Mistä nämä kaikki kengät oikein eteiseeni hiipii?! En vaan tajua. Jos on olemassa niitä sukkia varastavia tonttuja, niin mä olen varma, että on olemassa myös sellaisia tonttuja jotka raahaavat lisää kenkiä pahaa aavistamattomien ihmisten komeroihin. Musta ainakin tuntuu, että viime viikkoina uusia jalkineita on muuttanut tähän talouteen sitä tahtia, etten ehdi niitä täällä esittelemään. Voisko joku nyt pistää ne tontut kuriin!

Nämä tämän postauksen mahtitennarit tunnustan kuitenkin ihan itse kaupasta hakeneeni. Ja ihan vielä tarkoituksella lähdin kenkäostoksille, kun oli kerrankin ihan todellinen hyvin perusteltu tarve. Kasteltuani yhdet nahkakengät sadeaamuna työmatkalla syöksyin siis raivolla kumppariostoksille, kun vedenpitävät monot ovat jostain syystä uupuneet kokoelmastani jo monen vuoden ajan. Eli saapasostoksille läksin, mutta katsokaapa mitkä kainalossa tulin kotiin.

Tennarit!!!

 

Mutta eivät kuulkaa mitkä tahansa tennarit, vaan splish, spläsh, splosh ja läiskis -tossut! Näillä passaa lampsia läpi kuralätäköiden. En ollut edes muistanut miten mukavaa roiskuttelu oikein on, kun olen niitä hysteerisesti joutunut monta vuotta välttelemään. Viime aikoina nurkan takaa häpeilemättä hiipinyt kolmenkympin kriisikin unohtui hetkeksi, kun tunsin itseni taas ihan lapseksi loiskutellessani pitkin rapakoita.

Kuivat varpaat ja nuorempi olo, melko hyvää vastinetta sain siis rahalleni, jota ruudullisiin täyskumisiin kavereihini ei edes mennyt enempää kuin 16,95 €. Perhemarket Prisma on ystäväni. 😀

 

Tykkään. Ja kun lukioaikoina hankittu kirkkaankeltainen Rukan sadetakkikin jollain ihmeellä mahtuu edelleen kalenterin näyttäessä yli 10 vuotta ja puntarin yli 20 kg lisää, niin minulla ei ole enää mitään akuuttia hätää sateisina aamuina.

Mutta Mikki-sateenvarjoani silti suren. 21 vuotta minua suojannut urhea hiirulainen nimittäin unohtui kesällä yhden pubin nurkkaan ja katosi. Päästin itkut. Minkä tahansa muun sateenvarjon käyttäminen vain muistuttaisi minua siitä minkä olen menettänyt, joten siksi piti kaivaa sadetakki naftaliinista.

Jos siis näette rapakoissa tennareilla loiskuttelevan suuren keltaisen pallon, liittykää toki seuraan roiskimaan, minä se vain olen.


Ruskan sävyt ovat hiipineet verkkaista tahtia puiden lisäksi minun asustearsenaaliini. Eilen musta neulemekko (aika ylläri vaate mulle! 😀 ) sai viininpunaisen huivin lisäksi kaverikseen kaunista ruskeaa.

Eräs  itseni lailla kenkiin ja laukkuihin intohimoisesti suhtautuva ystäväni laittoi tuossa jokin aika sitten pienen siivun laukkukokelmastaan kiertoon facebookin välityksellä ja minä iskin heti kommenttini muutaman veskan alle. Salkkumallisia laukkuja survoo tänä syksynä joka tuutista ja niitä on tarjolla kaikissa sateenkaaren väreissä. Olin siis toki silmäillyt kauniita nahkaisia satcheleitä sillä silmällä verkkokaupasta jos toisestakin, mutta niin kovasti malli ei minua kiehtonut, että olisin ollut valmis pistämään sellaiseen suuria summia rahaa. Mutta onneksi ne ihanimmat jutut löytyvät joskus todella halvalla. Ystävä luopui tuosta ihanasta konjakin värisestä ja jämäkästä nahkasta valmistetusta huippukuntoisesta laukusta vitosella. Hänellä kun oli noita samoja salkkuja jostain syystä kaksi ja omassa käytössä oli kuulema se monin verroin rähjäisempi.

