Nyt ollaan kyllä taas sellaisen asun äärellä, että jos olisin jokunen vuosi sitten kristallipalloon vilkaissut ja sieltä tämän päälläni nähnyt, niin olisin pyörtynyt kauhusta. Mut niin se muoti ja ajatukset muuttuu. Just nyt naiselliset leningit erilaisilla (kukka)kuoseilla tuntuu suunnattoman ihanilta ja omilta. 

Tämä epäsymmetrisellä kietaisuhelmalla varustettu ysäriä huutava mekko vangitsi katseeni KappAhlissa jo viime viikolla. Sovituskoppiin saakka päädyin kuitenkin vasta toissapäivänä. Ja tiedän, että shoppailu ei tee onnelliseksi, niin silti päätin edes ihan pikkaisen itseäni piristää ostamalla mekon, jossa tunsin itseni tosi nätiksi. 

Mekon materiaalin (95% polyesteri) vuoksi kyllä kääntelin sitä käsissäni todella pitkään ja mietin, että onko se nyt näillä keleillä ihan maailman paskin ja hikisin ostos. Olen kuitenkin aikojen saatossa huomannut, että polyesterivaatteissakin on suuria eroja.

Sellainen sähköistyvä polyesterisatiini on mielestäni ehkä maailman hirvein vaatemateriaali, mutta sitten taas tässäkin mekossa käytetty polyesterikreppi taas tuntuu varsin miellyttävältä. Sileät polyesterikankaat tuntuvat rypistyvän pelkästä katseesta, mutta kreppipolyesterit pysyvät huomattavasti nätimpänä. Kutomistekniikalla on siis merkitystä vaikka käytössä on aivan sama muovikuitu.

Mekon kauniin mallin, kuosin ja valmistusaineesta huolimatta mukavan tuntuisen kankaan vuoksi päätin siis uskaltaa testaamaan yhdistelmää polyesteri ja hirmuiset helteet. Leninki osoittautuikin ainakin eilisen päivän käytön perusteella oikein mukavaksi. Tai siis, sanotaanko että tuolla 30 asteen lämmössä mun on vaikea kuvitella, että vaikka mekko olisi ollut mistä tahansa muusta materiaalista, fiilis olisi ollut juurikaan millään tavalla toisenlainen. 

Ei siis ollut huono ostos. Mekon materiaalissa on itse asiassa todella hyvää se, ettei se tunnu juurikaan rypistyvän. Tuon voisi siis helposti heittää kesäreissuille reppuun mukaan. (paitsi että mille ihmeen kesäreissuille, kysyn vaan???)

Toki olisi aivan mahtavaa, jos voisi ostaa vain ihanista luonnonmateriaaleista valmistettuja vaatteita, mutta omassa koossani vaikkapa silkkipuserohaaveet saa useimmiten aika nopeasti haudata. Vaikka muuten koenkin, että meidän pluskokoisten vaatevalikoimat ovat viimeisen 5-10 vuoden aikana laajentuneet aivan hurjasti ja lähes mitä tahansa on saatavilla, niin materiaaleihin toivoisin vielä lisää valinnanvaraa.

mekko – KappAhl XLNT / kengät – Wonders / laukku – Rebecca Minkoff / korvikset – Aarikka / aurinkolasit – Lindex / viuhka – Jazzeilta

Mekon perään ehtikin jo muutamakin kysellä Instassa. Eli tosiaan KappAhlin XLNT-mallistosta löytyy ja itselläni on mekosta koko 50.

 


Viikonloppu töissä meni farkkushortseissa ja tylsissä t-paidoissa, joita vaihdoin muutaman tunnin välein aina uuteen ja kuivaan. Pori Jazz -hulinoissa kun tuli kastuttua niin sateen kuin järjettömän hikoamisenkin takia.

Tylsissä työkamppeissa päivätolkulla pyörittyä, tänään teki mieli pukeutua pitkästä aikaa hameeseen ja laittaa korkkarit jalkaan. Ikään kuin muistutuksena itselle, että on mun mahdollista näyttää myös ihan kivalta ja naiselliselta eikä pelkästään ryönäiseltä lehtikuvaajalta. 

