19.03.2011 Date night

Eilen oli vallan ihana päivä! Lähdin töistä jo aikaisin iltapäivällä ja illalla oli vuorossa maagiset illallistreffit oman herra komistukseni kanssa. Ensin siis kolmen ruokalajin syöpöttelyä ja sen jälkeen käytiin katsomassa taikuri Robert Jägerhornin taikuutta, stand uppia ja teatteria yhdistellyt esitys nimeltä Magic!, jonka on ohjannut Neil Hardwick. Esitys oli vallan mainio ja nauruhermoja kutkutteleva.

Päivän loistavuutta lisäsi myös loistava vaatelöytö. Minulla ei ollut vielä kolme varttia ennen syömään lähtöä aavistustakaan mitä kiskoisin päälleni, ja juuri silloin muru kiikutti minulle H&M:n paketin jonka hän kävi pyynnöstäni noutamassa käydessään asioilla. Ja mitä paketista paljastuikaan? Mahtavat farkut! Tilasin nämä yksilöt 99% varmana siitä, että eivät mahdu tai ovat ainakin ihan surkean malliset, mutta kuin ihmeen kaupalla ostokseni olikin vallan passeli.

Minulla on lähipäivinä luvassa vielä hieman lisäkuvia ja infoa noista farkuista, mutta nyt pitkästä aikaa asukuvaa eilisten treffivaatteiden muodossa.

Korvissa tämän hetken lempparikorvikset. Näyttävät killuttimet löytyivät viime vuonna kirpputorilta muistaakseni eurolla. Täydelliset lyhyen tukan korvakorut. Ranteessa puolestaan on viime aikoina roikkunut lähes tilanteessa kuin tilanteessa edesmenneen ukkini ikivanha miehekäs Seiko. Se tuntuu passaavan yhteen ihan kaiken kanssa. Ja jos ei kello meinaa passata asuun, niin helposti käy niin, että menee asu vaihtoon. Niin rakkaaksi tuo kello on minulle käynyt enkä malttaisi olla siitä juurikaan erossa.

Uudet pöksyt saivat kaverikseen Monkin läpikuultavan huitulapuseron jonka farkkupepustani innostuneena sidoin edestä rennosti solmuun. Ei sillä, että seitsemän leivän uunin levyinen peräni olisi mitenkään erityisen herkullinen näky, mutta kivaa vaihtelua välillä hieman tuulettaa takamustaan sen sijaan, että hautoisi sitä kolmen pitkän paitakerroksen alla. Ja itselleni ainakin on ilahduttava uusi kokemus tällainen profiililtaan lyhyempi yläosa. Tuli jotenkin ihmeen ryhdikäs fiilis.

Ryhtiä toivat toki myös huikeat rakkauskorkkarini jotka ovat kuin tehty farkkujen kaveriksi. Hieman nuo hiekoitetut kadut olivat hankalan tuntoisia kävellä piikkikoroilla, mutta onneksi matkaa oli varsin vähän ja käsipuolessa rakas taluttaja.

Evansin leikkilammastakki on siitä mahtava, että se tuntuu passavan loistavasti niin fiinimpään korkokenkäpukeutumiseen kuin löysempään buutsirenttuiluunkin. Tavarat kulkivat mukana viime kuussa hankkimassani Dieselin niitticlutchissa josta on tullut ihan ykkössuosikkini. Kannisekelen tuota kainaloista mukanani monesti ihan arkimenoissakin.

Nyt mä taidan kiskaista nuo farkut takaisin jalkaan kera bikereiden ja kipaista 20 minuutin päästä alkavaan näytökseen katsomaan Black Swania!

18.02.2011 Helmikuun kenkätunnustukset osa 1

Nyt seuraa osa 1. pitkästä tunnustusten sarjasta jotka kaikki koskevat helmikuussa tapahtuneita kenkähankintoja.

Olin eilen kipeänä ja apteekkireissulla minulta oli unohtunut sivuille vilkuilun estävät silmälaput kotiin joten en voinut olla näkemättä Andiamon kauppiaan virittämää kavalaa ansaa. ”3 paria 1 hinnalla!” kiljuivat kyltit kenkähyllyjen päällä houkuttelen tämän hölmöläisen jälleen ansaan. Ja mikäpä se olisikaan tehokkaampaa lääkettä inhottavaan flunssaan kuin muutama pari mahtavia jalkineita? No eipä juuri mikään.

Koska kello oli jo yhdeksän, kun vihdoin lopetin työt tältä päivältä, en jaksanut ottaa enempää kuvia, joten saappaat eivät ehkä näy kovin yksityiskohtaisesti, mutta tuleepa samalla esille tämän päivän vaatetus.

