29.10.2011 Leidi-laardi on vähän vihainen
Mä kävin eilen juuri Poriin avatussa, plussa-kokoisten vaatteita myyvässä Zizzissä, ja mun mieleeni palasi taas kaikki ne asiat mitkä mua ärsyttää, korpee ja jurppii noissa meille ”isoille tytöille” suunnatuissa merkeissä ja mallistoissa. Vois kyllä olla sormenpäille kevyempi koitos, jos kirjoittaisin siitä mitä hyvää mä olen Big is Beautifuleista ja XLENTeistä bongannut, mut välillä nyt vaan on kiva mussuttaa ja avautua.
Ihan ekaks haluaisin kysyä, että mahtaako meissä kaikissa joiden kokolapuissa on lukuja viidenkympin kieppeiltä, olla piilotettuna joku käyttöohje, että peitä tämä laardi ainoastaan synteettisillä tekstiilimateriaaleilla? Vai ootteko useinkin törmänneet pylleröosastoilla tuoteselostelappusiin joissa lukis jotakin muuta kuin akryyliä ja polyesteriä? Puuvillaa saattaa sentään löytyä, mutta pelkästään niin hiton mukavan ja miellyttävän ja arkisen trikoon muodossa.
Ja kyllä minä tiedän, että keskiverto ketjuliikkeet tarjoaa noita niin kivan edullisia muovimateriaaleja hyvin raskaalla kädellä muunkin kokoisille, mutta kyllä ketjupuljujenkin normiosastoilta on huomattavasti helpompaa löytää esim. puuvilla, silkkiä ja villaa. No nyt sitten joku sieltä huutaa, että ”no mitä etsit vaatteitas sinikeltaisesta naapuristamme kotoisin olevista ketjuista. Siihen voin sanoa, että voi kuulkaa, mä tiedän kymmeniä sellaisia vaatemerkkejä joiden tuotteita hankkisin riemusta kiljuen kaappiini ja maksaisin niistä ilolla kolminumeroisiakin summia luomuksistaan, jos nuo yritykset vaan kokisivat, että me yli 42 tai 44 kokoisetkin tyypit voitais olla ihan potentiaalista kohderyhmää. Mutta saattaishan se olla, että siinä menis ihan jonkun eksklusiivisemman merkin maine jos heidän vaatteisiin pukeutuis kaiken maailmat hyllyvät ja lyllertävät tyypit.
Niin pienemmissä kuin isokokoisemmissakin naisissa on suuret joukot kuluttajia joille hinta on pääasiallinen peruste käyttämiensä vaatekauppojen valinnalle. Mutta kun ihan kaiken kokoisissa olisi myös meitä joita kiinnostaaa myös se mitä lukee siinä pikkuisessa sisäsaumaan ommellussa lappusessa. Nyt kuitenkin tuntuu, että tilanne on se, että ns. normikokoisille (mikä hiton normi?) tarjotaan ilolla vaihtoehtoja niin tyylien kuin materiaalienkin puolesta, mutta meidän laardiperseitten kohdalla ajatellaan, että ”ne nyt ilahtuu mistä tahansa säkistä mihin ne mahtuu”.
Voin kertoo, että en ilahdu. Useimmiten en nimenomaan ilahdu. Ritisevien, rätisevien ja syntisen hiostavien materiaalien lisäksi meitä nelkyt ja viiskyt jotakin -kokoisia nimittäin hemmotellaan edelleen pääasiassa yhdellä vaatemallilla. Sen mallin nimi on teltta ja se on se mun ärsyyntymispointti numero kaksi. Ja kyllä, minä tiedän hemmetti senkin, että telttaa toivovia ihmisiä on ja sen takia sitä perus A-linjaa täytyy toki löytyä. Mutta mistä löytyis se suunnittelija joka tajuais, että plussakokoinen, isokokoinen, valas, läski, fatso (mitä kaikkia näitä nimiä nyt on) voi olla myös sellainen jonka vyötärönympärys ei ole se vartalon suurin luku. Että on niitä erilaisia vartalomalleja jumalauta täällä laardinkin alla!
Oon nimittäin pistänyt merkille sellaisenkin jutun, että sellaiset hienostelut kuin rinta- ja muotolaskokset tuntuu olevan noissa ”mahtavat naiset” mallistoissa tosi harvinaisia. On kato halvempaa ommella vaan pakolliset saumat kuten sivut, hartiat ja kiinnittää hihat kuin jos vaatteisiin alkais kehittämään vielä jotain muotoakin. Sinne suoran väljän puseron alle kun mahtuu kivasti plussa-mimmi olipa muoto sitten omena, päärynä, porkkana, kolmio, äxä, lumipallo tai mikä tahansa. Mukavasti pakotetaan lylleröt samaan muottiin ikää, muotoa ja tyyliä katsomatta.
Esimerkiksi Zizziä kuvailtiin erään kauppakeskuksen sivuilla mm. näin: ”Mallisto on fiksusti ja mukavasti suunniteltu kaiken ikäisille naisille koossa 42-56. ” Kun onhan se nyt toki selvää, että esim. Milla 19 v tahtoo todennäköisesti pukeutua samoin kuin Pirjo 62 v. Mut hei ne on molemmat kokoa 48, niille käy molemmille a-linjaiset kukkatunikat ja ruutupaidat. Kun saa valasosastoilta kuitenkin farkkuja niin kivasti eri malleissa, on kuule suoraa farkkua kuminauhavyötäröllä ja sitten tätä aina tyylikästä buutkattia. Että mikä siinä on Millalla tai Pirjolla hätänä, kun tyyliasioista ei tarvii kauheasti sen enempää välittää, kunhan vaan vaihtaa teltan väriä sesongin mukaan jos haluaa pysyä muodissa mukana.
En kai mä nyt oo hitto ainoo vaikkapa omaa kokoani edustava eukko joka on sitä mieltä, että yli metrinkin ympärysmitalla (kyllä, mun tissit ja perse on hyvin paljon yli metrin) vois pukeutua muuhunkin kuin A-malliseen siihen 100% polyesteri-paitikseen?
