laskeutumaan paremmin, kun ei tule alkkareiden rajoja ja ruttuja vatsamakkaroiden välille ja imevät mukavan matskunsa ansiosta kosteutta iholta, joten kaikin puolin toimivat tapaukset.
Samalla merkillä on myös samasta polyamidi-elastaanista valmistettuja saumattomia toppeja samalla 12,95 € hinnalla ja mulla löytyy myös niitä. Itse kun tykkään käyttää lähes kaikkien vaatteiden alla tuollaisia saumattomia alustoppeja. Nekin siis hyviksi havaittuja ja hinta todella kohdallaan! Siloittaa kivasti vähän vatsamakkaroita.
No niin, juna on kohta Tampereella, täytyy kerätä kamat ja vaihtaa toiseen junaan, joten parempi lopetella. Kuullaan taas pian!
