08.07.2013 Perse märkänä ja tukka sekaisin

Mä tiedän, että viime viikkoina on blogissa ollut normaalia enemmän tällaisia sekavia kuvapläjäyksiä mun loma-aktiviteeteistä, mutta toivottavasti se ei hirmuisesti haittaa. Saatte kestää näitä kesälomafiilistelyjä vielä jonkin aikaa.

Minun ja Iinan kaksosvaatetuksen vilautinkin täällä jo perjantaina, mutta tässä kasa muuta kuvamateriaalia meidän supermegaihqusta Lintsi-päivästä. Hupirannekkeeseen oikeuttanut lahjakorttini oli peräisin toukokuun lopulla järjestetystä Ivana Helsingin Linnanmäki-kuosin pressitilaisuudesta. Kyseisenä päivänä, kun ei sää suosinut huvipuistohurvittelua, niin muistivat osallistujia sitten noilla lahjakorteilla.

Iina skannasi tagejä huvipuisto”suorituksistamme” puhelimessaan olevalla Linnanmäki-sovelluksella, joka toimii Windows-puhelimissa ja -tableteissa. Mitä useammin samassa laitteessa kävi, sitä parempia titteleitä sai. Mm. Kahdella vuoristoratakierroksella ansaitsimme ylevän tittelin Juniori Jarrumies. Sovellus kertoo oletko kulkenut huvipuistossa valtavirran mukaisesti vai onnistunut poimimaan seasta hieman harvinaisempia huvituksia.

Hurjasti pyörittänyt ja vatkannut Kieppi sai minut tajuamaan, että en ole pitkäkestoisen pyörittämisen ja vatkauksen ystävä. Tykkäsin enemmän erilaisista vuoristoradan kaltaisista laitteista, joissa inhat tuntemukset kestivät aina vai hetken kerrallaan. Myös hurjaa vauhtia ylös korkeuksiin vienyt Raketti oli alun pelosta huolimatta varsin metka vehje.

Porukkamme innostui tietenkin myös erilaisista peleistä kuten ammunnasta, derbystä ja onnenpyörästä. Mukaan lähtikin sitten melkoinen kasa erilaisia pehmovömmelöitä. Fiksuna mentiin pelikojuille aika alkuvaiheessa päivää, joten kanniskeltiin koko päivä noita kolmea tyyppiä; Yoshia, Perttiä ja Homo-koiraa.

Kärsin karmivan tappion kilpakumppanilleni tuollaisessa hauskassa pallojenheittelypelissä, jossa piti saada mahdollisimman nopeasti tietty määrä pallomeripalloja omaan roskikseen. Tyyli heittelyssä oli vapaa, mutta vaikka kuinka kauhoin hirveitä kasoja palloja kohti roskakorin kannen alta irvistellyttä kissaa, niin koin ihan rökäletappion. Ilokseni vastustajani oli kuitenkin siinämäärin herrasmies, että luovutti palkinnon minulle nähtyään alaspäin kaartuneen alahuuleni. 😀

Vuoristoradan lisäksi kävimme useammin kuin kerran sekä Hurjakurussa, että Vonkaputouksessa. Molemmathan ovat siis vehkeitä joissa ei säily kuivana, mutta se nimenomaan passasi loistavasti melko lämpimään päivään. Fiksua oli tietenkin mennä Vonkaputoukseen ottamaan kunnon suihku juurisitten,kun vihdoin oli farkkushortsitjoten kuten kuivuneet edelliseltä kierrokselta. Oltiin siis käytännössä koko Lintsi-reissu märissä vaatteissa.

Pienen neuvottelun jälkeen myös ryhmämme korkeanpaikankammoiset saatiin houkuteltua maailmanpyörään, joka on itselleni yksi suosikkivehkeistä. On ihanaa istuskella rauhassa maisemia katselemassa. Viimeinen kuva kertonee jotain onnellisuustasostani tuona päivänä.

”Perse märkänä, tukka sekaisin ja metrilakupussi kainalossa tietää todella käyneensä huvipuistossa.” Tuo oli toteamukseni kävellessämme ulos portista. Mutta unohdin lisätä siihen vielä, että ”hymy naamalla”.