Mä niin rakastan kauniita nahkalaukkuja. Ja vielä vähän enemmän minä rakastan edullisia ja kauniita nahkalaukkuja.

Kuten olette varmasti kaikki huomanneet, niin minä olen pukeutumisen ja muodin suhteen kaikkea muuta kuin edelläkävijä tai trendien aallonharjalla keikkuja. Minä tunnen usein olevani vähän niin kuin jähmeä dieselkone, jota täytyy ensin hieman hehkuttaa ennen käynnistystä. Kun uusi korkomalli tai puntin leveys iskee katumuotiin tornadon lailla, katselen minä usein hetken aikaa varovaisesti sivusta. Monelle jutulle tuhahdan ensin, että ”tuo ei tosiaankaan ole minua varten” ja unohdan sen sitten hetkeksi. Näin on käynyt mm. pillifarkkujen, maksimekkojen ja kiilakorkojen kohdalla. Sitten aikani uusia muotoja muilla katseltuani saatan varovaisen pessimistisesti päätyä kuitenkin sovittelemaan ja kokeilemaan itse pannaan julistamaani tuotetta (ihan vaan huvinvuoksi, vakuutan itselleni) ja kauhukseni huomaankin mielipiteeni kuin vaivihkaa muuttuneen.Siinä vaiheessa, kun ajan hermolla elävät fashionistat ovat jo uusien tuulien kimpussa, löydän minä ne edellisen kauden (tai sitä edellisen) suosituimmat jutut sitten jo kätevästi alennetulla hinnalla poistomyynneistä.

Näin kävi nyt tällä kertaa kenkien puupohjien kanssa. Vuosi sitten mamman kanssa Amsterdamissa käydessämme joka ikinen kenkäkauppa (ja niitä on damissa pal-jon) oli täynnä puupojhaisia nilkkureita ja saappaita jykevillä koroilla. Katselin niitä jo silloin hieman kiinnostuneena ja kun sitten vihdoin viimeisenä päivänä päätin antaa niille mahdollisuuden sovittamalla, olivat kaupat jo ehtineet sulkea ovensa. 12 kuukauteen tässä välissä on toki mahtunut kymmeniä muita kenkäihastuksia ja uudenlaisia korkoja ja materiaaleja, mutta se vuosi sitten herätelty kiinnostukseni sai uutta pontta törmättyäni noihin kuvan mokkanilkkureihin Elloksen outletin kenkäalessa.

Ja kyllä, ne ovat ihanat jalassa. korko ja pohja on kaikin puolin tukeva ja miellyttävä ja kengillä jaksaa siksi kipitellä pidempäänkin. Näissä kengissä on mielestäni ihanaa kaikki, väri, materiaali, näkyvät tikkaukset, pohjan niitit, lesti, malli ja vieläpä hintakin. Alennuksen alennuksen jälkeen 42 €. On halpaa olla perässähiihtäjä.

Yksi ainoa ikävä puoli kengissä on. Tai no, ei tämä ole kyllä kenkien vika. Kova puupohja ei vaan sovi minulle flunssaisena. Ai miten niin, te siellä ihmettelette. No kun mulla on joku ihme vika, että aina flunssassa kaikki kovat tärähdykset iskut (esim. korkokengillä kävely, pyörällä kuopasta ajaminen, hyppääminen tai siis paremminkin se alastulo jne) sattuvat aivan järkyttävän paljon ylähampaisiin. Ilmeisesti poskionteloissa tai muissa rööreissä esiintyvä turvotus aiheuttaa painetta joillekin ylähampaiden hermoille tai jotain muuta yhtä kummallista. Vaivaa on esiintynyt jo teini-iästä lähtien eikä tilanne ole muuttunut vaikka kaikki reitäkin on aina paikattu nopeasti.

