Kylläpäs näitä asukuvia nyt pukkaa normaalia tiivimpään tahtiin! Mutta ei se kai huono juttu ole.

Tänään kiskoin ekaa kertaa jalkaan jotain värikästä mistä fb:a ja Instagramia seuraavat lukijat ovatkin nähneet vilauksen jo aikoja sitten. Ja mistäkö oikein on kyse? No mun jo maaliskuun lopulla ostamista housuista, jotka olen nimennyt puutarhapöksyiksi!

20130504-221534.jpg

Olin jo viime kesästä asti haaveillut överikirjavista kukkakuosisista housuista, mutta omassa hehtaaripersekoossaani sellaisia ei tuntunut löytyvän mistään. Kakki perus ketjukaupat kyllä ovat pullistelleet kaikenmaailman horsmahousuja, mutta koot on aina loppuneet siihen 42 paikkeille, joten olen saanut vain haaveilla.

Olin jo menettänyt toivoni oman kukkapuskan löytymisen suhteen, mutta sitten alakerrassani sijaitseva Muotiliike Bonita jakoi Facebookissa kuvan juuri saapuneista uutuuksistaan ja toivoni heräsi uudelleen. Eikä turhaan.

Tanskalaisen KjBrandin housut olivat kuosinsa ja värioksennuksensa puolesta täysin mieluisat, mutta mallissa oli hieman toivomisen varaa. Lahkeet olivat alunperin hieman lyhyemmät ja lahkeensuut leveämmät. Malli oli siis caprimitassaan pari astetta keski-ikäisempi eikä lahkeiden keveä lepatuskaan oikein iskenyt.

Ilokseni Bonitalta kuitenkin löytyi korjausompelupalvelu ja lahkeidensuusta muutama sentti käänteitä, joten housuja muokattiin lahkeista enemmän mieleisekseni. Pöksyihin saatiin siis ueampi sentti mittaa lisää ja puntteja kavennettiin polvista lähtien. Ja niin saatiin aikaan minulle passelit kukkahousut!

20130504-221544.jpg

Tilanne on hyvin usein se, että isompia kokohaarukoita tarjoavat vaatemerkit on imagoltaan suunnattu hyvin erilaiselle pukeutujalle mitä itse olen. Näiden housujenkin takana oleva KjBrand näyttäisi nettisivujensa kuvien perusteella kyllä merkiltä jonka kiertäisin itse kaukaa. Helvetisti kirkkaita värejä, tätimäisiä ruutupaitoja ja tunikoita. Nämäkin housut osuivat silmiini kuvasta, jossa stailaus oli mitä hirvittävin. Vai mitä sanotte? 😀

kukat

Joskus niitä etsimiänsä juttuja voi kuitenkin löytyä mitä yllättävimmistä paikoista. Etenkin kun oman vaatekoon vuoksi etenkin ketjuliikkeiden valikoimissa tulee rajat nopeasti vastaan, on pitänyt opetella haravoimaan kaikki omaa kokoa tarjoavat puljut siitäkin huolimatta, että ensivaikutelma näyttäisi pelottavaltakin. Omaan tyyliin taipuvia aarteita saattaa löytyä juuri sieltä mistä ei ehkä tajuaisi edes etsiä. Ja kuten näidenkin housujen tapauksessa, pienet muokkaukset vievät pitkälle.

Ja ainakin omasta mielestäni mmustan nahkarotsin kanssa näistäkin puutarhapöksyistä tuli ihan oman näköiset vaikkei sitä olisi ehkä tuon housuvalmistajan sivuilta otetun kuvan perusteella heti uskonutkaan. ;D


Olin vappuaattona vielä seitsemän aikaan illalla studiolla koulutehtävien kimpussa ja kuvittelinkin, että meikäläisen vappuun ei juhlimista kuulu, mutta voi pojat kunka väärässä olinkaan. Rakas Ence alkoi ehdottelemaan fb:ssä ja niinhän siinä sitten kävi, että ryömittiin kotiin lopulta vasta aamuyöllä.

20130502-231432.jpg

Vaatteet valikoitui päälle aika sattumanvaraisesti kuoharipullon jo puolitettuamme. Mutta täytyy sanoa, että melkoisen kivasti puhaltaa yhteen hiileen noi leokengät ja oranssi nahkahame. Tykkään!

Ihanpikkuisen ahdistuin ulos päästyämme siitä, että päällä oli nahkaa+nahkaa, se kun on ajatuksissani ollut aina vähän nounou, mutta koska rotsi ja hame olivat eri värisiä, pystyin elämään asian kanssa.

20130502-231421.jpg

Sain jälleen kerran huomata, että napitettavat paitapuserot ei oo tällaisten hinkkilissujen juttu. Että terkut vaan kaikille tyypeille Hesburgerin aamuöisessä jonossa, joille tietämättäni vilauttelin lempiliivejäni! Itsehän huomasin asian vasta hissin peilistä kotiin mennessä. Success!!

20130502-231452.jpg

Muistikortille oli illan aikana tallentunut asukuvien lisäksi mun ja Emmiksen ehkä paras kaverikuva ever. 😀


20130502-232624.jpg

Ääh. Kuten kuvasta näkyy, niin tämän päivän väripilkku on ollut pinkki kinesioteippi. Muuta kivaa kuin teipin pirtsakka väri tässä tilanteessa ei sitten olekaan.

Fyssarini tilannearvion mukaan olkapää-, kyynäärpää- ja rannekipuni aiheuttaja on hermopinne kaularangan alueella. Enpä olisi kipukohtien perusteella osannut itse paikallistaa syyllistä sinne, mutta vääntelyn, kääntelyn ja havainnollistusten jälkeen se tuntui todella järkeenkäyvältä.

Erilaiset hermopinteiden aiheuttamat oikean käden oirehdinnat ovat itselleni tuttuja jo vuosien ajoilta. Toisinaan menee pitkiäkin aikoja oireitta, mutta välillä saankin kärsiä sitten ihan kunnolla.

Nyt tuntuu olevan se kunnolla. Kädestä on puristusvoima huonontunut, rannetta ei voi taivuttaa kivutta kuin toiseen suuntaan, olkavarsi ja kyynärpää särkee ja kädelle ei tahdo löytyä yhtään asentoa, jossa olkapää ei kärsisi.

Kättä ei voi nostaa kunnolla moneenkaan suuntaan muuten kuin jäytävän olkapään ja lavan kipuilun kanssa. Ja jotta, elämävarmasti vaikeutuisi, on kyseessä tietenkin oikea käsi.

Tänään ei siis voinut kuvitellakaan menevänsä töihin en keksi mitään, mitä voisin tehdä töissä pelkällä vasurilla. Huomenaamuna pääsen sitten lääkäriin, saa nähdä minkä aikaa tässä joutuu lepuuttamaan.

Ei kyllä passais just nyt kalenteriin tällainen kädettömyys, sillä maanantaina olis näyttökoe ja sitä varten vielä muutama kuva kuvaamatta. Että helvetin helvetti.

Sori tää vinkuminen. Ei oo mikään vakava juttu kyseessä ja kipeämpänäkin oon elämässäni ollut, mutta ei tää nyt riemunkiljahduksia aiheuta. 😛