07.09.2017

Posted at 12:46h in Yleinen by
0 Likes

Huivi, nahkarotsi ja nilkkurit. Pitäiskö tästä päätellä, että niitä shortseja, kepeitä kesämekkoja ja sandaaleja ei ehkä tarvii enää pitää ihan käden ulottuvilla? 

Itseni tuntien ne kesävaatelaatikot ei kyllä ihan hetkeen vielä sinne varastoon asti eksy. Katellaan sit lähempänä joulua.. Toinen ennustukseni tähän vuodenajanvaihdokseen liittyen on se, että sieltä varastosta ei myöskään tule raahattua ajoissa sisälle päin sellaisia pian tarpeellisia tarvikkeita kuin pipot ja hanskat.

Veikkaukseni on, että yksi hyinen aamu lähden polkemaan töihin ja tajuan matkalla, että joudun amputoimaan pian pikkurillini ellen pian saa sormikkaita kätösiini. Kaahaan ensimmäiseen vastaan tulevaan rättiliikkeeseen ja ostan tylsät sormikkaat, jotka on ennakoiden osattu sijoittaa ihan siihen kassan viereen ja hinnoiteltu summalla nimeltä riisto. Mut onhan se kiva, että ihmisellä on jotain perinteitä. 

Ainoa mikä mut voi tolta skenaariolta pelastaa, on se, että en alunperinkään ole saanut niitä talvikamoja vietyä sinne varastoon asti, vaan löytyvät, kun vaan avaan eteisen kaapin. Näinkin on hyvin voinut käydä. Talvi, kesä, joulu, sun muut tulevat aina uudelleen. Sanoo nim. kätevä emäntä, jolla roikkui joulukranssi ovessa kolme vuotta putkeen.

Eli pitäiskö vaan jättää ne sandaalitkin optimistosesti siihen eteisen kenkähyllykköön? Kyllä se yksi kesäpäivä sieltä koittaa taas ensi vuonnakin ja se voi tulla ihan yllättäen!

pellavapaita – Marks & Spencer / rotsi – Saki / laukku – Marc O’Polo / kengät – Vagabond / huivi – Boss Orange / korvikset – Liv by Linda (saatu)

Liv by Lindan toiset nahkakorvikset ovat vilkkuneet asukuvissa jo aiemmin, mutta tässä vielä toiset upeudet. Aivan täydelliset tähän mustavalkoiseen asuun!


05.09.2017

Posted at 11:44h in Yleinen by
0 Likes

Toisinaan pukeutuminen menee pieleen juuri viime sekunnilla ennen ovesta ulos ryntäämistä. Eilen kävi vähän niin ja tuloksena oli asu, joka on jossain määrin aika kiva, mutta toisaalta ihan pielessä.

housut – Junarose (saatu) / pusero – Lindex / neuletakki – Vila /sandaalit – Crocs / laukku – Tiger of Sweden

Katsoin peiliin housujen ja puseron yhdistämiseen saakka ja sitten aloin miettiä takkia. Musta nahkarotsi tuntui liian mustalta ja viininpunainen nahkatakki liian jäykältä ja sitten katsoinkin jo kelloa, että ihan pakko mennä, jos meinaan teatteriin ehtiä, joten nappasin tuolin karmilla tyrkyllä olleen neuletakin harteille ja kiirehdin ulos. 

Ja tämä siitä sitten tuli. Löysät housut, löysät pusero, löysä roikkuva neuletakki. Kokonaisuus on omaan makuuni liian maatalaahava ja ”löllerö”. Värit on hyvät ja kaikki vaatekappaleet tosi kivoja johonkin muuhun yhdistettynä, mutta keskenään eivät niinkään. Tällä tavoin yhdisteltynä tulee sellainen muodoton ja liian peitelty olo. 

Jonkun toisen päällä voisin tästäkin kokonaisuudesta tykätä, mutta se ei vaan näytä jotenkin minulta. Jos tästä vaihtaisi housut kapealahkeisiin versioihin, tai neuletakin johonkin lyhyeen ja istuvaan jakkuun tai rotsiin, olisi paljon omempi olo. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että hyvä aina toisinaan pukeutua vähän sen omimman alueen ulkopuoleltakin, siten kun saattaakin tykästyä uusiinkin juttuihin.

Samat pliseeratut housut ovat aiemmin näyttäneet kivoilta mm. farkkurotsin kanssa ja kokomustassa asussa lyhyen bleiserin kera. Ilme on aika erilainen, kuin pitkän löysän neuletakin parina. 

