Kuulumisia ja kysymyksiä

Voi apua, mihin nämä päivät oikein juoksee.. Jo viikko edellisestä postauksesta. Mun tapana ei ole pyydellä anteeksi blogitaukojani, enkä tee sitä tälläkään kertaa, mutta nyt tämä hiljaisuus harmittaa jo itseäni sen verran, että kerrotaanpa hieman kuulumisia.

Vajaan parin viikon päästä on edessä ensimmäinen neljästä näyttökokeesta, jotka joudun tänä vuonna tutkintoani varten suorittamaan ja kyseiseen näyttöön ei pääse, jos ei kaikki tähän mennessä koulussa vaaditut tehtävät tehtynä. Vanhojen etätehtävien (joita mulla toki oli osaksi rästissä.. :P)  lisäksi listalla on näytön ennakkotehtävä (9 kuvaa), asiallisen portfolion laatiminen ja muutamia kirjallisia tehtäviä + kaiken tuon aiemmin mainitun kasaaminen siistiksi kokonaisuudeksi sekä sähköisessä, että fyysisessä muodossa.

Tuo edellä mainittu hirviölista yhdistettynä uuden työn aloittamiseen on vienyt melkolailla kaikki mehut eikä mikään harrastustoiminta kuten bloggaaminen ole  juurikaan mahtunut ajatuksiini. Parin viikon päästä koulun aiheuttama aivopaine kuitenkin hellittää taas hetkeksi, joten uskaltaisin luvata bloginkin taas piristyvän. Pitäkää siis peukkuja mulle, että saan matskut kasaan ja näytön kunnialla suoritettua.

pyykkimuija

asu keväältä 2007 😀

Stressirytinöissä ehti sellainenkin asia livahtaa ohi kuin blogin 3 vuotis syntymäpäivä! Lauantaina nimittäin tuli tasan kolme vuotta kuluneeksi blogin ensimmäisestä varsinaisesta postauksesta. Kauan tämä homma on elämässä mukana roikkunut ja jotkut lukijatkin ehkä lähes yhtä kauan.

Olen metsästänyt tyyliäni näin julkisesti jo kolme vuotta ja välillä on fiilis, että sellainen on tainnut löytyä, mutta toisina päivinä taas tuntuu, että olen pukeutujana edelleenkin hyvin hyvin keskeneräinen. Uusia  haasteita ja tavoitteita tyyliasioissa syntyy elämäntilanteiden muuttumisen ja ikääntymisen (hyi yäk mikä sana) myötä koko ajan, joten tyylin metsästys on ajankohtaista vielä tästä eteenpäinkin.

060310-3B

ja asu keväältä 2010

Olen joskus aiemminkin udellut teidän lukijoiden ajatuksia nimenomaan näin blogisynttäreiden kunniaksi ja teen sen tälläkin  kertaa. Välitän blogini suhteen pääasiassa vain omasta mielipiteestäni enkä koe tekeväni tätä viihdyttääkseni ketään muuta kuin itseäni. Toisinaan kuitenkin mietin, että kuinka kauan tämä kyseinen harrastus mahtaa enää antaa itselleni mitään uutta ja pohdin myös sitä millainen merkitys puuhillani on toiselle osapuolelle eli lukijoille.

Nyt olisikin siis mukava kuulla taas pitkästä aikaa teidän ajatuksianne vaikkapa jostakin seuraavista asioista tai ihan mistä tahansa muustakin:

  • sun oma tyyli. Onko löytynyt jo vai vielä hakusessa? Millaiset asiat sinua viehättävät pukeutumsessa juuri nyt?
  • Luetko blogiani siksi, että oma tyylisi on samanoloinen vai olemmeko toistemme täydet vastakohdat ja käyt lähinnä kauhistelemassa?
  • Onko joukossa joku, joka olisi seurannut höpinöitäni alusta saakka?
  • Ajatuksia blogini kehityskaaresta. Onko asiat menneet/menossa hyvään/huonoon suuntaa vai onko aina samaa tasaista hyvää/tyhmää vaan?
  • Ideoita minulle mistä kerätä uutta potkua tähän puuhaan? Onko nämä mustat kaavut jo käsitelty riittävän/liian monta kertaa ja kannattaisiko minun keksiä jo uusia aiheita?
  • Onko jotain aiheita joista haluaisitte lukea? Jos joku ehdotus sattuisi natsaamaan sen kanssa millaisista asioista minä kenties haluan kertoa, niin kuka tietää vaikka joku ehdotus kävisi jopa toteen. Mutta vain jos se kiinnostaa minua itseäni. 😀
  • Onko jotain kysyttävää? Mikäli ihmetyksen aiheita ilmenee enemmänkin, niin saatan vastailla laajemminkin kuin kommenttiboksissa.

Että sellaisia.. tai sit voitte tosiaan avautua ihan mistä tahansa muusta kuten kuluneen päivän parhaista tai huonoimmista hetkistä, suklaan puutteesta, pahimmista stressinaiheistanne, sähkönhintojen noususta tms.. Mitä nyt keksittekin. Kunhan vaan mulla olis kerrankin jotakin luettavaa eikä ainoastaan kirjoitettavaa. 😀

Ja nyt tää alkais valmistautumaan huomista Helsingin reissua varten. Luvassa mm. erään suunnittelijakuuluisuuden haastattelu ja kuvaus, parin muun bloggarin kuvaaminen erään meikkiaiheisen Indiedays-kampanjan tiimoilta ja illan päätteeksi herkuttelua ravintolassa tyttöjen kanssa. Noista molemmista puuhista lisää juttua luvassa täällä blogissa lähiviikkoina.

Koko pääsiäisviikonloppu hurahtaakin sitten studiossa ja koneen äärellä kuvaten ja kuvia käsitellen. Tavoite on, että ensi viikon koittaessa olis mun kouluhommat kuosissaan ja voisin viimeiset päivät vain relata ja keskittyä jo itse viikonloppuna häämöttävään näyttöön. Saa nähdä kuinka käy.. Elämme jännittäviä aikoja ystävät hyvät!


Tags:
44 Comments
  • Salla
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Haha, kuinka pelottavaa on, että muistan ton päivän asun vuodelta 2007 😀 Tyylillisesti melkoisen eri Veera kuin nykyään 😀

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Joo on aika eri tyyli, mut ei mulla silti olis mitään ongelmia vetää esim. noita kyseisiä 200 kamppeita päälleni edelleen. (tai siis olis nimenomaan ongelmia, kun eivät enää mahdu päälle.. :D) mut tyylin puolesta ei aiheuttais kesällä liikaa närää. Noi kengät löytyy kaapista edelleen. 🙂

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Olen seurannut aktiivisesti blogiasi indiedaysin muuton jälkeen joten kehityskaaresta en osaa sanoa mitään.

    Tyyliltämme olemme melko erilaisia. Omasta naamastani musta imee kaiken värin pois joten tummia vaatekappaleita talvitakkini lisäksi löytyy lähinnä alaosista. Alaosat ovatkin se missä rakastan tummia värejä. Lempifarkkuni ovat aina olleet tummanharmaat ja nyt hiihtelen menemään mustissa wetlookleggareissa. Yläosina käytän 90 % ajasta villapaitoja. Tämän hetken suosikit ovat pitkä ruskea villamekko ja vadelmanpunainen 3/4 hihainen villatunika. Olen laiska pukeutuja ja rakastun vaatteisiini aina palavasti, siksi käytänkin samoja vaatteita usein. Palelen myös herkästi joten lyhythihalliset paidat jäävät helposti kaappiin. Olen myöhäisherännäinen mekkojen ja hameiden suhteen josta on aiheutunut ongelma. Käyttäisin niitä paljon mutta omistan kaksi mekkoa ja kaksi hametta jotka soveltuvat arkikäyttöön. Blogeja aloin lukemaan pari vuotta sitten poikaystävän lähdettyä armeijaan. Samalla aloin huomaamattani kiinnostua myös vaatteista. Olen ehdoton mukavuusihminen ja käytän vain mukavia vaatteita joissa tunnen oloni kotoisaksi. Niitä ei löydy usein.