Syy miks tää asia riepoo mua just nyt tällä hetkellä ihan erityisesti on sellainen kohtuullisen haastava juttu kuin juhlapukeutuminen. Kuukauden päästä on tiedossa hyvän ystävän häät ja mietin että monenko tunnin lentomatkan päähän mun on suunnattava löytääkseni jotain muutakin mursu-kolttuja kuin trikoomekkoja. Kun mun mielestä trikoo ei oo edelleenkään häihin sopiva materiaali. Mutta koitapa löytää tästä maasta vaikkapa kiva yksinkertainen silkkimekko koossa 48. Ei kun joo, löytyyhän niitä silkkikolttujakin, sieltä +50 suunnatuilta tavaratalojen rouvaosastoilta.
Mutta kun ne sulhasten äideille suunnatut siniset ja ruskeat kotelomekot joihin kuuluu sellanen kätevä kultanapeilla koristeltu pikkujakku, ei ihan vielä tunnu omalta. Ootetaan se 25 vuotta ja katsotaan jos mä sit jo olen löytänyt keski-ikäisen rouvan itsestäni. Ja mä en tuossa nyt siis haukkunut keski-ikäisten mammojen mekkoja vaan koitin sanoa, että eiks se oo ihan ymmärrettävää että alle (no oon vielä jonku viis viikkoa!) kolmekymppinen nainen ei välttämättä vielä näe itseään samanlaisissa juhla-asuissa kuin se pirjo 62 v?
Mä voisin meuhata tästä nyt vaikka kuinka paljon, mut klo on yks yöllä, mun bussi Helsinkiin lähtee viiden tunnin päästä ja mä en oo vielä pakannut, joten lopetan nyt suosiolla tähän. Totean nyt vain loppuun, että toki mulla on silleen onnellinen tilanne, että en mä nyt ihan alasti päiviäni joudu viettämään kakasta vaatetarjonnasta huolimatta, sillä ahkeran kauppojen haravoimisen ja nettishoppailun tuloksena onneksi silloin tällöin löytyy jotain itsellekin sopivaa.
Neuleasioissa mä saan kiittää onneani Mammasta joka taikoo minulle ihanuuksia mahtavista materiaaleista ja alaosia löydän hyvällä tuurilla kurkkaamalla normiosastojen isointa kokoa. Mutta kaapissani rehottavien trikoomekkojen ja -puseroiden lisäksi mä ihan hirvittävän mielelläni pukeutuisin myös astetta ryhdikkäämpiin ja juhlavampiin matskuihin ja arvelen, et niin tekis moni muukin vaateteollisuuden mielestä häpeällisen suurikokoinen nainen.
Ja mitä noihin häpeähommiin vielä tulee, niin mua alkoi jotenkin kierosti naurattamaan siellä Zizzissa niiden löysien neuleiden ja tunikoiden keskellä, kun seinällä luki hiton isolla, että ”we love curves!”. Perästä puuttui vaan se pieni präntti joka kuuluis suomennettuna näin ”…kunhan ne vaan pysyy visusti piilossa telttojen alla”. Joskus tuntuu, että eniten tässä hommassa niitä kurveja ja kiloja tuntuvat häpeilevän vaatevalmistajat, eivätkä suinkaan niiden kantajat.
Pahoittelen postauksen kuivaa kuvattomuutta, mut ei oo just nyt kauheen visuaalinen fiilis.
Sagu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMoneenkohan sun postaukseen mä olen jo kommentoinut sanalla ”aamen”? Ihan sama, aamen enivei :F
Kaikenlaisten ja -muotoisten läskien niputtaminen samaan lokeroon sylettää kyllä niin perhanasti. Ja tuo materiaaliasia! Olisi niin ihanaa omistaa nätti villaneule, joka olisi suunniteltu meikäläisen ryntäät ja pitkä keskivartalo huomioonottaen. No, aina saa unelmoida…
Mullakin on tissit ja persaus reilusti yli metrin, mutta vyötärö ei, joten miksi mä haluaisin pukeutua johonkin ihme makuupussiin ja näyttää tasapaksulta pötköltä?
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunperustetaan joku yli metri perseisten tukiryhmä! 😀
Terhi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuu.. mää osallistun tuohon metriperse tukiryhmään.
Mää tosin olen löytäny Zizzistä hyviä farkkuja. mutta ne yläosat on niin telttoja että nounounounou..
x-ray
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJee, mukana! Jotkut raskausmekko-tyyliset koltut on aika imartelevia tälläsellä 125-84-115 kokoluokkaa olevalla. Not.
Kata
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAamen pääsee täältäkin päästä! Raivostuttavaa!
Onneksi on netti ja esim. http://carmakoma.com/ <3
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuuntoi carmakoman valikoima on mun mielestä vaan jotenkin tosi yksitoikkoinen. 😛
rairai
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNäinpä taitaa olla kaikkien normikoosta poikkeavien kohdalla, että hyvin istuvia vaatteita on turha etsiä. Harmillista että isompia kokoja löytyy vaan tanttamallisina.
Itse edustan sitä toista ääripäätä, eli olen hyvin lyhyt ja sirorakenteinen, silti minulta löytyy selkä vyötärö ja lantio joten lastenosastoltakaan en useimmiten vaatteita löydä. Istuvien housujen suhteen olen luovuttanut täysin, eli mekkoja ja hameita on enimmäkseen käytettävä ja housuista ostettava lököhousut jotta peffa mahtuu ja vyötärö sitten köytetään vyöllä sopivaksi.
Myös istuvan takin etsiminen on sellaista tuskaa ja hammasten kiristystä kun sattuu olemaan kaposet hartiat ja lyhyt selkä, samasta syystä en myöskään omista kauluspaitoja tms vaan trikoopaidoilla mennään nyt aina ja ikuisesti 🙁
Jospa vaateteollisuus vielä jonain päivänä heräisi meidän normikoosta poikkeavien tarpeisiin.
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunmä olen toisaalta tähän istumattomuus ongelmaan jo tottunut koska sitähän nyt on suurimmalla osalla ihmisistä kun kropan mallit poikkeaa paljon oli paino mikä hyvänsä. mutta tuo materiaaliasia pänniin nyt ihan eritoten.
Miffa
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAargh, vaateteollisuus on pebasta. Ittellä on ongelmana ”liian” isot tissit muuhun kroppaan verrattuna. Tai omasta mielestä kyllä oikein sopivat, mutta vaatekaupat ei tosiaan tunnu olevan samaa mieltä. Eti siinä sitten hyvin istuvia yläosia (ja etenkin niitä mekkoja!) kun tisseistä alaspäin tarttis monta kokoa pienempää vaatetta.