Pinkki röyhelöpaita puolestaan on rokannut loistavasti vihreän pilottitakin kanssa ja kahdella tapaa vajaamittaisten housujen kaverina.

Neuletakki taasen näytti hyvältä kapeampien housujen kanssa.

Mutta mukavahan tämä asu oli kuin mikä. Hyvin sopi sen puolesta teatterissa istumiseen. 

Nuo Junarosen pliseeratut housut muuten löytyy nyt jo ainakin Zalandolta. Hieman näyttää vaan mallin päällä pöksyt lyhyemmiltä kuin mulla. 😀  Samasta matskusta tarjolla myös pusero ja ”kaaputakki”.  Kaikki kolme löydät TÄÄLTÄ.

Ja Vilan neuletakki löytyy TÄSTÄ. Itselläni koko XL.


03.09.2017

Posted at 20:45h in Yleinen by
0 Likes

She’s alive! Ei missään kummoisessa kunnossa, mutta henki pihisee kuitenkin. Olen nyt useamman kuukauden päivittänyt tätä blogia niin tasaisella tahdilla, että tällainen kolmen päivän hiljaisuus tuntui jo ihan ikuisuudelta. 

Mutta tarpeeseen tuli, niin kuin viimeisten päivien totaalinen lepo muutenkin. Olen ollut jo jonkin aikaa ärtynyt, turtunut, tympiintynyt, väsynyt ja ihan kaikkia niiden synonyymeja. Töiden teko oli kuluneella viikolla kuin tervassa tarpomista ja olo on ollut kaikin puolin kireä. Niin henkisesti kuin ihan fyysisesti leukaperien ollessa kivuliaassa krampissa. 

Kuluneella viikolla stressiämpäri sitten lopultakin läikkyi yli ja keho ja mieli antoi selkeän varoitussignaalin, että nyt kaipais kovalevy hieman eheytystä. Hirveet itkumärsyvollotukset kesken työpäivän enkä oikein tiennyt kumpi oli kamalampaa, siihen reaktioon johtanut keskittymiskyvyn hajoaminen kesken keikan ja vai se aivan ylimitoitettu ahdistuminen tilanteesta. Mutta, jos ei juuri ole vollotellut muutamaan vuoteen, niin se hanojen aukeaminen on aika säikäyttävää. 

Ne vuosien terapiassa opitut selviytymiskeinot mitataan näissä tilanteissa. Että antautuuko siihen ahdistuksen ja stressin kierteeseen lietsomalla ajatuksiaan negatiivisesti vai pystyykö tekemään korjausliikkeitä heti hälytyskellojen soitua.

Mä lupaan nyt varata itselleni akupunktioajan saadakseni hoitoa tähän fyysisen kiristykseen ja huomenna lupaan viedä itseni ulkoilemaan ja teatteriin. Sitten mä koitan tulevalla viikolla kirjoittaa ulos ne asiat mitkä tätä stressiä nyt aiheuttaa. Ajatusten vyyhti on huomattavasti selkeämpi käsiteltävä, kun sen purkaa listaksi. Ja vielä yksi lupaus, mä lupaan merkata kalenteriin itselleni edes jonkinlaisen loman tähän loppuvuodelle. 

housut – H&M / t-paita – Kude Design (saatu) / jakku – Lindex / kengät – Toms, Zadaa / laukku – Zara / korvikset – Aarikka

Olisko tässä nyt pitänyt olla jotkut murjottavat ja murheelliset kuvat? No ei oo. Käytiin anoppilassa syömässä ja kotiin pyöräillessä pysähdyttiin nappaamaan pari asukuvaa. Fiilis on ollut tänään jo aika jees. Nähtiin kummityttöä ja hänen pikkusiskoaan ja Hello Kitty -muistipelin pelaaminen vei hyvin ajatuksia pois päässä pyörineestä to do -listasta. 

To do -lista onkin melkoinen, kun nyt kesätöiden päätyttyä pitäisi vihdoin hoitaa kaikki oman toiminimen perustamiseen ja työhuoneeseen (juu, päätin sen vuokrata!) liittyen. Ja nyt sille tehtävälistalle on vielä lisättävä huoltotoimenpiteitä koskien omaa mielenterveyttä. Miten se aina toisinaan pääseekin arjen keskellä unohtumaan. Omasta päästä täytyy muistaa pitää huolta. Toisinaan pitää ihan vaan olla ja antaa itselle lupa olla tuottamaton.