14.03.2013 Seisomahame ja Lauran kengät
Olin viime perjantaina henkisesti valmistautunut viettämään iltani rennosti sohvalla, sillä seuraava päivä oli työpäivä eikä mikään myöhään ulkona riekkuminen silloin yleensä tule mieleenkään. No, toisin kävi. Ystäväni Anni oli voittanut itselleen kaksi pääsylippua saman illan Laura Närhen keikalle Kinoon ja pyysi minua mukaansa. Tykkään kyllä kovasti Laura Närhestä hänen nuoruudestani tutun Kemopetrol-menneisyytensä vuoksi, mutta tämä laulajattaren soolotuotanto ei oikein iske. Totesin kuitenkin, että no kun kerran ilmaiseksi pääsee ja seura on loistavaa, niin kuuntelee kai sitäkin huomaamattoman kuuloista poppia yhden keikan verran.
Ja just silleenhän se menikin. Niin nätisti kuin artisti siellä lavalla lurittelikin, niin ei se musa porautunut kallooni millään tavalla. Mutta seura tosiaan oli mitä parhainta ja bändin pojat sen verran katseen kestäviä, että saatiin revittyä niistä jotakin sisältöä tälle keikka”elämykselle”. Ja kyllähän siellä lavalla oli jotain muutakin mikä kiinnitti huomioni positiivisesti puoleensa..
Nimittäin Lauran jalassa olleet upeat nilkkurit! Kelpais mullekin. Jaoin kuvan Facebookissa ja ystäväni fäshön-bloggaaja Teemu Bling osasi kertoa kenkien olevan kotoisin Zarasta. Onneksi ei ole Zaraa lähimailla, ettei tule kiusausta. Mutta nuo blingblingit nähtyäni tajusin, että mun kaapissa ei ole yksiäkään tuollaisia koristeellisia korkkareita. Mikä kamala puute! 😀
Illan asu ei valitettavasti taltioitunut kokonaisuudessaan mihinkään muualle kuin mielikuviini, mutta suttuisesta peilikuvasta saa pientä osviittaa ja saatte kuvitella loput. Yläosana toimi mm. TÄÄLLÄKIN nähty Marimekon läpikuultava pellavaneule. Alaosaksi puolestaan valikoitui musta nahkaminihame joka yllätti minut iloisesti mahtumalla aiemmista luuloistani poiketen päälleni.
Kyseessä oli siis H&M:ltä tilaamani nahkaminari, joka minun oli tarkoitus palauttaa, koska ei mahtunut kiinni, mutta paketin postiin kiikutus oli venynyt ja jossain mielenhäiriössä päädyin kokeilemaan hamosta uudelleen perjantaina. Ja ylläripylläri! Se mahtui! Baariin päästyäni kävi kyllä selväksi, että kyseessä on selkeästi seisomahame. Sen verran törkeän mittaiseksi se hilautui minun istuutuessa. 😀
Eli nyt mulla on nahkaminihame jolla seisoskellaan nätisti ja jos jotain putoaa lattialle, toivotaan, että joku pelastava herrasmies sattuu paikalle ja noukkii pudottamani avaimet/tamponit/setelit. Ja etenkin biljardin pelaamista tulee tällaisessa hamosessa välttää viimeiseen asti, ellei sitten halua tarkoituksellisesti provosoida ympärillä olijoita.
Seisomahameen kanssa on luonnollisestikin otettava huomioon myös se, ettei tule yhdistäneeksi siihen ns. istumakenkiä. Eli korkkareita joilla hetkenkin seisominen on tuskaa ja joilla kävellään ainoastaan taksista baariin ja baarista taksiin. Seisomahame ja istumakengät ovat karmiva ja hätää aiheuttava yhdistelmä, kuten kaikki tuon epätoivotilanteen kokeneet kanssasisaret varmasti tietävät. Minä olin onneksi fiksu ja sujautin jalkaani matalat leopardiherrainkengät. Ne näyttävät ja tuntuvat hyvältä niin istuen, seisten kuin maatenkin.