Kun jostain revin aikaa, niin opettelen kyllä itse kaavottamaan sen verran , että osais ommella sopivia vaatteita.
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuuntissit se on munkin ongelma. mekot on varsinainen kompastuskivi kun aina jos olis muuten sopiva niin tisseistä se jää kiinni. 🙁
Päivi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri näin! Meissä pylleröissäkin on monen muotoista ja monen tyylistä naista. On omppua, tiimalasia, harteikasta, rintavaa, reitevää, pötkyläistä. Iso (!) potentiaalinen kuluttajakunta, jolle tarjotaan juurikin sitä polyestertelttaa kesällä pastellikukertavana ja talvella ruutukuosilla tai luumunvärisenä. Että siinä sitä on vaihtoehtoja, big is beautiful.
Sitä paitsi, kun katukuvaa katsoo niin ollaanko me yli koon 44 olevat naiset muka joku marginaalinen kuluttajaryhmä? Vai kiskovatko ”siinä rajalla” olevat naiset vaan väkisin niitä normimallistojen isoimpia kokoja ylleen saumat hoosiannaa huutaen…
Huoh. Toiveunta vain, että joskus voisi kokoa 50 oleva tiimalasivartaloinen löytää kaupan tangolta kauniin ja pukevan, ei-telttamaisen vaateparren.
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunno ei todellakaan olla marginaalinen kuluttajaryhmä, mutta jostain syystä meidät silti nähdään vaateteollisuuden puolelta sellaisena kuluttajaryhmänä jonka pitäis tyytyä mihin tahansa. 😛
Pullis
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeippa! Näitä sun postauksia on kyllä hieno lukea, kun ajat isompien tyttöjen (taas yksi hieno kuvailu) asiaa. Nyt täytyy kyllä sanoa, että itse 48-52 -kokoluokassa heiluvana liki kolmikymppisenä olen löytänyt parhaat juhlavetimet vasta tänne Poriinkin rantautuneesta Satu’s Placesta. Merikarvian putiikin ahkerana käyttäjänä jo vuosien ajan voin todeta, että on varmaankin yksi maan parhaista ketjuista. Aina olen saanut aivan loistavaa palvelua. Esimerkkinä vaikka se, etten saanut hinkkien kohdalta mekkoa kiinni, ja Satu seuraavalla ulkomaanreissullaan toi yhtä numeroa suuremman ihan vaan minulle. Hän siis tosiaan raahaa niitä klänninkejä oikein tuolta suuresta maailmasta tänne, ja valikoimaa on myös niille, joiden peräsintä ei tavisketjujen ihkumekkosiin ole tarkoitettu. Toki ne koltut on vähän tyyriimpiä kuin Menkkahaukalla, mutta kuten sanoit, laadusta, tyylistä ja palvelusta maksaa ihan mielellään sen muutaman kympin lisää.
Ugh, olen puhunut. Nyt lyllerrän takaisin taustoille!
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunse satu’s place avattiin ihan mun naapuriin täällä Porissa, mutta täytyy sanoa, että näyteikkunan perusteella ei oo ihan mun näköinen mesta. 😛
Pullis
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHehe, joo, mutta ei ne näyteikkunat aina kerro koko totuutta… Mä luulen että saattaa olla kyseessä jonkinlainen asiakkaiden valloitus niiltä iänkaiken fatsotäti pikkujouluissa -kolttujen markkinoita hallinneilta kuuluisilta porilaisilta muotiloilta. Mutta trust me, on oikea penkojan taivas – ainakin se Merikarvian puoti, Porin tarjontaa en ole vielä ehtinyt tarkistaa. No, ei se naapurissa piipahtaminen ainakaan liian työlääksi käy. 😉
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMua nauratti monessa kohtaa tämä postaus, vaikka ootkin ite tuohtunut 🙂 oot hyvä kirjottaan!
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuuntuohtuneena sitä jotenkin on yleensä aina verbaalisimmillaan. 😀
oi mutsi mutsi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKuvaava on kai se, et hankin raskaanaollessani vaatteet noilta osastoilta 😀 Sinne peittyi ”kurvi” jos toinenkin.
Mutta todellisuudessahan nuo mallistot ovat usein käyttökelvottomia ainakin itselle, sillä olen liian iso niihin. Ja EI, en ole sopiva normaaliinkaan mitotukseen.
Ja tuo materiaalipuoli on niin totta. Miksi mä haluisin käyttää laadukkaita vaatteita kun en tajua laadukkaasta ruuastakaan mitään 😉
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunniinpä, me läskithän ollaan sellaisia toivottomia ja urpoja tapauksia jotka ei ymmärrä hyvän päälle eivätkä ansaitse sellaista.. 😀
Pimmiainen
Posted at 00:00h, 30 marraskuunIhan asiaa puhut, paitsi itse olen löytänyt KappHallin valikoimista tänä syksynä joitakin ihania toppeja taisivat olla viskoosia, ei jaksa tarkistaa). Kuitenkin, jopa lähes 60-v äitini kiroilee isojen tyttöjen mallistojen malleja ja leikkauksia. Housuissa tuntuu oleva usein tosi korkea vyötärö kun taas paidat ovat usein lyhyitä ja leveitä tai sitten niitä telttoja. Vaikeaa ymmärtää miksi näin on kun äiti on kuitenkin yli 170senttinen eli ei lyhyt vaan keskimittaa pidempi ja sopusuhtainen tosin isoilla rinnoilla.
Mielestäni on muuten epäreilua, että miehille on esim. puvuista 4 eri mitoitusta, mutta naisille ei yleensä löydy edes niistä juhlavaatteista kuin yksi mitoitus. Joskus harvoin voi löytyä D-mitoitusta, mutta yleensä vain noista mummovaatteista.
Itselleni parhaiten istuvat vaatteet olen muuten saanut päälleni armeijassa koska siellä oli mitoituksia vaikka kuinka.Taisi olla hoikka-normaali-tanakka ja sitten vielä joku neljäs ja kaikista vielä erikseen lyhyt ja pitkä (ehkä jopa normaali tähän päälle).
Mutta eipä tuo vaatteiden osto ole helppoa kellään ellei ole joko tuhottomasti aika ja/tai rahaa. Itse olen
keskimääräistä pienempi ihminen, ja esim. se että olen lyhyt (162cm) vaikeuttaa farkkujen ja housujen ostamista. Legginsit ja trekkingsit ovat onneksi vapauttaneet housujen lyhentelyltä joksikin aikaa.