    Blogissasi pidän erityisesti kauniista valokuvista. Niissä näkyy mustienkin vaatteiden yksityiskohdat kauniista. Osaat myös kantaa ja pukea haastavan värin kauniisti yllesi. Musta pukee sinua todella hyvin.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      mukavuusihminen, se kuvaa kyllä hyvin minuakin. Vai miksi muuten minä heiluisin 90% ajastani legginsseissä? 😀

      Ja samat tutu turvalliset lempparit ne mullakin kiertää päivästä toiseen.

  • Prefecta
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Mä luen tätä siksi, että sun tyyli on ihanan positiivisen itseironinen ja kuvien laatu (heh- sattuneesta syystä) aivan omaa luokkaansa.

    Onnea uhmaikäiselle blogille! May you live all the days of your life!

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      ”positiivisen itseironinen” kuulostaa just hyvältä! Kiitokset onnitteluista. 🙂

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Heh, itse olen linjalla jakkupuku/isot helmikorvikset ja mausteeksi vähän Joan Collinsia, eli tyyli on aika kaukana sun tyylistä. Ja turvavärinä on mustan sijaan lämmin burgundinpunainen 😀 Tosin aina sitä saa ideoita.

    Luen blogiasi, koska se on teeskentelemätön ja positiivinen. On kiva katsella ihmisiä, joiden oma tyyli on selvästi löytynyt ja joista henkii positiivinen fiilis. Kavahdan blogeja, joissa bloggarilla on aina angstinen ilme ja/tai tiukka tuijotus (sisäänpäin käännettyihin) varpaisiinsa. En oikein osaa selittää, niistä tulee jotenkin tekotaiteellinen fiilis ja että yritetään olla übercool. Makunsa kullakin toki. Ehkä se johtuu siitä, etten itse ole millään tasolla übercool vaan pesunkestävä maalaisjuntti 😀

    Lisäksi olen samanikäinen kuin sinä, joten sekin varmasti vaikuttaa. Itsekin olen juuri löytämässä tyyliäni. On kyllä tosi vapauttava tunne, kun huomaa pukeutuvansa yhä enemmän itselleen muiden sijaan ja osaa ohittaa ne itselle sopimattomat trendihössötykset.

    Lyhyesti sanottuna blogisi on hyvää ajanvietettä, siitä jää mukava fiilis.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      ”On kyllä tosi vapauttava tunne, kun huomaa pukeutuvansa yhä enemmän itselleen muiden sijaan ja osaa ohittaa ne itselle sopimattomat trendihössötykset.”

      Kylläpä puhuit viisaita. Itsellä on kyllä edelleenkin niitä hetkiä kun miettii pukeutumista sen kautta, että ”mitähän ne muut siellä tilaisuudessa ajattelee jne..” mutta sitten yleensä huomaan typeryyteni itsekin ja tajuan, että tärkeintä on vaan itse viihtyä vaikka se sitten tarkoittaisi jälleen kerran sitä samaa mustaa kolttua kuin kymmenet kerrat aiemminkin. 🙂

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Oon lukenu sun blogia jonkun aikaa. Tyyliltämme emme ehkä ole samanlaisia mutta jotenkin vaan tykkän lukea sun vaatteista ym. Toisena porilaisena on myös kiva lukea missä kaupoissa olis mielenkiintosia juttuja ym.

    Kun olen ilmiesesyi ymmärtänyt niin olet valokuvaaja…Itseäni kiinnostaa kyseinen aihe myös joten siitä olisi kiva kuulla lisää. Tai esim nähdä maisema ynnä muita kuvia täällä.

    Kiitos kivasta blogista!

