15.06.2011 Olisiko tässä uusi lempiväri?

Heipä heiii! Täällä ollaan edelleen hengissä vaikka postaustauon perusteella olisi jo voinut muuta luullakin. Verkon ulkopuolinen elämä on välillä ikävästi näiden harrastusten tiellä eikä ensi viikolla juuri helpota, silloin nimittäin alkaa kolmen viikon kesäloma!! Sitä joutuu kuulkaa pakkaamaan kassinsa ja suuntamaan mm. hyvän ystävän kanssa etelään ja murun kanssa festareille, melko rankkaa eikö.

Niin ihanaa kuin helteet toisaalta ovatkin, niin olin eilen todella tyytyväinen että laskeneet lämpöasteet mahdollistivat pitkästä aikaa farkkuihin pukeutumisen. Mulla kun tuntuu tuo hellekelpoisten vaatteiden varasto olevan enemmän kuin olematon. (Miksi en omista esimerkiksi yhtään kunnon kesämekkoa!?) Eilisen vielä tällä hetkellä salaiset puuhat olivat sellaisia, että minun piti koittaa keksiä päälleni jotakin muutakin kuin pelkkää kokomustaa.  Kävinkin viikonloppuna hädissäni sovittamatta tempaisemassa henkkamaukasta pari toppia joilla hieman elävöittää kalmaista olemustani ja siinä saattoikin käydä niin, että minulle löytyi uusi lempiväri kesäksi.

Miksi mä en ole ikinä ennen tajunnut tuollaisen raikkaan oranssiin potentiaalia itseni kohdalla? Osa teistä lukijoista on aina yrittänyt sanoa, että minun pitäisi käyttää värejä, mä alan pikkuhiljaa uskoa teitä. 😀 Paidan lisäksi myös huulipunan sävy on itselleni jotain uutta. Pitänee pyörähtää tänään jonkin kosmetikkaosaston kautta.

Alaosasta toki löytyi sitten turvaa tuovaa mustaa. Mutta tuo oranssin ja valkoisen käsittämättömän fressi liitto! Ah ja oih! Vielä kun ämmä itse saisi hieman jotain väriä pintaan, niin minun voisi kuvitella olevan kotoisin jostain muualta kuin ruumishuoneelta. Tuo huomattavasti terveemmän värinen vieruskaveri ei ainakaan paranna tilannetta. 😀  Huvitukseksemme huomasimme Majn kanssa olevamme melkoiset tekstiilikaksoset. Ei välttämättä ihan sellainen bloggaajakaksikko jolle uskoisi käyvän näin.

Suosittelen muuten kaikkia muitakin tisseviä tyttöjä kokeilemaan tuota t-paitojen ja toppien helman solmimista. Itselläni ainakin helman solmiminen tai sen reunan taskuun survominen on kikka joka on käytössä lähes kaikkien hieman löysempi linjaisten yläosien kanssa. Tuokin hieman a-linjainen toppi nimittäin luo suorana laskeutuessaan melkoisen raskausteltta efektin, mutta tuolla pienellä solmulla saa kätevästi hieman imartelevampaa silhuettia esiin. Pitää demonstroida asiaa jonain päivänä vähän lisää.

Vaatteidenvaihdon jälkeen huomasimme tehneemme sen taas! Ei kai sitä nyt kahteen peräkkäiseen asuun voi värejä valita, joten samikset sieltä taas pölähti paikalle.

Näistä kuvista muuten näkee hyvin tuon miksi suosin useimmiten vartalonmyötäisiä linjoja vaatteissani. Lihoinko nimittäin ehkä kymmenen kiloa vaihdettuani ekan kuvan yläosasta tuohon pussittavan malliseen. Tässä sitten taas syy miksi tuollaisia resorilla varustettuja pussimalleja ei useinkaan päälläni nähdä. Tämän Espritin neulospuseron kohdalla kuitenkin tein poikkeuksen sen täydellisen mukavuuden vuoksi.

Mitäs raati sanoo, kumpi vei tänään voiton kokomusta vai oranssi ilmestys? Itselleni ainakin vastaus on varsin selvä.