Lisälsi mulla on vyötärö tosi ylhäällä joka matalavyötäröisissä housuissa ongelma. Silloin kun kaupoissa oli vain matalavyötäröisiä housuja, joiduin ostamaan joka puolelta muualta vartalosta liian isoja jotta saisin napin kiinni vyötäröltä ilman kipuja. Plaah!
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunja joskus menneillä vuosikymmenillähän oli ymmärtääkseni ihan normaalia, että vaatevalmistajat teki muutaman eri mitoituksen naistenkin vaatteista. mihin hittoon sellainen touhu on kadonnut???
heidi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNyt puhut niiiin asiaa! Minä oon semmonen keskimääräisen kokoinen (40-42) mutta tämä teksti silti kolahti kovasti! Loistavasti sanottu. Itse käyn suurta taistoa ainakin tekokuituja (ja pulleromasua, joka ei mahdu mihinkään housuihin joihin pyllyni ja kinttuni sopisivat) vastaan…
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuuntekokuituja vastaan kannattaa todellakin taistella!
Jenni
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse olen ylävartalosta kokoa 50/52 ja alakropasta 46/48, mutta olen tehnyt löytöjä seuraavilta sivustoilta:
http://www.igigi.com/
http://www.onestopplus.com/
http://www.yoursclothing.co.uk/
Ite totesin jo aikoja sitten ettei Suomesta löydy yhtään mitään tämänkokoiselle, joten parempi tilailla netistä ja etenkin Amerikan ihmemaasta jossa läskiys on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Tuleehan sille hintaa enemmän kuin Halpa&Mauton -rytkyille, mutta nyt kun olen vielä tämän kokoinen, miksi en panostaisi siihen? Elämä menee ohi jos pukeudun telttoihin odottaessani että ”sit kun laihdun”… 🙂
Kurvit kunniaan!
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunse on vaan niin, että mun mielestä esim. nuokin ulkomaiset läskien nettikaupat on pullollaan pääasiassa aika kaameeta sontaa. Muotivirtauksia ne eivät juurikaan seuraa. 😛 Eli onhan niitä kauppoja mistä isoja vaatteita saa, mutta miksi ne on lähes aina niin mauttomia?
aaK
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHah, loistava teksti. Itse olen (vielä) siinä ihanassa asemassa, että löydän suurimman osan vaatteistani ihan ”normaali”kokoisten osastoilta, tosin tietenkin vien aina sovituskoppiin ne suurimmat siitä rekistä. Ällää, äksällää… Tietyillä merkeillä se XL on pikemminkin XS. Jaksetaan aina miehekkeen kanssa ihmetellä esimerkiksi farkkujen alennusmyyntejä, miksi ihmeessä jäljellä on aina tuumakoot 24-30. Miksi niitä sisäänostetaan niin paljon, jos kerran ne aina jää myymättä? Kun taas farkut kokoa 30+ myydään aina ja itsekin revin aina hyllystä koon 34 mikäli sitä H&M:llä sattuu hyllyssä esiintymään (tätä ihmettä ei tapahdu usein). Onneksi nettikauppa on tuonut jopa pyllerökoon 36” valikoimiin. Kävin eilen Sokoksella tutkailemassa tätä More to Loven tyttöjen Gossip-mallistoa… Mielestäni rekeissä makasi niitä samoja a-linjaisia telttatunikoja. Ehkäpä täytyy joskus tarkastella uudelleen.
Täällä Tampereella on Koskikeskuksessa eräs juhlavaateputiikki (Leimuska?), josta minäkin onnistuin löytämään hienon juhlamekon ja mielestäni rekkiin jäi vielä suurempaakin kokoa. Sinne!
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunmullakin onneksi vielä silloin tällöin löytyy vaatetta normiosastoilta, mutta kyllä se on aika satunnaista ja vaatii hyvää tuuria. Ja itsekin suuresti iloitsen henkamaukan 36 oon farkuista!
Gwenn
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAamen! Itse olen kokoa 52-54, just ja just 160cm, erittäin reitevä ja persevä, mutta rintaliivikokoni on 90C eli kovin päärynäinen. Voin sanoa, että on HIEMAN haasteellista löytää hyvin istuvia vaatteitta. Arkipuoli on ihan ok, mutta sitten juhlavaatteet, huh huh. I feel your pain sister, en minäkään halua pukeutua niihin kukka/ruututelttoihin!
Itsekin kaipaan erilaisia mitoituksia vaatelinjoihin, esim. joissakin brittiliikkeissä olevaa petite-kokoluokitusta, joka on tarkoitettu lyhyemmille. Tällöin hihat ja lahkeet eivät välttämättä ole aina liian pitkiä. Suomen plus-mallistojen pöksyistä kun joudun aina lyhentämään vähintään 10 senttiä…
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunerilaisten mitoitusten perään mäkin huutelen. Mihin voi tehdä asiasta aloitteen? 😀
Annika
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPakko sanoa, että tänä vuonna on kyllä ollut ERITYISEN vaikeaa löytää muusta kuin akryylistä tehtyjä vaatteita normikokoisellakin. Tuntuu vielä, että jengi ostaa niitä ihan tyytyväisenä vilkaisematta siine materiaalilappuun! Arghhh. Boikottiin koko akryyli.
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunmä oon ihan samaa mieltä, että kyseinen paskamatsku sais poistua vaatekaupoista kokonaan. 😛
Iiris
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOon ite kokoa 44/46 (tai toivottavast ainakin kun laps tästä syntyy) ja oon huomannut ton ihan saman. Oon yleensä tilannut Ellokselta jonkun verran vaatteita mutta nyt tuntuu, että sielläkin ihan kaikki normivaatteetkin alkaa oleen sitä akryyliä tai vähintäänkin jotain akryyliseosta. Isoille tytöille jakkupuvut (tarvitsen töissä siistejä vaatteita) – akryyliä tai polyesteriä, neuleet – akryyliä, mekot – polyesteriä… en ymmärrä, ja hintakin on aika korkea tommosesta tekokuidusta.