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      ehkäpä tuon näyttökokeen selvitettyäni saatan jotain tuosta valokuvauspuolesta vaikka kirjoitellakin. Mutta maisemakuvia täällä ei tulla näkemään, sillä sellainen kuvaaminen ei kuulu työhöni eikä vapaa-ajallakaan kiinosta. Itse kuvailen siis lähinnä eläviä olentoja. 🙂

  • Siilikissa
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Mä tulin nyt kommentoimaan, kun kerran lupasin. Oon siis se lähes afropäinen alumni, joka kävi perjantaina kehumassa sun blogia. 🙂

    Vastailen nyt saman tien noihin esittämiisi kysymyksiin, kun noin nätisti pyydetään.

    Eli, oma tyyli on aika lailla vielä hakusessa. Tähän vaikuttanevat runsaan vuoden sisällä yli 20 painokilon menetys ja tukanvärin täydellinen muuttuminen, mutta ehkäpä taustalla on ihan vain se, että sen oman tyylini haluan löytää ja em. muutokset liittyvätkin siihen. Omaa päänsisäistä ajatuksenryömintäänsä on joskus hankala jäljittää.

    Tyyli on sun kanssa siinä suhteessa yhteneväinen, että kenkiä ja laukkuja löytyy täältäkin (mutta ei koskaan riittävästi), tosin kokoelmaa on hiljattain karsittu tilanpuutteen vuoksi. Väreistä musta on Se Ainoa Oikea ja karsastan sinistä väriä vaatteissani. Muuten mun tyyli on melko paljon yksinkertaisempi (lue: teeppari/neule+farkut lähes aina) ja mä en oo vielä koskaan pukenut ylleni leggareita. 😀

    En ole ”ihan alusta seurannut” ts. bongasin blogisi pari kuukautta sitten jonkun muun bloggarin listalta (enkä yhtään muista kenen…) Tykkään kirjoitustyylistäsi ja myös tyyli puhuttelee.

    Ja vastataan nyt vielä vaikka yhteen kysymykseen sitten, eli tuosta mustien kaapujen esittelystä aina uudelleen ja uudelleen: eikös se nyt oikeastaan ole niin, että jos käytettävä värimaailma keskittyy mustaan, niin silloinhan sitä luovuutta tarvitaan sitäkin enemmän, jotta saisi uusia kokonaisuuksia muodostettua…? (Ähäkutti kaikki ”mustaanpukeutuminenonniintylsää”-mieliset, täällä on oikeesti mietitty vasta-argumenttia!)

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      hahaa! Kiva kun uskaltauduit täälläkin avaamaan sanaisen arkkusi ja kiva kun tulit kekkereissä moikkaamaan. 🙂

      Mä muuten taidan lainata tota ”mustaan pukeutuminen se vasta luovuutta vaatiikin”-selitystä. 😀

      Hurjan painonpudotuksen olet kokenut! Ei ihme jos tyylihommat on muutoksen kourissa. Tsemppiä siis sinnekin tyylin metsästykseen! Onneksi sen etsiminen on yleensä melko mukavaa puuhaa. 🙂

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Hei ja onnea kolmelle yhteiselle vuodelle! 🙂

    Itse oon lukenut sun blogia Indiedayssiin muuton jälkeen ja tykkään hirmuisesti sun tyylistä kirjoittaa ja sun tyylistä noin muutenkin :D. Itse suosin myös tummia värejä vaatteissani, mutta en pukeudu ehkä niin rokisti kuin sinä. Itselläni tyyli on vielä vähän hakusessa, mut en varmaan koskaan tule asettumaan mihinkään tiettyy ”luokkaan”. Tää tyylittömyys (tai tyylien moninaisuus) on mielestäni tietyllä tapaa vapauttavaa, mutta toisaalta taas välillä hirveena ahdistavaa.

    Ja siitä pitää antaa pointsit vielä sulle, että sä tunnut täällä blogissa tosi aidolta. Musta on hirveen rohkeeta lähtee ”etsimään tyyliä” näinkin julkisella tavalla! Mielestäni erotut ehdottomasti edukses näiden blogien joukossa. Ja sun kautta oon muuten löytänyt Koruharakan, mistä suuret kiitokset! 😀

    Postaustoiveena olis semmonen ”yhteenveto” näistä kolmesta vuodesta, että miten sun tyyli on kehittynyt ym. Mua ainakin kiinnostaisi lukea, että millasia oivalluksia sulle on tullut näinä kolmena vuotena!