Jazzeilla itselleni parasta antia musiikillisesti tarjoili ihana Vesta, joka sai mut lähes kyynelehtimään. Toki teiniaikojen hittejä soitellut Alanis Morissettekin oli kiva kuulla, mutta ei se kauheasti tunteita herättänyt. Ja itseäni ärsytti suunnattomasti kyseisen artistin linjaus, että kuvata sai vaan kaukaa miksauskopin luota lavan edustan sijaan. Plaah. Siellä sitten teleputkien ja jatkeiden kanssa koitettiin sohia. Ihan tylsää.

Mutta ihan kesän paras työhomma nuo Jazzit aina on. Keikkoja on niin kiva kuvata ja luodolla on aina hyvä ja rento fiilis. Jos joku haluaa viikonlopun keikkakuvia vilkaista, niin niitä löytyy TÄÄLTÄ.

hame – 2-Biz / toppi – H&M / kengät – Vagabond / laukku – Benetton / korut – KappAhl / aurinkolasit – Lindex

Noin ohutolkaiminen toppi vaatii allensa olkaimettomat rintsikat. Ainakin minun mielestäni. Topin sirojen olkainten idea menisi ihan hukkaan, jos alta näkyy rintaliivien olkaimet. Kaikki paksut topatut liivit, jollaiset esimerkiksi mun Wonderbrat ovat, kuitenkin tuntuvat ihan liialta tällä helteellä. Pliseeratun topin alla mulla onkin nämä alla olevan kuvan liivit.

Marks & Spenceriltä löytyi viime talvena  nämä toppaamattomat kaarituetut liivit, joista saa myös olkaimet irti. Sopivat loistavasti kepeiden kesätoppien alle ja asuihin joihin ei kaipaa rinnoille minkäänlaista push up -efektiä. On enemmänkin tuollaisen bandeau-topin oloinen, mutta kaarituilla.

Liiviä löytyy I-kuppiin saakka, itsellä käytössä koko 85H. Jos siis M&S:n liivikoot on itselle tuttuja, jotta uskaltaa tilata netistä, niin tässä yksi olkaimeton vinkki ja edullinen sellainen!


Tänään oli töissä ihana päivä. Pääsin keikalle jäähalliin! Se, jos mikä oli tervetullut poikkeus tähän tukahduttavassa kuumuudessa kärvistelyyn. 

Toki tässä kävi niin, että juuri tänään mä muistin levitellä itseeni aurinkovoidetta, toisin kuin eilen jolloin keikat vei useammaksi tunniksi suoraan auringon paahteeseen. Nyt sitten niska punoittaakin melkoisesti. Hyvin siis hoidettu jälleen. Huomenna vuorossa varmaan taas enemmän ulkoilua, joten ennustan aurinkosuojan unohtumista. Mut ehkä mä laitan aamuksi puhelimeen muistutuksen asiasta!

Tällä asulla en sentään jäähallilla kirmaillut, vaan vasta töiden jälkeen. Kaikki vaatteet tuntuu nyt liialta ja mieluiten makaisin vain alasti märkä lakana päälläni sohvalla tuulettimen edessä, joten ilmava hame ja valkoinen t-paita oli jotakuinkin ”parasta” mihin nyt kykenin. 

hame – Ellos / t-paita – Marks & Spencer / sandaalit – Tamaris / laukku – Ralph Lauren / aurinkolasit – Le Specs

Hame ja Tamariksen sandaalit ovat tuoreita alelöytöjä Ellokselta. Siellä on taas jotain lisäalennuksia jo alennetuista hinnoista ja tarjolla paljon myös isoja kokoja, joten kannattaa tsekata, jos on vaikka jotain kesäkoltun tarvetta. Nämä kelit kun taitaa vielä jatkua hetken tällaisina, ettei vielä toppapukua tarvita.