Tutustuin vähän aikaa sitten Gudrun Sjöden mallistoon ja ainakin tämmöselle kolmevitoselle sieltä löytyi kivoja minusta ihan persoonallisia vaatteita. Ja kuulemma reilut koot (näytti olevan ainakin xxl), kokeilen sitä tuossa keväämmällä. Zizzin kuosit vaikuttavat näteiltä, mutta en ole käynyt vielä mitään sovittamassa, enkä tiedä sitten että onko 44 taas liian pieni heidän mallistoihinsa? Mut, vaikeeta on!
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAamen minunkin puolestani!
Tuli nyt kyllä niin nappi aikaan kirjoituksesi, juuri nimittäin vietin kaupoilla muutaman tunnin juhlavaatetta etsiskellen. Ja en edes sovittanut mitään, kun siis ne mallit on niin tylsiä, niin tylsiä.
Olen n. kokoa 48 ja iältäni reilut 50, mutta en kestä niitä rouva-vaatteita, mun tyylini on ihan toisenlainen.
Ja nyt päätin, että en osta mitään tämä-nyt-kyllä-menee-nämä-juhlat -mekkoa, joka sitten kuitenkin jäisi kaappiin, vaan ostan vasta kun löydän jotain josta oikeasti tykkään ja jota sitten tulee käytettyä enemmänkin.
Leimuskasta saa tosiaan iltapukujakin isoja kokoja, iltapukuni on sieltä. Mutta nyt kaipaan jotain persoonallisempaa, mutta kun ei.
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuungoogletin ton leimuskan ja mikäli valikoima on tosiaan niiden kuvien mukaista mitä siinä yhdellä sivulla oli, niin se ei kyllä tosiaan kauheasti lämmitä. en siis ihmettele jos haaveissasi on jotain persoonallisempaa.
Jenni
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVaikka itse en ihan koko ongelmaa jaa niin osan siitä ainakin. Kaikesta tästä suivaantuneena olen tullut siihen tulokseen että helpoimmalla ja joskus jopa halvemmalla pääsee kun ostaa kankaat itse ja suuntaa hyvän ompelijan luoksen. Siinä voi sitten hyvin suunnitella mitä, mistä materiaalista, miten, miksi, milloin ja sitä rataa aletaan rakentaa.
Jotenkin sitä itsekin aina vaan unohtaa että niin, oikeasti tässä maassa on niitä ihmisiä jotka tekee sitä vaatteiden suunnittelua ja ompelemista ja muokkaamista ihan työkseen 🙂
Plussaahan se olis toki että niitä malleja löytyis jo kaupoistakin..
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunitselläkin on tullut jokusen kerran teetettyä just juhlavaatteita. nyt taitaa vaan olla tilanne, että en ole riittävän aikaisin liikkeellä. 😛
Heli
Posted at 00:00h, 30 marraskuunIhanaa tilitystä!
Itse vedän jatkuvia kilareita siitä, että noilla läskienosastoilla oletetaan AINA, että jos on lihava on myös pitkä. Mutta mitäs kun onkin 156cm sulka päässä ja SILTI lihava?
Kesät on siitä kivaa aikaa, että niistä löytää mukavan näköisiä capreja jotka on itselle ihan oikean mittaiset pitkäthousut 🙂 Muuna aikana meneekin sitten vaan hermo.
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunläskimallistojen suunnittelijoiden mukaan läskillä on yleensä aina myös hartiat kuin ladonovet. 😀
Pipsa36v
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAsiaa! Näin kokoja 46-52 käyttävältä vaatepolitiikka on ihan kauhea kokemus ainakin Suomessa. En ikinä kyllästy ylistämästä Usan markkinoita, joilta löytyy sitten ihan kaikkea kaiken ikäisille ja kaikissa materiaaleissa. Sieltä on tullut matkalaukullisia ihanuuksia kotiin kannettua, eikä yhtään keinokuituja! Toki rahaakin saa uppoamaan, mutta halvallakin pääsisi keinokuitukauppojen kanssa (Strawberries, Forever21). Mut siis olen ihan taivaissa, kun astelen tavarataloihin, jotka myyvät womens-osastoilla (ei siis Isojen tyttöjen-leimaa seinillä!) erilaisiin tilanteisiin sopivia vaatteita; urheiluun, töihin (toimistoista rennompiin asuihin), ulkovaatetukseen, alusasuihin, juhlavaatteisiin ja kaikkea vielä siltä väliltä! Merkit ovat myös kivoja, on Calvin Kleinia, Michael Korsia, Anne Kleinia, Baby Phatia (jos oikein tulee ghettofab-hinku..) yms. yms. Kandee tsekata verkkokaupat esim. Saks Fifth Av., Macy’s, Nordstrom jne. Ne shippaavat myös tänne tosin tullimaksujen kanssa.. Mut makuasioista ei voi kiistellä, jonkun mielestä sielläkin verkkokaupassa voi olla kamaluuksia myynnissä, tosin paikan päällä katsottuna tilanne on aivan eri. Yksi epäkohta mielestäni on vaan se, ettei Ralph Laurenin plussamallistoa Laurenia myydä Eurooppaan. Ei edes verkossa. Sitä onkin tullut tuotua laukullinen jos toinenkin ihan itse… Katoiskohan asiakkaat, jos zarat ja mangot alkaisivat luoda omat plus-mallistonsa? Olisi aivan herkullista nähdä sekin..
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKaikkein vaikeinta lyllerönä löytää ihania mekkoja. Vaikka jostain mekosta olis tehty se 44 tai 46 niin ne ei vaan ikinä mee tissien kohdalta kiinni! muutenhan mekko saattais olla hyvä päällä ja kauniskin…
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPari vinkkiä täältä maanrajasta. 151-senttisenä ja isorintaisena istuvien vaatteiden ostaminen kaupasta on täyttä utopiaa, ja tulee aina olemaan.
En erityisemmin pidä ompelemisesta, mutta viitisen vuotta sitten teetin tutulla ompelijalla itselleni sopivat peruskaavat. Niiden avulla voi vähän tumpelompikin askarrella itselleen sopivia vaatteita, eikä tarvitse osata kaavoittaa. Pätkänä kun ompelukone on kaiken lyhentelyn jälkeen tuttu masiina.
Ja vaativammat vaatteet kannattaa teettää ompelijalla, vaikka hinta vähän kirpaiseekin. Itselläni on käytössä kymmenen vuotta sitten teetetty talvitakki, joka on yhä loistokunnossa. Hyvin istuva vaate ilman erityisiä kikkoja näyttää hyvältä vuodesta toiseen. Kikkailla voi sitten muilla härpäkkeillä.