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      itsekin mietiskelin tuota yhteenvetoa vuosien varrelta.. pitänee alkaa tonkimaan noita asukuvia tuolta blogin arkistosta ja katsoa millaisen kehityskaaren sieltä saa aikaiseksi. 😀

      Tuo mitä sanoit tuosta ”tyylittömyydestä” pitä kyllä varmaan aika hyvin paikkansa, siis että se on vapauttavaa. Itsellä on nimittäin välillä sellainen olo, että tekisi mieli vetää päälle vaikka mitä sellaista joka poikkeaa ihan nykyisestä normaalilinjasta (esim. ihan parin vuoden takaisia hieman värikkäämpiä juttuja) mutta sitten tulee olo, että olen jo niin mustan tyylini vanki, että vaikkapa punaiseen pukeutumisesta tulee hillitön kynnys. 😛

  • Janita
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Mä olen lukenut blogiasi alusta asti! Kolmen vuoden aikana on tapahtunut paljon ja muotiblogosfääri on muuttunut paljon, mutta sun blogisi on pysynyt jotenkin aitona ja tavallaan muuttumattomana. Pidän siitä. Jatka näin eikä mustat asut kyllästytä toista mustan rakastajaa.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Jee!! Kiva kun oot jaksanut mukana näin kauan!!

      Kiitokset siitä. 😀

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Luen blogia, koska olet ihana ja rakas! Ja saan aina parhaat ostosvinkit sulta! Me täällä vähän toivottiin, että oltais saatu sut ilahduttamaan meitä…me sitten joudutaan mussuttamaan nää veera-karkit ilman sua. Harmi. Iloista pääsiäistä!

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      joo.. harmittaa kyllä etten päässyt nyt sinne, mut toi näyttö painaa niin ikävästi päälle, et ei voi hukata päiviä reissaamalla. 🙁

      ootte muruja!

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Mä olen lukenut blogiasi reilun vuoden, ja ennenkaikkea siksi kun olen melkein samanikäinen ja pienen pojan äiti itsekin. Siksi lukisin mielelläni myös äitiyteen ja lapsiin liittyvistä asioista. Tyylini on jo löytynyt,ja meillä on ainakin samanlainen kenkämaku, bikerit ja superkorkeat korot mulla kovasti käytössä. Täältä saa myös hyviä nettikauppavinkkejä (tilaan paljon ulkomailta). Vaatetyyliltäsi olet liian ”musta” makuuni,mutta rakastan itsekin legginsejä, laadukkaita materiaaleja ja valuvia neuleita, vaikka pukeudunkin itse värikkäämmin.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Pienen pieni korjaus tähän väliin.. Siis minähän en ole äiti, joten äitiyteen liittyvistä asioista ei tulla tässä blogissa ihan hetkeen kuulmeaan. 😀 Pikku mies joka täällä blogissa on muutaman kerran vilahtanut on minun siskoni poika, eli ihana kummilapseni, ei siis suinkaan oma tekeleeni.

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Mä oon lukenut tätä blogiasi noin 2 vuotta. Enkä ookkaan ennen mitää kommentoinut. Kolme syytä miksi tykkään tätä lukea:

    1. Pukeudun myös mustaan hyvin pitkälti. Vaikka tyylimme ei muuten kuin värin osalta ole täysin identtinen saan ideoita ja inspiraatiota. Mustasta on moneksi =)

    2. On raikasta lukea muun kuin kokoa 34 olevan kirjoittajan blogia. Vaikka ei tämä mikään ”isojen tyttöjen” -blogi ole, etkä sinä siinä koossa. Mutta itsekään en ole kokoa 34.

    3. Asumme samassa kaupungissa. Välillä löytyy hyviä shoppausvinkkejä.

    Jatka samaa rataa vaan!

