26.01.2011 Prinsessan toteutunut unelma

Epätoivoisen kaupoissa ravaamisen sijaan, olen teettänyt lähes kaikki elämäni tärkeimpien tilanteiden asut ompelijalla. Suunnittelin itse mm. vanhojenpäiväpukuni, nahkaisen yo-asuni sekä mekon parhaan ystäväni häihin missä toimin kaasona. Niinpä myöskin tulevia häitä varten omien ideoiden ja opelijan yhdistäminen tuntuu ehdottomasti parhaalta vaihtoehdolta.

Löysin arkistojeni kätköistä kuvia vielä yhdestä todella tärkeätä virstanpylvästä varten teetetystä luomuksesta.

Joulukuun 6. vuonna 1988 oli tärkeä päivä, koska silloin minä vihdoin täytin 7-vuotta. Se oli suunnattoman suuri juttu silläoli todella tympeää olla koulun aloittanut 6-vuotias, kun lähes kaikki luokkakaverit olivat jo oikeasti koululaisen iässä. Suuret olivat myös juhlat ainakin kotoa löytyneistä kuvista päätellen. Ainakin 15 mukulaa, jos en ihan väärin muista.

Ryhmäkuvissa minä istun oikeutetusti keskellä prinsessan tavoin persikkaunelmassani säteillen ja harvallaa hammasrivistölläni hymyillen. Tukka oli mallia polkka, mutta pentukarvaksi kutsuttu takatakku ei ollut vieläkään selvinnyt, ei vaikka olin jo iso tyttö.

Juhlissa tarjoiltiin perinteiden mukaisesti liikaa sokeria muodossa jos toisessakin ja se näkyi menossa. Vieraat olivat pukeutuneet juhlakalua huomattavasti hillitymmin ja huokailivat ihastuksesta nähdessään upean mekkoni ja siihen kuuluneen päähineen. Oli ihanaa tuntea olevensa ihan kuin oikea prinsessa!

Mekon värin olin päättänyt itse, mutta muuten ompelijalle oli annettu vapaat kädet prinsessamekon toteutukseen. Ja upeahan siitä tuli, ainakin 80-luvun lopun mittapuulla. Tästä upeudesta ei Dynastian meininkiä uupunut! Satiinin kiilto, kellohelma, puhvihihat, ruusut, tyllikoristeinen päähine, kaikki löytyy. (tuo helmin, kukkasin ja tyllein koristeltu härpäke joka tuossa roikkuu, on tosiaan se hiusklipsulla kiinnitettävä päähine, ei mikään omituinen kasa mekon etumuksessa). Ei tosiaan puuttunut härpäkettä ja yksityiskohtia.

Ehkä tuolla mekolla on jotain tekemistä sen kanssa, että en kaipaa häihini mitään kuorrutettua prinsessaunelmaa, olenhan jo kerran saanut pukeutua oikeaan prinsessa-asuun. 🙂