Viikonlopun helteet eivät ole minua juuri koskettaneet, sillä vietin taas useamman vuorokauden putkeen kotona pistämättä nokkaani edes parvekkeelle. Tänään kuitenkin oli pitkästä aikaa pukeutumisen ja ulos lähtemisen vuoro.

Minulle helpointa hellepukeutumista on mekot. Niinpä päädyin tänäänkin farkkushortseille sopivaa yläosaa turhaan etsittyäni tähän pirteän väriseen Your Facen trikoomekkoon. Oranssi näyttäisi varmasti vieläkin herkullisemmalta, jos sen käyttäjässäkin olisi hieman jotain sävyä, mutta suljettujen kaihtimien takana ei paljoa päivety.

Tämä varmaan jo 10 vuotta vanha Benettonin paljettikassi on mulle edelleen The kesäasuste, jonka kaivan naftaliinista aina suven lämpimimpinä päivinä. Siinä on kannettu vuosien aikana melko monet piknikeväät ja aurinkorasvat. Se on nähnyt festareita, hiekkarantoja ja lukuisia terasseja. Se muistuttaa, että on mulla ollut kivojakin kesiä.

Lupaan uskolliselle kassilleni, että en edelleenkään luovu siitä, vaan se vielä joskus pääsee kanssani viettämään ihanaa ja unohtumatonta kesäpäivää, joka on täynnä naurua, mansikoita ja hiekkaa varpaissa. Sellaista päivää, jolloin sydämessä kuplii pelkkää riemua ja elämä on just siinä hetkessä eikä tippaakaan menneessä taikka pelottavassa tulevassa. En uskalla luvata sellaista päivä ihan pian, mutta joskus. 

mekko – Your Face / kengät – Vagabond / laukku – Benetton / aurinkolasit – Le Specs / korvikset – Lindex

Tällä hetkellä pientä epäukavuutta aiheuttaa ihan lähitulevaisuus. Tuleva viikko nimittäin saattaa olla töissä melko uuvuttava, kun yhdistetään luvatut 30 asteen lämpötilat ja Porin Superviikkoa Suomi Areenoineen ja Jazzeineen. Työasuksi ei oikein passaa mekko eikä shortsikaan, vaan jotkut pitkät lahkeet päällä on mentävä. Iso kamerareppu selässä ei myöskään varsinaisesti viilennä olotilaa. 

Keikkoja on aikaisempien kesien kokemuksella todella tiuhaan tahtiin, ja kaupungin ruuhkassa parasta on suhata tapahtumasta toiseen pyörällä. En kykene edes kuvittelemaan montako litraa hikeä se kamerarepun topattu selkäosa saakaan seuraavien päivien aikana imeä. Yäk. 

Että kivaa ja hikistä ensi viikkoa kaikille!


Ja katso, parin todella paskan ja apean lähinnä sängyssä vietetyn päivän jälkeen hän nousi, veti päälle minihameen ja korkkarit ja suuntasi Yyteriin saakka syömään! Tukkaa ei tokikaan jaksanut pestä, mutta hampaat sentään. Sekään kun ei ole kaikkina päivinä itsestäänselvyys. 

Sellaiseen päivään, kun ei hampaitakaan jaksa pestä, verrattuna tämä tiistai oli todella menestys. Siitäkin huolimatta, että peiton alla vierähti lähes kolmeen saakka. Sen jälkeen nimittäin sain hoidettua muutamat työmeilit, tosiaan pukeuduttua ja lähdettyä kotoa ja vielä tehtyä yhden minua todella ilahduttaneen käsityö-/askartelukokeilun.

Mielessä jo hetken aikaa muhinut korvisidea nimittäin pääsi vihdoin testaukseen ja onnistui! Lopputulos ja ohjeet toteutukseen tulee ensi viikolla tänne blogiinkin.

hame – H&M+ / pusero – Joseph Ribkoff, Bombus (saatu) / kengät – Vagabond / laukku – H&M / korvikset – Lindex / aurinkolasit – Le Specs

Mietin jälleen kerran tuo farkkuhame päälläni, että onkohan toi helma nyt jo törkeen lyhyt, mutta näitä kuvia katsoessa totean, että hyvältä se näyttää. Kyllä voin kinttujani näytellä. Mutta kokemuksesta totean, että ei tuo hame päällä kannata pyörän selkään nousta.