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      kiva, että nyt sentään kommentoit, jos jo kaksi vuotta olet tätä lueskellut. On mukava saada hieman kuvaa siitä mitä typpejä siellä ruutujen toisella puolella on. 🙂 Teitä porilaisia lukijoita tuntuukin löytyvän yllättävän monta!

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Tykkään rokista tyylistäsi. Olen blogisi innoittamana esiintynyt ensi kertaa julkisesti legginsseissä. (Eli ei kai ne just mee pois muodista kun mä olen sinut niitten kaa??)Olen ehkä myös saanut hieman lisää rohkeutta, enkä enää peilaa itseäni sen kautta, mitä muut mahtavat asustani ajatella. Samaa kaupunkia edustetaan ja senkin takia on kiva nähdä miten luot asuja vaatteista, jotka saattavat olla ihan ”tavallisista” kaupoista. Itseäni monissa muotiblogeissa ärsyttää se, että monet vaatteet ovat mallia netti tai New York.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Haa!! Mahtavaa, legginssit jyrää!!! 😀

      Ja ei se mitään vaikka ne meniskin jo pois muodista, sillä rohkee mimmi kulkee niissä vielä sittenkin jos ne vaan on omasta mielestä mukavat.:)

      Kiva kuulla, että blogini on toiminut tsemppaajana, se on paras palaute mitä voi saada. 🙂

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    olen 17 enkä mitenkään muutenkaan samankaltainen kuin sinä. olen lukenut tätä vuoden ja luen edelleen, koska olet kiva. ja aito ja lämmin.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      oi, olipa kaunis ja ihana kuvailu. Kiitos. 🙂

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Olen seurannut lähes koko ajan, löysin blogisi kesäaikaan 2007. Oma tyylini on sekalainen, mutta mustia kaapuja ja bikereita löytyy täältäkin. Juuri NYT pitäisi saada ruskeat saappaat, ne onkin näyttäneet ”piristäviltä” pitkän mustan kauden jälkeen. Kevään kuluessa värit alkavat taas kiinnostaa.

    Tyylimme on samanoloinen, sulla on vaatteita joita voisin itsekin käyttää. Lisäksi olemme suht samankokoisia ja ikäisiä ja se kiinnostaa, kun tuntuu että useimmat bloggarit on nuoria ja laihoja.

    Musta tuntuu että sulla ei ole blogille enää aikaa/kiinnostusta kuten ennen, postauksia tulee harvemmin. Lisäksi vähän kaipailen sellasia kieli poskessa -juttuja. En osaa oikein selittää, mutta tuntuu että tämä oli ennen henkilökohtaisempi. Ehkä Indiedaysin takia et halua ihan kaikkea samalla tavalla jakaa. Tai sitten vaan kaikki on jo sanottu 🙂

    Mä olen poiminut sulta meikkivinkkejä yms, joten jos löytyy huipputuote, niin kerro ja toki ihan kaikki vaatteet ja asusteet kiinnostaa edelleen. Ja nostalgiapätkät nuoruudesta on aina kivoja 🙂 Voi verrata omaan historiaan..

    Onko jotain kysyttävää? No ootteko kihloissa ja koska meette naimisiin 🙂 ja oletko juurtunut Poriin ja mitä sille söötille kummipojalle kuuluu jne jne … Toivottavasti jatkat blogia, se on ainoa jota seuraan. Ainoa.

    Hyvää kevättä!

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      siinä olet kyllä ihan oikeassa, että viime aikoina kiinnostus ja aika ovat olleet melko vähissä, mutta siihen on tosiaan suurimpana syynä työ- ja opiskelukuvioissa tapahtuneet suuret muutokset ja haasteet. Indiedaysiin muuton ei pitäisi mitenkään vaikuttaa blogin henkilökohtaisuuteen, sillä samat blogin alussa vedetyt yksityisyyden rajat pätevät edelleen.