Unohdin tämän oudon ongelmani  eilen aamulla ja kävelymatka töihin noilla kovilla kopisevilla koroilla oli yhtä tuskaa. Eli jos näit minut eilen ja ilmeeni näytti enemmän kuin idiootilta, johtui se siitä, että jouduin koko ajan kävellessäni pitämään kieltä toisen puolen yläposkihampaiden ”iskunvaimentimena”. 😀 Tänään olen siis kiltisti hiihtänyt pehmeissä tennareissa ja sillä linjalla jatketaan varmaan vielä pari päivää.

Olenko mä ihan friikki tuon ”käveleminen sattuu hampaisiin” vaivani kanssa, vai onko se tuttua jollekin muullekin?


Kuten jo olen tässä viime aikoina useammankin kerran maininnut, niin hiustenlaitto on omalla kohdallani jäänyt jotenkin ihan paitsioon. Hatut ja huivit tekevät aamuista niin paljon nopeampia ja sujuvampia kuin föönaaminen ja muotoilutuotteiden kanssa pelaaminen. Luovuuden ja inspiraation puute ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin jättänyt hiukseni täysin hunningolle. Shampoota, erilaisia hoitoaineita ja hiusnaamiota kuluu ihan entiseen tahtiin, joten siellä hatun alla piileksii kyllä ihan terveet hiukset.

En edes muista koska olen ensimmäisen kerran kokeillut Aussien tuotteita, mutta varmaan parisen vuotta siitä on. Kaikki blogilahjoina kokeiluun saadut hiustuotteet eivät omalla kohdallani pääse kanssani yhtä käyttökertaa pidempään suhteeseen, mutta Aussiet jäivät heti ensi tapaamisella suihkun välittömään läheisyyteen. Ihan jokaista saamaani purkkia en tosin ole saanut itse pitää, sillä olen menettänyt niitä välillä luonani tukkansa pesseiden ja Aussieen ihastuneiden ystävien mukaan. (ihan luvan kanssa ovat vieneet, eivät minun ystäväni sentään pitkäkyntisiä ole 😀 )

Sellaisia tuotteita joista itse tykkää, on kiva antaa toisillekin ja siksi tartuinkin tilaisuuteen kun minulta kysyttiin haluaisinko arpoa yhden muhkean Aussie-setin teille lukijoille.

Bloggaaja on saanut tässä postauksessa mainitun merkin hiustenhoitotuotteita ilmaiseksi kerran jos toisenkin. Tämä postaus siis sisältää mainontaa.

Tarjolla olisi nyt siis tuotepaketti joka sisältää 6 tuotetta jotka on kaikki pakattu räiskyväkuosisiin Aussieversary Limited Edition pakkauksiin, joilla juhlistetaan Australian 110 v juhlavuotta.

Paketti sisältää seuraavat Aussie-putelit: Miracle Moist Shampoo, Miracle Moist Conditioner, Take the Heat  Shampoo, Take the Heat Leave-in-Spray, Luscious Long Shampoo ja  3Minute Miracle Deep Treatment.

Mikäli haluat osallistua tuon em. paketin arvontaan, niin sinun tarvitsee vain kommentoida tähän postaukseen kertomalla ovatko Aussiet sinulle jo ennestään tuttuja vai vielä kokeilematta. Muista käyttää nimimerkkiä ja kirjoittaa myös meiliosoitteesi sille varattuun kenttään, jotta saan voittajaan yhteyden.

Osallistumisaikaa on perjantaihin 7.10. klo 23.59 saakka!

EDIT!!! OSALLISTUMISAIKA ON PÄÄTTYNYT! Arvonta suoritetaan viikonlopun aikana ja voittajaan otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä.