05.08.2010 Hirmumyrsky Veeran uusi tukka

Joo, ei se mummotukka ehkä olis ollu ihan mua varten, mut onneks siitä pääsi helposti eroon. Ja onneks teidän kommentit toi mulle paljon naurun aihetta nimpparipäivän kunniaksi. Buhahhaa.. Mä olen vähän sitä mieltä, että siellä muutama tais ihan oikeesti mennä lankaan. 😀

Kuuman mummiksen alta kuoritui sitten jotain tällaista..

Se on lyhyt. Niin lyhyt, että ei vielä oikein edes meinaa asettua päätä pitkin. Mutta mulla on tosiaan tapana haluta aina vähän liian lyhyt tukka, joten tämäkin on parhaimmillaan sitten parin viikon päästä. Ja kyllä, tollanen mitta tekee musta ihan käsittämättömän pallopään (tai siis se ei onnistu yhtään piilottelemaan sitä tosiasiaa, että mulla on pallopää ja buldoggiposket), mut en anna häiritä. Meni niin hermo siihen reuhkaan tossa helteillä, että oli pakko tehdä tällainen ratkaisu. Tää vaan tuli kelien kannalta kuukauden myöhässä.

Jotta vältyttäisiin inttiinlähtöfiiliksiltä, ja pikkupoikamaisuudelta, näin lyhyt kampaus kaipaa tällaisella pallonaamalla kaverikseen roikkuvat korvikset ja kunnon meikin joko silmiin tai huuliin. Nyt ei siis kärsi lähteä aamuisin huitelemaan suoraan suhkun jäljiltä, vaan on pakko hieman panostaa, mutta eipä siitä taida haittaa olla.

Mutta ihaninta on, että tätä ei tarvitse juurikaan laittaa. Tai oikeastaan tätä ei tällä hetkellä edes pysty laittamaan juurikaan mitenkään. Antaa kuivua paikalleen (kestään. 3 minuuttia), ja sohii sitten hieman vahaan sotketuilla käsillä pikkuisen tekstuuria, niin se on siinä. Mä olen aina rakastanut tukkaa, jonka voi pestä samalla kuin naamansa.

Yks huono puoli tässä on. Mun kaapit on täynnä blogin kauttaa saatuja shampoita ja hoitiksia (siitäkin huolimatta, että olen jakanut niitä avokätisesti kavereille) ja tällaisella mitalla mä en ikinä kuuna päivänä saa yhtään pulloa kulutettua loppuun. Mutta se on just se ainoa tukkaprobleema jonka mä halusinkin. 🙂

Mitä sanoo raati tällä kertaa?