Noin lyhyen helman kanssa ei kuitenkaan tuntunut hyvältä idealta laittaa mitään kovin paljastavaa kesätoppia. Ei vaikka lämpömittari näytti hellelukemia. Kun ihoa on näkyvillä korkealle reiteen saakka, tasapainottaa käsivarret peittävä pusero kokonaisuutta ja tekee olosta puetumman. Tykkäsin asusta kovasti!

Usein kuulee ihmisten pelkäävän, että nilkkaremmilliset kengät saavat jalat näyttämään lyhyemmiltä, mutta minä en kyllä allekirjoita lainkaan. Olen todella tykästynyt tämän mallisiin kenkiin ja sirot sandaalit nilkan kapeimpaan kohtaan osuvilla remmeillä ovat mielestäni todella kauniit ja jalkoja imartelevat.

Nämä Vagabondin kultakorkoiset sandaalit löytyivät viime viikolla kirppikseltä ilahduttavalla 4 € hinnalla. Ei voinut vastustaa!


 

Näyttääkö asu jotenkin tutulta? Tästä pilkkumekon ja punaisten kenkien yhdistelmästähän minä juhannuksena haaveilin. Ja pilkkupusero nähtiin tässä postauksessa.

Hurahdin tosiaan tuohon pilkkuviskoosiin siinä määrin, että tilasin Ellokselta sekä mekon että puseron. Ja hitto vieköön, tästä olisi olemassa vielä lyhytkin mekko! 😀

Etuosan solmimisnauhat saavat mekon istumaan kauniisti vyötäröltä. Tilasin mekosta ensin koon 50, mutta se oli liian suuri ja olisin vielä kompastunut helmaankin. Kokoa 48 ei enää ollut jäljellä, joten jännitti mahdunko tähän 46 kokoon, mutta tämähän oli yllätyksekseni just hyvä.

On se kyllä melkoinen soppa nuo vaatekoot, kun eri merkeillä on aina ihan erilaiset koot. Tämä siis suht reilua kokoa, koska olen tosiaan enempi tuollainen 48-50 kokojen käyttäjä ja aika harvoin mahdun 46 kokolapulla varustettuun vaatteeseen. 

Mekko on niin ihanan ysäriä, että. Mulla tuli siitä jostain syystä mieleen Geena Davis 90-luvulla. Koitin googletella kuvia, mutta vastaan tuli vain kuva, jossa hänellä on punainen ohutolkaiminen pilkkumekko. Toinen näyttelijätär, johon ajatukset harhautuvat tätä leninkiä katsellessa on Liv Tyler ja ei pelkästään ysärillä, vaan ihan koska vaan. Että ihan leffastarafiilis siis tässä mekossa. 😀

Tuo punainen nahkalaukku muuten löytyi varastoa kompatessa mun kirppisvaatekasasta, josta pelastin sen takaisin käyttöön. Olipa hyvä, etten ollut ehtinyt vielä hankkiutumaan siitä eroon.

mekko – Joelle, Ellos / kengät – Wonders, Boozt / laukku – kirppislöytö / aurinkolasit – Lindex

Tykkään mekossa kuosin, materiaalin lisäksi ja jo edellä mainitsemieni solmittavien nauhojen lisäksi tuosta halkiosta. Vaikka helma on pitkä, niin kävellessä ja tuulen tuivertaessa pääsee kivasti sääret esiin.

Toki vois tällaisen halkion kanssa harkita myös säärikarvojen ajelua, mutta siihen mun vähäinen tarmokkuuteni ei tänään riittänyt. Mutta ennakko-oletusten vastaisesti harjasin sentään tukkani!