03.02.2010 Hyvän mielen veska

Tiedättekö sen fiiliksen, kun on vaikka kuinka kauan hinkunut jotakin asiaa ja hipelöinyt sitä kaupassa ja kuolannut netistä ja vaikka mitä, mutta ei sit kuitenkaan ole raskinut ostaa ja sitten kun sitä vähiten odottaa, niin kirkkaalta taivaalta iskee salama ja paiskaa kyseisen unelman eteesi  ja vielä halvalla? Se on hyvä tunne se. Se on niitä osto-orgasmihommia,  joka vääntää naaman asentoon ’hangon keksi’ pitkäksi aikaa ja pakottaa kanssaeläjät kuuntelemaan väsymätöntä hehkutusta ja yhtymään uuden kapineen ihasteluun. Tällainen salaman aiheuttama täyttymys tapahtui mulle blogiristeilyllä. (Ja niin muuten tapahtui todistetusti ainakin yhdelle toisellekin bloggarille. En nimittäin oo aikoihin nähnyt sellasta tyypertynyttä hymyä jonkun ostoksen vuoksi kuin täällä) Mutta mitä minä sitten oikein löysin?

Juomatölkkien avausrenkaista (mitä hittoja ne on oikeesti suomeksi?) tehty juurikin iltakäyttöön sopivan kokoinen clutch. Olen ihaillut noita jo vaikka kuinka kauan Escama Studion nettisivuilta ja ehdin hiplata ihanuuksia livenäkin joulukuisella Helsingin reissullani. Kauppa taisi olla Secco, jos oikein muistan.. Mua jotenkin kiehtoo tuo materiaali. Siitä tulee mieleen ritareiden haarniskojensa käyttämät metalliverkkoviritykset. (Chainmail, taas on suomenkielinen termi hakusessa!)Juuri oikean väristä metallifiilistä, joka sopii loistavasti yhteen mun korujen ym. hopeisiin yksityiskohtiin. Laukku erottuu mahtavasti edukseen myös ainaisen mustien asujeni kanssa.  Mahtavuutta! (Haaveilen itse asiassa samaisesta materiaalista tehdystä näyttävästä kaulakorusta. Sellaista silmällä pitäen olenkin tuijotellut erinäisiä ohjeita netistä, mutta tekniikka on vielä hieman hakusessa. Mutta siitä asiasta lisää sitten jos hanke etenee)

Laukku sattui silmääni, kun olimme laivan tax freessä viettämässä bloggareille varattua skumpalla maustettua shoppailuhetkeä. Pussukka nökötti yksinäisenä ja unohdetun oloisena yhden alepöydän nurkalla ja luulinkin sen olevan jonkun bloggarin siihen vahingossa unohtunutta omaisuutta. Katse liimattuna kohteeseen lähestyin sitä varovasti, mutta määrätietoisesti ja kurkistin pikaiseti sisään varautuneena näkemään tavaroita, jotka kertoisivat laukun olevan jo käytössä. Mutta mikä yllätys minua veskan sisuksissa odottikaan! Nuhjaantunut hintalappu, joka kertoi pitkäaikaisen ihastukseni olevan tarjolla puoleen hintaan. Ainoa kappale koko puljussa. En voinut uskoa onneani. 24 € tiskiin ja laukku oli minun. Minun, eikä kenenkään muun! Moni kertoi laukkua hipelöineensä, mutta luojan kiitos kaikilla heillä viirasi jotain päässä ja jättivät ostamatta.

Kierrätetyt juomatölkkien vetimet taipuvat kauniiksi käyttöesineiksi Brasiliassa kymmenien paikallisten naisten näppärissä sormissa. Kaikkien tuotteiden lapuissa on sen tehneen käsityöläisen signeeraus ja Escama Studion nettisivuilta löytää tuolle signeeraukselle kasvot. Oman laukkuni on tehnyt iloisen näköinen nainen nimeltä Iraneide de Lima dos Santos, joka kertoo olevansa naimisissa oleva kolmen lapsen äiti. Iraneide kertoo olevansa todella onnellinen työpaikastaan, mutta kertoo, että työn ja perheestä huolehtimisen yhdistäminen tuntui aluksi vaikealta. Tuntuu jotenkin kivalta nähdä minkä näköisen ihmisen käsissä minua niin kovasti ilahduttanut tuote on syntynyt. (Olen aiemmin iloinnut myös Nanson vaatteissa olleista tarroista, jotka kertovat kuka tuotteen on tarkastanut. Mulla on jo ainakin kaksi Sirkan hyväksi havaitsemaa vaatetta. 😀 )

Escama Studio on mukana Fair Trade Federation (FTF) nimisessä reilun kaupan järjestössä, joka liputtaa kestävän kehityksen ja työntekijöiden tasa-arvoisen kohtelun puolesta.  Firman tuotteet kuulunevat siis niihin astetta kevyemmän omantunnon ostoksiin.  Iloinen käsityöläinen lähetti laukun matkaan toiselta puolen maapalloa ja sen käsiinsä saanut tuotteen loppukäyttäjä on myöskin enemmän kuin innoissaan. Hyvä ostos siis!

Käykää ihmeessä lukemassa lisää Escama Studion toiminnasta ja tutustumassa monipuoliseen valikoimaan.

Iskeekö kyseinen kierrätysmateriaali muihin?