Bloggaaja Korhonen tässä moi! Oon edelleen elossa, vaikka tämä hengentuotteeni pihisikin reilun viikon ajan täällä ihan yksikseen henkitoreissaan. Tahattoman blogiloman syynä oli ihan vaan mielen matalapaineet, jotka pistivät miettimään, murehtimaan ja märehtimään. Päivät ovat kuluneet pitkälti kotona pyjamassa makoillen ja ajatuksia uniin paeten. Vuodenvaihde on nostattanut pintaan paljon tuumailua tulevaisuuden suhteen ja hetken aikaa kaikki tuntui kovin näköalattomalta. Edelleenkin on oman jokapäiväisen elämän mielekkyys ja tarkoituksellisuus hieman hakusessa, mutta viime päivien aikana on onnekseni myös käynyt ilmi  työhön liittyviä asioita, jotka toivottavasti tuovat hieman rakennetta tähän alkaneeseen vuoteen. Voi olla, että vaihteluksi tälle vapaalle friikkuelämälle, saisinkin tehdä osan vuotta ihan kokopäiväduunia. Saa nähdä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun on hiippaillut päivä tolkulla himassa tukka paskaisena ja villasukat makkaralla, on oikeiden vaatteiden päälle pukeminen ja uloslähteminen todellakin ikuistamisen arvoista. Suunnattiin tänään miehen kanssa pikkuiselle ostoskierrokselle Puuvillaan ja onnistuin lähtiessä naamioimaan itseni ihmiseksi. Ostoslistallamme oli sellaiset hurjat asiat, kuin uudet kotilökäpöksyt murulle ja sulake meidän olkkarin jalkalamppuun. Tarpeelliset löydettiin ja jokereina ostoskassiin sujahti vielä niinkin mielenkiintoisia ostoksia kuin sukkia miehelle ja säilytyslokerikko minun korutarvikkeilleni. Aikaa meni 30 minsaa, euroja vähän vähemmän. Melko huima shopping spree!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olohousujen ostamisella miekkoselle on taustalla vähän isommatkin asiat. Nämä uudet colleget piti nimittäin hankkia siksi, että niitä yksiä jo olemassa olevia ei tarvitsisi kuskailla kaupungista toiseen. Meillä on nimittäin edessä jakautuminen kahteen kaupunkiin Tommin lähtiessä töihin pääkaupunkiseudulle. Pari viikkoa hän jo ehti reissussa käydäkin ja lähitulevaisuudessa on sitten edessä pysyvämmät työkuviot Helsingissä. Tämä tarkoittaa siis etäsuhteilua. Omat työkuvioni ovat tällä hetkellä pitkälti täällä Satakunnassa, joten ainakaan toistaiseksi en voi pakata kimpsujani, jotta muuttaisimme yhdessä Helsinkiin. Ensin tarvitsisi löytää sieltä minullekin elantoa.

Ollaan ehditty lähes 12 vuotisen yhdessäolomme aikana etäillä jo moneen otteeseen, joten se on tuttua, mutta nyt on saatu olla niin monta hurjan hyvää vuotta yhdessä ja lähekkäin, että tää tuntuu nyt hieman vaikealta. Ainakin, kun mennyt syksy vietettiin niin tiiviisti yhdessä, tuntuu nämä erot jotenkin erityisen suurelta muutokselta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

takki-Lindex/housut-Ellos/kengät-Dr. Martens/laukku-Liebeskind/huivi-Marimekko

Suuntasin tänään pikkupakkaseen asussa, joka toi kukkakuvioineen ja mummohuiveineen mieleen maatuskan. Ehkä hieman moderni versio, mutta tuollainen pyylevä huivimummo kuitenkin. 😀 Hirmu kivalta näyttää tuollainen kukkaprintti keskellä talvea. Itse asiassa jopa kivemmalta kuin vehreämpinä vuodenaikoina, nyt nuo kukkaset pääsemmät jotenkin paremmin oikeuksiinsa. Samat ruusupökät on nähty aiemmin tällaisessa asussa. Tykkään enempi tästä talvisesta versiosta.

