15.01.2013 Onko järkee?

Tuntuu, että joka sesonki alennusmyynneistä tarttuu mukaan joku sellainen vaate josta ei ostohetkellä eikä vielä käytön jälkeenkään ole ihan varma, että oliko järkeä.

Viime kesän alennusmyynneistä onko järkee -ostoksen tittelin sai Ginasta vitosella ostamani neonkeltainen neuletoppi. Ja voin  kertoa vastauksen olleen, että ei tosiaan ollut järkee. Käyttämättä jäi. 😀 Mulla vaan oli joku hetken kestänyt ihastus neonkeltaiseen ja pienissä asusteissa väriä onnistuneesti kesällä käytinkin. Mutta se, että neonkeltainen rannekoru näyttää kivalta itsellä, ei tarkoita sitä, että neonkeltainen plussapallo olisi kovinkaan ihastuttava näky.. Voi kiesus.. en oo aina ihan parhaassa terässä shoppaillessani.

Vuodenvaihteen alennusmyyntien epäilyttävä vaate lähti mukaan Lindexin pylleröosastolta ja oli jotain mitä olin hieman vilkuillut jo aiemminkin. Lyhythihaisen paidan takaosa on paksua trikoota ja etuosaa keinonahkaa. Noin kymmenen euron hinta oli riittävän pieni ylitettäväksi pelkän ”hmm.. voisko tuo toimia..” -tuuminnan vuoksi.

Tänään se sitten päätyi päälle ensimmäistä kertaa ja yllätti olemalla todella mukava päällä. Minä kun pelkäsin muovipuseron olevan hirvittävä hikimaja. Mutta ilmeisesti takaosan ja sivujen trikoomatsku hoiti onnistuneesti ilmanvaihdon. Eli ei kaatunut kokeilu ainakaan epämukavuuteen.

Halusin yhdistää paidan mahdollisimman rentoon asuun ja laittaa sen kaveriksi ehdottomasti pehmeää villaa. Tykkään erilaisten mustien pintojen kontrastista, joten villan pehmeys ja ”nahan” kiilto ovat mielestäni oivat kaverit. Vielä paremmin paidan kanssa olisi passannut jokin tuota Sandin merinovillatakkia pörröisempi neule. Pitää ehkä ottaa uusi yritys mamman neuloman silkkimohairneuleen kanssa.

Niittiminin (joka on kuvassa kivunnut kyllä pikkuisen lyhyemmäksi kuin olisi tarkoitus), feikkinahan, saappaiden, pulsupipon ja rennon neuletakin yhdistelmä tuntui (ja nyt kuvasta katsottuna myös näyttää) hyvin minulta. Osaksi jotain ajatustakin asun takana, mutta samaan aikaan kokonaisuus on jotenkin tosi vaatekasan pohjalta puoliunessa vahingossa kaivettu.

Mä oon just semmonen. Näytän aina jotenkin vähän ryönäiseltä vaikka miten pistäisin päälle nahkaa, kimallusta, paljettia tai mitä vaan.  Jollain pipon reuhkalla tai paskaisilla bikereilla on sitten viimeisteltävä lookki omaksi. 😀 En osaa selittää sitä paremmin, mutta ehkä joku ymmärsi mitä tarkoitan.

Mutta siis tuo feikkinahkapaita.. Se oli mukava ja mun mielestä loppujen lopuksi näyttikin aika kivalta, joten sillä on parempi kohtalo kuin kesäisellä neonkeltaisella kauhistuksella. Nahkapaita jää käyttöön. Siitäkin huolimatta, että kuvassa se näyttää valojen heijastusten vuoksi hirmuisen kireältä, ihan kuin tissit repis paidan hetkenä minä hyvänsä. Mutta se ei onneksi ole totuus vaan ainoastaan kiiltävän esineen huonosti suoritetun valaisun aiheuttama optinen harha.

Oikeesti mulla on tosi pikkuiset ketunnokat tuolla paidan alla. On on. No oli tai ei, niin paita ei siis ole mitenkään turhan kireä. Sitä yritin tässä neljän rivin verran selittää. Juttujen tason heiketessä samaa tahtia postauksen sanamäärän kanssa on varmaankin viisas teko lopettaa tässä n. 400 sanan kohdalla..