02.05.2016

Posted at 22:50h in Yleinen by
0 Likes

Vappu meni omalla kohdallani varsin rauhallisesti. Vappuaattona päivä meni muotinäytöksessä ja illalla päädyin kaverin kutsumana vähän yllättäen teatteriin katsomaan viimeistä näytöstä Housut Pois -musikaalista. Peiton alla olin jo ennen yhtätoista ja jätin skumppajuhlinnat väliin. 

Vappupäivään sitten mahtuikin astetta tärkeämmät juhlat, kun kummityttömme täytti kolme vuotta. Tommi oli luvannut hoitaa kemuihin munkit, joten osa päivästä vierähtikin öljykattilan äärellä. Palleroiden kohotessa ehdittiin kuitenkin käydä Ravintola Kirjakaupassa vappubrunssilla. Olin muuten iloinen, että kerrankin oli vappubrunssi, jossa riitti paljon erilaista syötävää myös kala-allergikolle. Jei!

Ylioppilaslakkia en ole käyttänyt kertaakaan sitten vuoden 2000 lakkiaisten, mutta nyt muutaman vapun olen kulkenut tämä Cailapilta saamani Kirsi Nisosen suunnittelema yo-laketti päässä. Siinä on just sopivan verran vappuperinnettä minun päähäni ja näyttää kohtuullisesti sitä seilorilippistä paremmalta.

mekko-S.T.I./rotsi-Saki/laukku-Tiger of Sweden/kengät-RAS/aurinkolasit-Le Specs

Mies oli liikkeellä viininpunaisessa paidassa, joten ensin kaapista kiskomani kirkkaanvihreä mekko tuntui itselleni hölmöltä ja päädyin sitten mätsäämään itseni ukon riepuihin. Pikkasen tahtoo olla lyhyenläntä tuo trikookolttu, mutta kyllä se noin sukkisten ja matalien kenkien kanssa menee, kun on muuten hyvin peittävä pitkine hihoineen. 

Munkinmakuisen viikonlopun jälkeen olikin sitten hyvä aika tavata tänään ekaa kertaa mun PT, jonka opastuksella olisi tarkoitus treenailla seuraavat puoli vuotta. Tänään oli vuorossa pieni kuntotesti (joka ei mennyt lainkaan niin huonosti kuin odotin) ja hieman aerobista spurttailua ja seuraavalla kerralla käydään itse saliohjelman kimppuun. Tavoitteena on, että kesän aikana sais PT:n avulla tehtyä treenaamisesta taas kunnon rutiinin, josta olis sitten helpompi pitää kiinni, kun syksyllä taas palaa tähän muuten epäsäännölliseen arkeen. 

Nyt mä poden täällä jotain ihmeellistä päänsärkyä ja muutenkin kolottaa vähän kohdasta jos toisestakin. Musta tuntuu, että vaikka en varsinaisesti itseäni lauantain kaatumisessa loukannutkaan, niin se tärskähdys kuitenkin sai kropan vähän jumiin monesta kohtaa ja saatta hyvinkin liittyä siihen tää kyljen, niskan ja pään jumitus. Niin siinä käy, kun tämmönen vanhus kaatuu.


28.04.2016

Posted at 15:54h in Yleinen by
0 Likes

Ihanaa vaihtelua mun normaaleihin ja suht ankeisiin kuvausmiljöisiin nää Kattilhallin lähistöltä löytyneet graffittiseinät. Asukuvat on viime lauantailta, kun käytiin Iinan kanssa pyörimässä Bloggers' inspiration day -tapahtumassa.

housut-S.T.I./t-paita-H&M/sifonkitakki-Seppälä/kengät-RAS/valkoinen takki-Zara

Tänään on vapaapäivä ja mä oon ihan kuin kuraan kuollut kuttu. Oon lähinnä tehnyt töitä (niin siis mikä hiton vapaapäivä??) sängyn pohjalta. Eli tarkennetaanpa hieman, siinä mielessä vapaapäivä, että ei ole mitään sovittuja työmenoja eikä aikatauluja, mutta olen kuitenkin tehnyt töitä lepoasennossa mm. laskuttamalla ja setvimällä kuitteja. Että onko se kumma jos väsyttää, kun koskaan ei oikein osaa pitää sellaista ihan kunnon vapaapäivää?

Olin jossain vaiheessa ehtinyt jo ajatella, että toukokuussa vois ottaa hieman rennommin ja jopa lomailla ennen kesätöiden alkua, mutta olinpa taas väärässä. Jostain mä olen taas onnistunut haalimaan kalenterin piukkaan jos jonkinmoista duunia. Sen viikon jolloin kuu vaihtuu, olen nyt merkannut kalenteriin isoin ukaasein, että "ET SITTEN OTA TÄHÄN MITÄÄN TÖITÄ!", mutta olen tunnetusti tosi huono pitämään näitä itselleni tekemiä lupausyritelmiä. Asiaan auttais varmaan vain se, että ostais lennot johonkin. Just nyt kiinnostelis eniten joku sellainen kohde, jossa vois vaan hyvillä mielin maata vaikka uima-altaan reunalla ilman että tulee huono omatunto kun ei aktiivimatkaile. 

Taidanpa tehdä muutaman haun Supersaverin sivuilla ennen kuin suuntaan kaupungille ostamaan hillotyllaa. En vielä ennen eilistä tiennyt mikä sellainen on, mutta mies pyysi kyseisen vehkeen hänelle hankkimaan, jotta saa truutattua kinuskitäytteen munkkeihin, jotka hän on luvannut leipoa kummityttömme synttäreille. Joka päivä sitä oppii jotain uutta!