Liebeskindin laukku osoittautui loistavaksi synttärilahjahankinnaksi, sillä en ole juuri muuta laukkua Wienis reissun jälkeen enää käyttänytkään. Ei tule raahattua turhaa tavaraa mukana, kun laukku on kompaktin kokoinen.

Nyt pitäisi kuitenkin pakata pikkuisen isompi kapsäkki, sillä suuntaan tiistaina kotikonnuille pohjoiseen isiä, äitiä ja muita läheisiä moikkaamaan. Sattuu nimittäin olemaan käsillä kokonainen viikko ilman sovittuja töitä. Onks tää nyt siis niinku lomaa??


Muistatte ehkä. kun mietin muutama postaus sitten, että kuvakollaasit vois olla hyvä apu matkalaukkua reissuille pakatessa. Että hyväksi havaitut ja käyttöön päässeet ”palapelit” olisi hyvä tallettaa seuraavia pakkauskriisejä ajatellen. No, ajattelin sitten aloittaa näiden muistiinpanojen tekemisen ja kasasin Polyvoressa kollaasin samankaltaisilla vaatteilla ja asusteilla jotka löytyivät laukustani Wienin reissulla.

Travelling light

 

Jos haluat nähdä kollaasin tuotteiden tiedot (merkin ja myyntipaikan), niin tsekkaa ne mun Polyvoresta.

 

En tiedä miksi en ole tätä pakkauskollaasien tekemisen hienoutta ennen tajunnut, sillä olen harrastanut tätä samaa asiaa ihan paperille kirjoittamalla. Siinä vaiheessa, kun olisi jo pitänyt paiskoa kamoja kassiin, olen minä usein vasta maannut sohvalla kynän ja muistivihon kanssa ja listannut vaatteita joita aion pakata sitten kun siihen saakka pääsen. Koska olen yrittänyt miettiä vaatteiden yhteensopivuutta toistensa kanssa on vihossa listan perässä sitten ollut esimerkiksi tällaisia yhtälöitä:  ”nahkah.+raitapaita+nanso+pun.nilk.+pun.leo”, ”paljetti+kaiio+pun.nilk.+pieces pussukka”. Ota noista nyt sitten erkkikään loppupeleissä selvää, joten mitä jos pistäis saman visuaalisiksi ärsykkeiksi!
Elikkäs näin:
pakkaaminen
Postauksissa reissun asuja on näkynyt jo lentoasu TÄÄLLÄ, ilta-asu TÄÄLLÄ ja joku muuten vaan kokonaisuus TÄÄLLÄ.

 

Tommi tuossa just tuskailee, että ei kiinnostais kuulema laukun pakkaus työviikkoa varten. Koitin sitten ehdotella kivaa kollaasileikkiä hänellekin. Vois olla Tommi telineasentajan asukollaasit aika mielenkiintoisia työhaalareineen ja tennissukkineen. 😀

 

Itselläni tämän päivän pakkaustuskailut liittyi äsken paperiin käärimääni viimeiseen Joulupuu-lahjaan, jonka kävin anopin puolesta hankkimassa. Mä vaan olen ihan poropeukalo noiden lahjojen käärimisen kanssa. Meni hermo siinä räpeltäessä. Olis kannattanut sittenkin jonottaa siihen jalkapallojunnujen paketointipisteelle, niin ois päässyt ehkä vähemmällä korvien savuamisella. En aio enää hankkia lahjoja. Tai jos jonkun hankinkin (kummilapsosille on sentään hankittava), niin se on sitten tuo meidän talouden herra paketointimaisteri, joka sen teipin ja nauhojen kanssa painii.