Pitkät , kevyellä vuorella varustetut saappaat tulivat oikeasti näillä pakkasilla ihan tarpeeseen, sillä sellaisia ei juuri kaapistani löydy. Pitkät maiharini ovat kooltaan sellaiset etteivät niele villasukkaa ja punaiset retro-Pomarfinit puolestaan ovat lähes puhki pohjasta. Näillä Apple Greenin nahkasaappailla olikin mukavan lämmin tallustella tänä aamuna parinkymmenen asteen pakkasessa töihin, kun villasukkakin mahtui mainiosti.

Materiaali on ihanan pehmoista nahkaa ja kengät tuntuivatkin jo nyt ensimmäisenä päivänä siltä kuin olisivat olleet jalassa jo kuukausia. Vielä kun pitkä varsi saa hieman lisää luonnetta ryppyyntymällä kunnolla, niin sanoisin, että näissä on klassikon aineksia!

Lisää tunnustuksia luvassa viikonlopun aikana…

Jos nyt sitten vihdoin lähtis kotiin täältä työmaalta..

10.02.2011 Uudet kamelit ja muita löytöjä

Aina tasaisin väliajoin jotkut lukijat toivoisivat näkeväni päälläni muutakin muin mustaa. Toivottavasti he kaikki ovat nyt sitten kuulolla. Tänään on nimittäin pitkästä aikaa päivä, kun tarjoilen jotakin kuutakin kuin synkkyyttä päästä varpaisiin.

Ostin uudet housut lauantaina H&M:sta ja olen menettänyt sydämeni täysin. Olen tykästynyt noihin kameleihin (miks mä aina nimeän mun vaatekappleita..) siitä huolimatta, että ne eivät lainkaan feikkaa minua paremman näköiseksi, vaan ennemminkin julkeasti osoittavat kuinka lyhyt ja paksu oikeasti olen. Mutta voi jestas, kun ne ovat mukavat. Ja on ihanaa, kun käärityt lahkeet päästävät mahtavat kengätkin oikeuksiinsa. Lisäbonus on tietenkin se, että housujen väri käy loistavasti yhteen hiusteni kanssa! 😀

Muutaman päivän käytön jälkeen on kyllä hieman alkanut mietityttämään josko olisi pitänyt ottaa kokoa pienemmät, kun niin kovasti ovat venyneet ja vanuneet. Mutta näillä mennään nyt, eikä muuta voi.

Jostain syystä erilaiset ruskean ja terracotan sävyt ovat alkaneet kiehtoa minua. Onko kyseessä joku hetken hairahdus, vai olisiko jo oikeasti muutaman täysin pimeän vuoden jälkeen pukeutumiseeni eksymässä uusia sävyjä?

Tämän viikon pakkaspäivinä päälle on päässyt muutakin uutta, nimittäin tuo todella klassinen v-aukko neule. SANDin merinovillainen unelmanpehmeä ja ohut neule löytyi taas mistäs muualta kuin Ratsulasta. Alejämähyllyssä hyväilyjäni odotti tasan yksi L-kokoinen neule -60% lapulla merkittynä. Mamma on opettanut, että hyvälaatuiset klassikkovaatteet kannattaa keräillä talteen, jos noin hyvillä hinnoilla eteen sattuu ja minähän toteutan tuota opetusta sitten riemulla.

Hintaa käsittämättömän mukavan tuntoiselle ja lämpimälle neuleelle jäi 54 €, eli lähes naurettavan vähän. Pienenä miinuksena todettakoon helmassa näkyvä SANDin strassilogo, mutta kyllä senkin kestää, kun kyseessä on kaikilla muilla mittareilla täydellinen valioyksilö.

Tämähän ei suinkaan ollut minun ensimmäinen tämän talven superlöytö neuleiden saralla, vaan viime vuoden puolella samainen Ratsula tarjoili eteeni samaisen SANDin pitkän merinovillaisen neuletakin mahtavalla alennuksella. Juuri tällaisista aarteista mä saan suurimman löytämisen riemun.

En muuten tiedä oletteko te sitä huomanneet, mutta mä olen viimeisen puolen vuoden aikana innostunut hirveästi taas housuista. Aiemmin aina jalassa kuluneet legginssit ovat melkein jääneet vallan käyttämättä ja uusia pöksyjä on ilmestynyt kaappiin jo melko monet. Erityisesti nyt kiinnostaa kaikki housut joissa on maltillisesti ja tyylikkästi laskettu haara. Mustat  Tukholman asuissakin nähdyt lempipöksyt ovat juurikin sellaista mallia ja samankaltaista rentoa mallia olisi nyt etsinnässä jossain muussakin värissä. Vinkatkaa ihmeessä, jos vastaan tulee yksilöitä joista voisitte kuvitella minun pitävän.