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunSä olet todella hyvä kirjottamaan!
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunItse olen vasta vähän aikaa sitten ruvennut kiinnittämään huomiota vaatteiden materiaaleihin. Mutta kun ostaa vaatteet perusvaateketjujen XL-osastoilta, niin haaveilun laadukkaista materiaaleista saa kyllä unohtaa.
Luin muistaakseni Pupulandia-blogista vinkin, että (esim.) H&M:lle neuleostoksille mennessä kannattaa suunnata miesten osastolle, sillä miesten neuleet on tehty laadukkaammista materiaaleista kuin keinokuiduilla täytetyt naisten neuleet. Mun piti tarkistaa asia H&M:n nettikaupasta ja totta tosiaan, ainakin hyvin suppean otannan perusteella miesten neuleet pyörivät samoissa hinnoissa naisten vaatteiden kanssa, mutta materiaalien kohdalla lukee hyvin eriskummallista tekstiä ”100 % tekokuitua” -vaatteisiin tottuneena.
Käsittääkseni ketjuliikkeissä miehille ei ole mitään ”tosimiesten” (vrt. isot tytöt) mallistoa. Taitaa olla toiveajattelua, että miesten normi-XL mahtuisi 48-52-kokoisella naiselle?
Vielä piti avautua toisesta asiasta. On se kumma, että vaikka suomalaiset ovat ylipainoista kansaa, niin ainakin oman huomioni mukaan H&M on poistanut monista liikkeistään ”isojen tyttöjen” osastot. Vai onko vaatteet vain piilotettu normivaatteiden joukkoon? Ainakin Porin ja Vaasan H&M:istä Big is beautiful -osasto on kadonnut vuosia sitten ja kesällä Tampereella käydessäni en löytänyt enää H&M:ltä isoja kokoja. Muistan kun muutamia vuosia sitten Mansessa H&M:llä käydessäni ”läskiosastolla” työskenteli XL-kokoinen myyjä, jolta sai hyvää palvelua. Onko täällä ketään, jolla olisi faktaa H&M Big is beautiful -osastojen kohtalosta?
aaK
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTampereen Hämeenkadun suuremman H&M:n isojen naisten osasto on tällä hetkellä katutasossa, ovista heti oikealle ja kävele niin nurkkaan kun ikinä pääset. Siellä lojuu pari tangollista isompia vaatteita. Eli kyllä ne on hukattu pois näkyvistä, mutta todistettavasti jotain on vielä tarjolla. Muiden vaatteiden seassa ne ei ole.
SaraJana
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKomppaan Sagua ja Kataa, notta AAMEN! Tää aihe nostattaa itsessäkin sellaiset verenpaineet, että pakko kommentoida ennen kuin edes luen muiden kommentteja pidemmälle. Oon itse kokoa 44/46, aika tasaisen pyöreä ja pehmeä kauttaaltaan, mutta A-linjaiset vaatteet saa mut näyttämään vain todellista kokoani suuremmalta. Haalimalla olen saanut haalittua muotojani hyvällä tavalla korostavia vaatteita, ja saanpa ihan hyvin huijattua itselleni vyötärönkin (tai sain ennen vauvan saantia, heheh). Jopa eräs työkaverini yllättyi, kun kerroin mitä kokoa olen. Hän oli luullut minua paljon pienemmäksi pukeutumiseni perusteella! Että kyllä ne oikein istuvat vaatteet on isomman kuin myös monien muiden kokoisten naisten pelastus. Miksei vaateketjut/myymälät vain tajua, että meissä ”plussanaisissa” (varsinkin nuorissa/nuorekkaissa aikusissa) olisi valtavasti ostovoimaa ja – haluja? Oiva markkinarako!
Johanna
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVaatteilla on tosiaan valia kokoilluusiossa – muutettuani Englantiin ja loydettyani paikalliset vaatteet Suomen sukulaiset aina ihmettelevat kuinka olen laihtunut. Ei paha, ottaen huomioon etta painoa on itseasiassa tullut lisaa parikymmenta kiloa :-o..
Tiiu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTerkkuja USA:sta! Useampi tossa jo kommentoikin, etta taalla pain maailmaa valikoimaa riittaa paremmin ihan minkakokoisille naisille vaan!
Muuten, jostain fashion retail-artikkelista joskus luin, etta plus-kokoisille naisille tarjotaan sen takia telttoja, etta niita on niin helppo ommella. Muotoonleikattuja vaatteita on aina vaikeampi ”massavalmistaa” kuin muodottomia rytkyja (joita kaupat on pullollaan ihan kaikenkokoisille), ja haaste on nimenomaan se, etta isokokoisemman kuluttajan ”standardikokoa” ei ole olemassakaan. Joillain on isompi pera mutta silti kapea vyotaro, joillain saattaa olla leveat hartiat mutta pienet rinnat. Ja tata sitten kaytetaan tekosyyna sille, etta plus-kokoisille muka kannattaa valmistaa vaan telttoja. Aargh!
Apuli
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJust näin. Älä muuta sano, ja sanos muuta. Ite tilasin kerran ystävän häihin (olin kaasona) koltun jenkeistä, yllättävän hyvin piti kokotaulukko paikkansa. Sillonen paikka kylläkin oli sellanen, että kesti kolme kk:tta tulla, koska mekko valmistettiin tehtaalla vain tilauksesta. Mutta halvemmaksi tuli kuin rumin mahtuva mekko turkulaisesta puljusta, vaikka jouduin ompelijalla vähän lyhentämään niin maksoi silti alle 200e postikuluinen kaikkineen. Toi muoto-ongelma on niin totta, tai muodottomuus. Ja mä siis olen plus-kokoinen pötkylä, jolla ei kauheesti oo muotoja omasta takaa, mutta sillon mä juuri kaipaan niitä muotolaskoksia! Mun mielestä minkä muotoinen ihminen vaan näyttää omituiselta pyörivältä pullalta jos ei ole vaatteessa mitään muotoa. Tästä vois tehdä johtopäätöksen, että kenellekään ei käy se teltta oikeesti, ja kaikki haluavat edes vähänvähän sisäänottoja vaatteisiinsa, ja miksi niitä sitte ei tehdä?! No varmaan ei niin kun ne menee kaupaksi ilmankin ku ei oo vaihtoehtoja. Nyt naiset barrikadeille! Taas! 😉
Hanna*
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhttp://www.lindex.com/fi/6655942/?styleId=19878240
Lindexillä on yks tosi ihana punanen mekko, luonnossa vielä paremman näköinen kun kuvassa, malli vois toimii sulla, aattelin vaan niit häitä 😉 Mulle mekko oli liian lyhyt.