 

Mites teillä sujuu pakkaushommat? (laukkujen tai lahjojen :D) Listoja, kollaaseja? Aina mukana vain tarpeelliset vai kuus kiloa ylimääräistä?

Ennen varsinaisen reissupostauksen tekoa, joka vaatii vähän tarkempaa paneutumista kauheaan kuvaläjään, pistän eetteriin keskiviikkona Frankfurtin välilaskulla Joannan kuvaamat kuvat matkustusasusta.

Niin kiva kun onkin päästä matkoille, niin se itse matkustaminen on kyllä aina suurimmaksi osaksi ihan suolesta. Kaikki se jonottaminen ja odottaminen ja laukkujen raahaaminen ja tuntien istuskelu kulkuvälineessä. Naurettiinkin Nooran kanssa, että oltiin melkoisen pahantuulisia ämmiä aina perille pääsyyn saakka. Listattiin vaan asioita jotka lentomatkailussa ärsyttää: lentokenttäbussit, hitaat lentoemännät, liian täydet matkatavarahyllyt, kiljuvat pikkukakarat, lennon myöhästyminen, hikiset vaihdot jne jne.. No, onneksi nämä ärtymykset jäi kyllä sinne Wienin lentokentälle ja osattiin muutenkin suhtautua niihin suht. huumorilla. Joskus on vaan vähän kärsittävä ja kitistävä päästäkseen kokemaan kivoja juttuja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 housut-H&M Mama/college-Junarose (saatu)/kengät-Ellos/huivi-Asos/laukku-COS,2nd hand/matkalaukku-Rimowa, 2nd hand

Koska matkustaminen on itsessään jo sen verran stressaavaa puuhaa, niin sitä ei todellakaan voi tehdä epämukavissa vaatteissa ja siksi Junaroselta saamani college-paita olikin mitä parhain valinta lennoille. Alaosana toimi etuosastaan keinonahkaiset H&M:n Mama-osaston legginssit.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Olin ehtinyt viime vuosina sovitella montaakin harmaata collegea, mutta kaikissa oli aina jotain vialla; liian vaalea sävy, liian telttamainen malli tai jotakin muuta. Tämä Junarosen printticollege yllättikin sitten positiivisesti olemalla sekä hyvän mallinen, että itselleni passelin värinen ja tykkäsin vielä printistäkin, joten vihdoin ja viimein minäkin sain rennon collegen kaappini! Pusero onkin tässä parin kuukauden aikana saanut todella paljon käyttöaikaa etenkin töissä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Mammalta kesällä lainaan ottamani (voipi olla aika pitkä laina..) Rimowan alumiininen klassikko matkalaukku on osoittautunut reissuilla aivan mahtavaksi. Lyhyen reissun vähät kamppeet saa nakella laukkuun aika huolettomasti toisin kuin aiempaan Kiplingin pikkuruiseen lentolaukkuuni, jonka pakkaaminen tuntui olevan kamalaa tetristä huolimatta siitä oliko tavaraa paljon vai vähän. Tuo Rimowa onkin selkeän suorakulmaisen mallinsa ja kovan kuorensa vuoksi osoittautunut paljon toista laukkuani käytännöllisemmäksi.

Ainoana laukun miinuspuolena mainittakoon sen pyörien kovaääninen romina. Tässä kohtaa pehmeämpi pyöräisempi Kiplingin laukkuni vie pisteet kotiin hiljaisemmalla kulullaan. Tätä Rimowaa perässä mukulakivillä kiskoessa ei kyllä yhtään ihmetytä Venetsian päätös alkaa sakottaa pyörällisten matkalaukkujen raahaajia.

Mutta vaikka se itse matkustaminen ja paikasta A paikkaan B kamojen kanssa raahautuminen onkin melko nuivaa, niin mietin jo että mihinkäs sitä seuraavaksi lähtis. Kiinnostelis joku muutaman päivän loma yksin jossain kivassa kaupungissa.