24.04.2016

Posted at 19:31h in Yleinen by
0 Likes

Läskinkuristuspöksyt ratkesi sovittaessa ja kemupäivän aamuna ei korkkarit mahtuneet jalkaan, mutta pienten vastoinkäymisten jälkeen eilisen kemutyyli onnistui loppujen lopuksi varsin hyvin. Kehujakin tuli heti ulosastuttuani, heti ekassa kadunkulmassa keski-ikäinen herra huikkasi tukkani olevan "ihana!" ja lähi Alepassa deeku iski vastakkaiselta kassalta hymyillen silmää. Kyllä kutsuisin tätä jo varsinaiseksi menestystarinaksi.  😀

Juhlan aihe oli eilen siis Inspiration Blog Awardsit, joissa olin itsekin ehdolla Vuoden viihdyttävimmän blogin kategoriassa (ei sijoitusta). Koska sen verran harvoin tulee nykyään käytyä kekkeröimässä, niin halusin nyt oikein panostaa lärviini ja tukkaani, joten tilasin ehostuksen meitä #EVEKissäkin puunaavalta Anna Hyväriseltä.  Ei ois ollu toivookaan noin hyvän näkösestä naamasta omin avuin! Ero before & after -kuvien välillä on jotakuinkin huomattava. 😀

Ennen Kattilahalliin menoa nappailtiin kilpakumppanini Einon kanssa tietenkin asukuvat. Mut en muistanut otattaa tuosta kampauksesta kuvaa takaapäin niin, että olisi itse lettikin näkynyt. Tuolla muhkean tukkapatjan päällä nimittäin on sellainenkin. Joku lettikirjan kirjoittanut nainen kävikin kemuissa kysymässä kuka lettini on tehnyt, hän kun suunnitteli seuraavaan kirjaansa ohjeita myös lyhyemmän tukan letitykseen. Toivottavasti tulee sellaisia tee-se-itse -ohjeita, jotta minäkin urpo oppisin.

Mekkona mulla oli HM+ -osaston kotelomekko, joka näyttäis olevan just nyt -30% alennuksessa. Sama koltu on saatavilla myös mustana.

Olin seissyt perjantaina koko päivän korkonilkkureilla M&S:n myymälätapahtumassa ja se yhdistettynä tuntien matkustamiseen vähän ärsytti kinttuja. Mitään megaturvotusta mulla ei koskaan tule, mutta nämä korkkarit on niin kapoiset lestiltään, että siihen ei kummoista poikkeamaa normaalitilasta edes tarvittu, jotta eivät mahtuneet. Tuskailin asiaa aamupäivällä Facebookissa ja siellä tulikin kavereilta kattavasti ohjeita turvonneiden kinttujen pika-avuksi.

Hoidoksi ohjeistettiin kylmää ja kuumaa vettä vuoronperään jaloille ja sitten jalkojen nosto ylös. Jääpussit, mobilat, Voltaren ja hevosille tarkoitettu linimentti saivat myös ääniä. Mammakin soitti ja kehotti hakemaan Voltarenia, joka auttaisi jaksamaan koroissa illan ajan. Apteekkiin en kiireen vuoksi ehtinyt, mutta kylmä-kuuma -hoidot ja jalkojen ylhäälläpito auttoivat sen verran, että sain kuin sainkin kengät mahtumaan. Mutta oli ne niin pirun piukat, että jouduin kesken illan vaihtamaan kengät. Tassuttelin sitten loppuillan mustilla paljettiherrainkengillä. Olen mieluumin hymyilevänä matalilla kengillä kuin kärttyisenä koroilla. 

Meikissä ihaninta oli nuo huikeat räpsyttimet, jotka anna liimaili paikoilleen käyttäen eri mittaisia ripsitupsuja. En mitenkään osaisi käyttää koko ajan mitään ripsipidennyksiä, mutta juhlameikissä tekoripset on kyllä todella pop.

mekko-H&M+/kengät-Guess/laukku-Olympus (saatu)/korut-H&M/takki-Zara

Olympuksen varsinaiseksi tilaihmeeksi osoittautunut clutch pääsi nyt ekaa kertaa oikeasti juhlalaukuksi ja toimi roolissaa kyllä oikein loistavasti. Ei ehkä heti ensinäkemältä uskoisi, että kyseessä on kameramerkin valmistama veska.

Kaikin puolin oli kyllä omasta mielestäni onnistunut ja kovin itseni näköinen lookki. Kiva muistutus arkisten asujen ja onnaripäivien väliin, että pystyy sitä näyttämään vähän hienommaltakin leidiltä kun oikein yrittää. (ja palkkaa ammattilaisen avuksi)

Siitä tietää aina, että on ollut kivat ja viihdyttävät kemut kun ei ole juuri ehtinyt ottamaan valokuvia. Illan saldo olikin lähestulkoon tässä; muutama kaveriselfie ja kuva Fresita-laseista. Mukana kuvissa ylhäältä alkaen Tämän Kylän Homopoika eli Eino, Hunajaista Riikka, Emmi Nuorgam, Nakit ja Mutsi -blogin Päivi ja Ku ite tekee -blogin Minna. Seura oli siis varsin hyvää!

Olin kuoharin kanssa sen verran maltillinen, että darralta vältytttiin, mutta väsy on silti melkoinen, sillä takana on aika tiukka työviikko. Mutta ei auta, ihan pelkäksi lepäilyksi ei voi tämä sunnuntaikaan mennä, vaan vielä tarttis kirjoitella yksi lehtijuttu. Joten sen kimppuun siis!