      Itsekin toivoisin löytäväni jälleen sitä huumoripitoisempaa otetta blogiin jahka tämä aivopaine muussa elämässä hieman hellittää. 😛

      Mitä kysymyksiin tulee, niin ei olla kihloissa vaikka kesällä tulee jo 7 vuotta yhteiseloa täyteen. Ei ukko ymmärrä vihjeitä. ;D Eli ei oo tietoa häähommista. Ja hiiripupulle kuuluu hyvää ja on jo oppinut puhumaankin. Pitäisikin varmaan taas kuvata vähän hänenkin tyyöiään tänne. 🙂

  • Henna
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    En oo alusta asti kyllä lukenut, mutta joku pari vuotta nyt ainakin. Tykkään eniten tosta kun sulla on paljon mustaa, toivoisin niin että osaisin itsekin käyttää sitä samalla tavalla. Eniten ehkä aina kuolaan täällä kenkiäsi, vähän itsekkäistä syistä sillä näin samankokoisten jalkojen kanssa odotan päivää joilloin sanot et ”huoh, myyn kaikki kenkäni” 😛

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      haha! Kyllä mä täällä aina ilmoittelen jos on kenkiä lähdössä kierrätykseen. Mut viime aikoina on kyllä tullut ostettua niin tappavan mahtavia kenkiä, että niistä tuskin tarvii luopua ennen kuin pohjat irtoaa. ;D

  • MouMou
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa
    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      kiitos murunen!

  • Velma
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Mä löysin joskus viime syksynä sun blogiin (oliskohan ollut MouMoun blogin kautta). En mä täällä käy kauhean usein lueskelemassa, mut suht säännöllisesti kumminkin. Mä en itse harrasta mustaan pukeutumista eikä oma tyyli ole muutenkaan kauhean samanlainen kuin sulla, mut mua kiinnostaa seurata kuin hyvin sulla onnistuu se tyylin metsästäminen. 😀 Niin ja se on ihan hyvä että täällä ei ole enempää meikkijuttuja etkä esittele kaikkia mahdollisia saamiasi sponsorijuttuja (kun tuntuu että toiset esittelee niitä koko aika ja kaikilla on suht samoja juttuja esittelyssä).

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      hih, no nyt on kyllä sit parin viikon sisällä luvassa yks sponssattu meikkijuttu, josta tulee postaukset parilta muultakin indie-tytöltä., pahoittelen! 😀 Mut kyllähän niitäkin aina silloin tällöin jokunen sekaan sopii.

  • Tiinakoo
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Moikka

    Olen lukenut sun blogiasi nyt reilun vuoden ajan. Tyylimme on melko samantyyppinen ja olemme about samanikäisiäkin. Musta on ollut hienoa seurata miten yhdistelet vaatteita ja olet rohkea pukeutuja jolla on kiva oma tyyli.

    Alun perin innostuin blogiasi seuraamaan kun huomasin että olet valokuvaajaksi kouluttautumassa, valokuvaus on ollut mun rakas harrastus jo 13 vuoden ajan ja joka vuosi pohdin hakisinko alalle opiskelemaan/oppisopimuspaikkaa..) joten jäin seuraamaan myös opintojen etenemistä ja ihastelemaan kuviasi :). Pidän myös tyylistäsi kirjoittaa ja rehellisyydestä. Toivottavasti jaksat blogiasi kirjoitta jatkossakin 🙂

    Kysymyksiä, nuo maiharit -mistä ne on?? 😀

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Nuo maiharit löytyivät kuukausi sitten kirpputorilta ihanaan viiden euron hintaan. Ovat aitoa nahkaa! Ehkä paras kirppislöytöni koskaan.Ovat viihtyneet jalassa lähes tauotta viimeisen kuukauden ajan. 🙂

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Oma tyyli.. Aika hakusessa, tai no, pukeudun silleen ku huvittaa. Tosin se että tyyli ei oo löytyny johtuu oletettavasti siitä oon nuori.

    Sun tyylis on aika samanlainen ku mulla yleensä. Ja täältä saa tosi paljo ideoita. Tosi mukavaa lukee.

    Kehityksestä en osaa sanoo, koska löysin blogis Indien myötä.