Ja oon sun kanssa täysin samaa mieltä isokoisten vaatetarjonnasta, it’s sucks
Ebban
Posted at 00:00h, 30 marraskuunASIAA!!!!!! terkuin laardi 54/56
Jonayla
Posted at 00:00h, 30 marraskuunKyllä nuo isot muotitalotkin tekee laadukkaista materiaaleista vaatteita isoille ihmisille, mutta ei niitä Suomeen tuoda. Kai ne ajattelee, että vain tollasille halvoille lumpuille on käyttöä… http://www.yoox.com on hajakokoja, mutta sieltä löytyy jopa Celinen silkkimekkoa koossa 44. Esim tää Ysl mustamekko on upee! Tosin on sillä sitten hintaakin…
http://www.yoox.com/item/YOOX/YVES+SAINT+LAURENT+RIVE+GAUCHE/dept/women/…
Catti
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOon niin samaa mieltä! Tähän liittyy sekin, että meidän pulleroitten pitäisi aina muistaa pukeutua mahdollisimman peittävästi, ja vartaloa imartelevasti, siis siten, että vastattaisiin jotain normi-kuvaa kauniista ihmisestä. Itse haluan joskus antaa vatsan näkyä, enkä vain peitellä sitä puolijoukkueteltalla. Kyllä ihmiset sen tietää siitä teltastakin, että minkämoinen kumpu siellä alla pilkottaa, miksen siis pukeutuisi kauniiseen mekkoon, vaikkei se hoikentaisikaan minua? En tajuu. Enkä suostu aina vain peittelemään vähemmän hoikkia kohtiani.
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHALLELUJA!
Siis mun niin tekis mieli alkaa pommittaa vaatevalmistajia kuvilla missä näkyy O-I-K-E-A, kaunis nainen, jolla on tissit ja peräsin ja vyötärökin löytyy. Siis sellainen mitä yllättävän moni suomalainen nainen on. Ihan vaan että näkevät, että aina ei ihan välttämättä tarvitse piilottaa kaikkea noihin telttoihin.
Niin korpee kun pakotetaan tunkemaan näitä 80GG -tissejä ja tiimalasivartaloa (ai kun mä inhoon tota sanaa: siis tissit-vyötärö-perse -yhdistelmää) A-linjaiseen trikootunikaan, saa arvata kuinka paljon vyötäröön kertyy visuaalisia senttejä (paljon)! Sinänsä olen myös onnekas, että ollessani kokoa 44-48 merkistä riippuen, vaatetarjonta tuplaantuu kun kokoja löytyy sekä ”normi” että ”isojentyttöjen” osastoilta. Mutta juuri toi, että pitäisi piiloutua. Mulla on ollut kova työ oppia edes vähän arvostamaan itseäni koulukiusaamisajoista, ja nyt 23-vuotiaana olen tajunnut, että hyvänen aika, mullahan olisi tosi hyvä roppa jos vaan löytyis vaatteita! Miks sitä pitää piilottaa?! No koska mulle ei tehdä kauniita istuvia vaatteita.
Juuri tilasin tältä Suomessakin laajaa suosiota nauttivalta naapurimaan ihmeeltä tosi kivan näköiset pillifarkut, että josko mäkin voisin tänä syksynä käyttää farkkuja saappaiden kanssa. Mutta. Pohkeista kinnaa, reisistä kinnaa, perseestä kinnaa, mutta vyötärölle mahtuisi lisäpuolikas minua. Aha. Kiva. Onneksi osaan ommella, vaikka tuntuu hölmöltä korjailla parinkympin uusia housuja… Ehkä mä ne saan toimimaan.
Mutta lyhyestä virsi kaunis (köh köh…), oot aivan ihana, musta tuntuu niin hyvältä kun en oo ainoo maailmassa joka kokee hyvin ja kivasti pukeutumisen vaikeaksi. Vaikka kenenkään maailmassa ei tunnu olevan helppoa löytää hyvin istuvia housuja, niin ei tunnu samalta puhua 65-kiloisten kavereiden kanssa vaateongelmista… Onneksi sä oot olemassa!
Dahlia
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJuuri näin!
Itse tilaan melkein järjestäen vaatteeni Briteistä kas kun ne ovat siellä ymmärtäneet, että naisilla on takapuoli ja rinnat. Saattaa jopa, luoja paratkoon, olla myös vatsaa. En ole isoimmasta koosta isoja kokoja vaan pienimmästä (isompikin olen ollut), mutta ymmärrän tuskan hyvin. Ahkeralla etsinnällä vaatteita on tullut saalistettua Evanssilta, Asosilta, New Lookilta ja Nextiltä. Satunnaisia löytöjä myös Mark’s & Spenceriltä, Dorothy Perkinsiltä sekä Yoursilta. Tiedän, että noissakin on ajoittain heikkoa valikoimaa ja keinokuituja, mutta edes vähän enemmän ehkä ajateltu nuorempaa ihmistä. Ehkä… Vähän. Ainakin meikäläisellä on toistaiseksi riittänyt Narniassa vaatteita 🙂
Ninnu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNiin paljon samaa mieltä ettei tosikaan!!
Olen koko ikäni ollut ylipainoinen (tuttavallisemmin sotanorsu) ja istuvien, muodikkaiden vaatteiden löytäminen tavallisista kaupoista on täysin mahdoton ajatus. Ehdin jo hetken innostua Sokoksen Gossip- merkistä, mutta mitkäs siellä rekissä minua moikkasivatkaan elleivät ne samat tutut muumuut ja kaljasaavinpeitot.
Turhauttaa isosti ettei isokokoinen ihminen voisi muka näyttää hyvältä. Toki sellainen puolijoukkueteltta peittää kaikki muhkurat ja muita ihmisiä ällöttävät vyötärömakkarat alleensa. Harmi vain että sen seurauksena itse näyttää ihan Muumien Möröltä.
