13.06.2010 Metallin karheutta ja kiiltoa
Aika esitellä loput torstain kirputorisaaliista. Kyseessä oli tosiaankin Rakastajat-teatterin kirpputori ja esittelin jo aiemmin tämän upean pääkallosormuksen. Vitosen kokonaissijoituksella matkaani tarttui sormuksen lisäksi kaikki seuraavien kuvien killuttimet sun muut.
Himmeäksi harjatut ”tuntolevyt” hyppäsivät korukasasta suoraan päälläni olleen armyvihreän t-paidan kimppuun. Ketjun pituus on hieman ikävästi juuri pituutta tissivako, mutta en anatnut asian häiritä. Pitää vaan valita kaveriksi juuri oikean kokoisia kaula-aukkoja.
Etualalla näkyvä pyörein niitein koristeltu clutch on alunperin kotoisin Biancosta ja muistan hypistelleeni sitä jo viime talvena liikkeessä. Nyt tuo himotusteni kohde tarttui käteeni kirppiksen laukkulaatikosta silkkipaperit ja alkuperäinen hintalappu (23 €) vielä sisällään. Läpän toinen neppari oli kylläkin onnistunut irtoamaan, mutta se ei muuten priimakuntoisen laukun kohdalla paljoa huolettanut, etenkin kun ostoksia ei ollut hinnalla pilattu. Minulla onkin ollut melkoista kyllästymisen tunnetta ilmassa mitä tulee mustiin pikkulakkuihini, joten tämä veska oliihan tervetullut piristys kokoelmaan.
Vasemmassa reunassa puolestaan lepäilee leveällä niittikoristeisella hihnalla varustettu kello, jonka toimintakunnosta ei ole varmuutta ennen kuin siihen kokeillaan uutta patteria, mutta järeän ulkomuotonsa vuoksi sekin pääsi kotiin vietävien löytöjen kasaan. Mutta kuten Ostos-tv:ssäkin sanottaisiin: ..eikä siinä vielä kaikki, lisäksi saat kaiken tämän!
Pronssisia koruja on alkanut viime aikoina näkyä etenkin toisissa blogeissa siinä määrin, etten ole voinut välttyä niiden pikku hiljaa hiipivältä vaikutukselta. Yllättävän hyvälyä tuo rannerengas sitten näyttikin sopivien väristen vaatteiden kanssa. (eli siis mustan 😀 ) Hopean värisiä rannerenkaita puolestaan löytyy jo ennestäänkin, mutta lisää mahtuu korulippaaseen aina.
Monivärisen pienistä renkaista kootun kaulaketjun kaupanpäälliksi sain näyttelijä Angelika Meuselilta tarinan sen vaiheista. Koru on ollut teatterin lavalla Meuselin esittäessä Suomi-iskelmän legendaa Armi Aavikkoa Rakastajien pikkujoulu-showssa. Rooliasuun oli tuon kasariketjun lisäksi kuulunut mm. mustat nahkahousut. Nyt siis nahkahousut ja vaalea peruukki vaan hakuun ja minäkin voin olla oman elämäni Armi Aavikko. Sitten puuttuu enää Iso-D.
Hannukkaz
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVoi hitto kun rakastan sun tyyliäs! Olis vaan itellänikin rahaa nii vois ostella kaikkea omaan tyyliin kuuluvaa… Tai sitten olen vain niin pihi 😀
Muuten, tuli mieleen että mitä kuvanmuokkausohjelmaa käytät? Itse olen investoimassa ihan kunnon kuvanmuokkausohjelmaan ja olisi mukava tietää mitä käytät! Tähän asti olen itse vain käyttänyt GIMPiä, eikä se meinaa enää oikein riittää..
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMä olen käyttänyt aina vaan Photoshopia, joten mistään muista mulla ei ole edes kokemusta enkä osaisi mitään muuta edes ajatella vaihtoehtona.
Hannukkaz
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOkei, kiitos vinkistä! Muualtakin olen kuullut että Photoshop kannattaa hankkia jos jonkin ostaa 😀