    Mun mielestä on mukava lukee bloggareiden tyylin kehitystä vuosien varrella ja on tosi kiva ku oot uskaltanu laittaa vanhoja kuvia tänne toisten pällisteltäväksi. Ja muutenki vaikutat tosi aidolta ihmiseltä.

    Mitäpä luulet, minkä ikäsii sun blogis lukijat on suunnilleen? Ja paljo oot pitkä?

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      mä olen aina ajatellut, että mun lukijat on suurimmaksi osaksi sellaista 20-40 vee väkeä. Uskoisin, että alle parikymppisiä lukijoitakin on, mutta vähemmistönä. 🙂

      Mä olen 167 cm pitkä (tai omasta mielestä lyhyt).

  • Sagu
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Noniin, nyt mä pääsen vauhtiin! Varo mammuttikommenttia!

    Että miksikö luen sun blogiasi… Olen seurannut sun tekemisiäsi ja menemisiäsi ehkä vajaan parin vuoden ajan. Muhun on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen sun teeskentelemättömyytesi, huumorintajusi ja se, että ihan yksinkertaisesti vaikutat tosi mukavalta ihmiseltä. 🙂 Ja kuten joku tuolla ylempänä kirjoittikin, niin on kiva nähdä vähän erikokoistakin tyylibloggaajaa ilman että sun blogisi teema olisi nimenomaan se ruhon koko. Sun tyylisi vaikuttaa niin lähtemättömältä osalta sua ja sä tunnut viihtyvän vaatteissasi, ja valokuvatkin ovat ihan mielettömiä (t. valokuvausharrastuksessa hetki sitten itsekin alkuun päässyt ja järkkäri hankinnassa).

    Sä olet myös ollut ehkä suurin innoittajani, mitä kenkiin tulee. Mulla kesti tosi pitkään tajuta että mikä ihme tää kenkäjuttu oikein on, mun huikea kenkäarsenaalini piti aiemmin sisällään tyyliin talvikengät, tennarit, vaelluskengät, sandaalit ja yhdet siistimmät kengät virallisempiin juhlatilaisuuksiin. Nyt jälkeenpäin ajateltuna en kyllä käsitä, miten mä selvisin silloin. 😀

    Mä olen sua lyhyempi, leveämpi, kahdeksan vuotta nuorempi, asun eri kaupungissa, eivätkä meidän tyylitkään ole hirveän samanlaisia (vaikka jotain samaa taitaakin löytyä). Sussa on vaan sellaista ihanaa asennetta jonka takia palaan kerta toisensa jälkeen lukemaan blogiasi. Olet ihana 🙂

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      hahaa! Mahtavaa, että olet löytänyt kenkien ihanuuden. Se on kyllä toisaalta aika turmiollinen tie. ;D

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Waude, ihanaa löytää joku, joka oikeesti on a) aikuinen nainen ja b) uskaltaa sanoa, että on ETSIMÄSSÄ tyyliä itselleen! Vertaistukea!!! 😀

    Mä olen herännyt ajattelemaan vaatteitani vasta viime syksynä ja olen jo yli nelikymppinen. Haparoivin jaloin otan ensi askeleitani pukeutumisen kaikenkirjavassa maailmassa.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      tyylin etsiminen on onneksi pääasiassa vain mukavaa! 🙂

  • Nimetön
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Hei!

    Olen seurannut blogiasi reilut kaksi vuotta ja tämä on edelleen ensimmäinen blogi, jonka avaan. Olet aito ja maanläheinen, rakastan sun tyyliä ja kuvat ovat hienoja! Toivottavasti jatkat blogiasi 🙂 Kiitos!

  • Jenni
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Hei!

    Missipostauksestasi innostuneena painelin tänään Seppälään ja ostin itselleni ihanan beigen satiinipaidan ja ”päheet” kiiltonahkakorkokengät. Meinaan ulkoiluttaa niitä jo tänään, kiitos sinun postauksesi, tällä hetkellä on todella hyvä fiilis omasta itsestä ja pukeutumisesta 🙂

    Aurinkoista päivänjatkoa

Post A Comment