Kuten moni muukin jo totesi, kaikki isokokoiset, iästä huolimatta, haluavat käyttää A-linjaisia kukallisia tunikoita, kainalofarkkuja liian lyhyellä bootcut- lahkeella, terveyskenkiä tarranauhoilla varustettuna..
Linda
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTerve!!!!
Voi että kun kiva että joku muukin on huomannut asian! Just tänään viimeksi kävelin käpykokoisen kotikaupunkini vaatekaupat läpi ja onhan se nyt vaan perhana että koskaan ei löydy laadukasta vaatetta ”plus”-kokoisille. Vieläpä siis sellaisia missä olisi jokin juju tai jotain extraa. Jotka istuisivat hyvin ja olisivat laadukkaasta matskusta tehtyjä. Kun ei vain löydy. Jos sattuisi kohdalle sellainen tuote niin sittenhän se maksaa sen jonku 100-200€, jo pelkästään senkin takia että siihen on mennyt ”enemmän kangasta”! *Raivari*
Mutta onhan mulla kysymyskin; Mistä yleensä ostat itselles vaatteita? Kerro esim. joitain nettikauppoja mistä löydät kivoja vaatteita?
On vastikään löytänyt sun blogin ja täytyy sanoa että TYKKÄÄN! Jatka samaan malliin.
Elsi-
Posted at 00:00h, 30 marraskuunIsokokoisten malleissa en ole asiantuntija, kun itse mahdun vielä suht kepeästi siihen kokoon 42, mutta yleinen ilmapiiri ketuttaa tällaista pienempääkin palloa… Eli en voi sanoa kokevani samaa, mutta ymmärrän silti erittäin hyvin mistä äristään. 🙂
Mutta oikeastaan haluaisin kommentoida ihan toista asiaa: Kun minä en ole noissa materiaaleissa mikään mestari. Tai siis tietty tiedän että puuvilla on luonnonkuitu kun taas polyester ei, mutta siihen se tietoisuus oikeastaan sitten loppuukin. Joten pystyisitköhän joskus tekemään jotain oikein perusteellista materiaalipostausta, jossa voisi olla vaikka vähän perusjuttuja kustakin aineksesta ja jonkinlaiset ”käyttöohjeet” mitä kannattaisi ostaessa ja hoitaessa miettiä? 😀
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunEnsiksikin, ihan liikutuin tosta sun postauksesta. Niin Totta!
Mutta, tämä hartia-asia.. olette toki varmaan myös huomanneet, että ainakin noissa a-linjaisissa rytkyissä hartiaosa on nimenomaan todella kapea, mikä tekee vaatteesta useimmiten ihan vaan raivostuttavan. Mä olen tällainen kokopläski, mutta jossain täällä alla ihan lihaksikaskin tiimalasimalli. Vaikeuksia on usein löytää istuvia rotseja tai puseroita tai niitä mekkoja.
Ja niiiin symppaan tuota housuongelmaa, miksi perkeleessä ei voi ymmärtää, että vyötärö voi olla iso, silti lahje sellainen kohtuullisen kapea. Sylettää aina se iänikuinen fkn tasapainottava bootcut tai sitten jotkut helvetin trikoot tai jegginssit. Tahdon kapeaa mutta silti sopusuhtaista lahjetta! Prkl!
Oho, taisin avautua pikkusen enemmän kuin oli alunperin tarkoitus vain olla samaa mieltä *tirsk*
Haleja kaikille!
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunJa heti vastaan itselleni näemmä, että housuista puheenollen, piti mainita sellainen kuin Denim Goddess. Löysin kerran yhdet farkut uffilta ja ne on aivan mahtavat, tunteeko joku merkkiä tms.? En ole laiskahkosti googlaamallakaan löytänyt mainintaa moisista. Niissä pyöreämpikin persaus mahtuu upeasti, silti vyötärö istuu ja lahje on aikas pitkä.
Nimetön
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAamen!
Runsaana ja ryntäilevänä, mutta kuitenkin kapeaselkäisenä- ja vyötäröisenä en halua pukeutua kukertaviin polyesterpuolijoukkuetelttoihin.
Onneksi neulevaatteet ovat hieman armeliaampia kokojen suhteen, ja materiaalin voi valita tilin saldon mukaan. Englannista ja ameriikan ihmemaasta löydän helpommin vaatteita, vaatteissa on kokolappu kohdallaan, samoin vyötärö.
Pinni
jonana
Posted at 00:00h, 30 marraskuunmä olen 105-85-105, puolet vaatteista löytyy ketjuliikkeiden normiosastolta ja loput kirpparilta. suurin ongelma on se että vaatteita on liikaa!
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunkyllä minäkin vaatteita löydän, mutta en sen tyylisiä kuin tahtoisin. Eli ei tässä ole siitä koosta kysymys, vaan siitä että tarjonta on todella suppeaa.
Jenni B
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVoi luoja kun tuli hyvää tekstiä. Yhdyn tähän kaikkeen täysin (ja niin yhtyy miehenikin). Usasta olen yleensä tehnyt parhaimmat vaatelöytöni siellä käydessäni, siellä kun saa esim. Calvin Kleinin farkkuja hehtaariperseellekin. Mies sanoo, että telttaan pukeutuminen ei kannata kun on hyvä vyötärö ja olen kyllä samaa mieltä. Teltoissa ei näytä muuta kuin paksummalta… Ikävä kyllä 98% Suomessa saatavilla olevista ”isojen tyttöjen” (voi yök) malleista on telttailuun sopivaa kamaa, niin mallin, materiaalin kuin kuvioinninkin puolesta. Oma tilanteeni on sentään onneksi sen verran hyvä, että yläosaan menee vaihtelevasti 44-48 koot, joten onnistun juurikin sieltä ”normiosastolta” vielä vaatetta löytämään (tosin moni ei tee edes sitä 48 kokoa), mutta appajee jos haluat jostain mekon (jonka pitää mahtua hehtaariperseellekin) tai hameen (no niitä ei ainakaan mistään saa). :S Yh.
Jenni B
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNiin ja vielä se, että isompikokoisille ei tehdä alaosia siinä mielessä, että meiltä löytyisi vyötärö, sillä olen toistaiseksi joutunut pienennyttämään melkein kaikki Suomesta ostamani housut ja hameet vyötäröltä (jopa yli 10cm pois)…