Pakko ostaa jotakin

Iskeekö teille muille koskaan sellainen fiilis, että tekee mieli vaan päästä ostamaan jotakin? Itselleni saattaa tuollainen täysin typeräksi tiedostamani pakottava mieliteko iskeä sellaisena tylsänä yksinäisenä päivänä, kun mielikin tuntuu olevan jotenkin maassa. Eli kyseessä on siis selkeästi sijaistoiminto ja ajatus siitä, että jokin uusi tavara voisi muka piristää.

Itselleni sellainen päätön vaatekaupoissa kiertely on sellainen tasaisin väliajoin, kuten muutaman viikon välein, itsekseen suoritettava rentoutumishetki. Niihin reissuihin ei tarvitse kuulua ostamista, vaan tykkään vaan käydä katselemassa uutuuksia ihan puhtaasta mielenkiinnosta.

Toki tuollaiselta hortoilureissulta voi jotain tarttua mukaankin, mutta kaupoissa kiertely on ensisijaisesti vain kivaa ajankulua vaikkapa keskellä viikkoa olevaan vapaapäivään.

Erikseen on sitten tosiaan tuollainen aluksi mainitsemani ”haluan ostaa jotakin” -fiilis. Sellainen iski esimerkiksi tänään. Tiedän, että on ihan dorka mieliteko mennä käyttämään rahaa johonkin tavaraan, mutta olenkin jo ajat sitten keksinyt tuon mieliteon taltuttamiseen taktiikan jonka vuoksi kyseinen silloin tällöin iskevä tunne on oikeastaan hyödyllinen.

20130728-194853.jpg

Kuvassa mun tämän päiväisen ostovimman taltutusreissun hankinnat. Kun shoppailu shoppailun itsensä vuoksi tuntuu jossain tilanteessa välttämättömältä suoritteelta, tsekkaan kylpyhuoneen ja siivouskomeron puutteet. Aina sieltä on jotain tarpeellista lopussa.

Usein on vielä niin, että jotain tarpeellista olisi pitänyt muistaa ostaa jo ajat sitten, mutta perus ruokakauppareissuilla on päässyt unohtumaan. Nytkin oli käsisaippuaa jo koitettu epätoivoisesti jatkaa vedellä.

Niinpä minä sitten innoissani kipitän ostovimmassani tärkeän ostoslistani kanssa jonnekin markettiin ja teen käsisaippuan, hammasharjan, pumpulilappujen ym. hankkimisesta hartaan shoppailuhetken. (Note to self, ne pumpulilaput unohtui tänäänkin..)

Tutkin vaihtoehtoja ja harkitsen tarkkaan kumpi on käsisaippuassa minulle tärkeämpää, kylppäriin sopiva väri vai kiva tuoksu? Kumpi olisi parempi tuoksu lime vaiko valkovuokko? Ja olisiko nyt pitkästä aikaa jonkin muun värisen kuin pinkin hammasharjan vuoro? Entäs hammastahna, olisinko mainoksen uhri ja ostaisin uutuutta, joka on ihan naurettavan hintainen muihin hammastahnoihin verrattuna, vai kuuntelisinko järkeä ja otan puolta halvemman ja hyväksi jo havaitun?

Kassalla loppusumma on tällaisten shoppailujen kanssa yleensä maltillinen ja kaikki hankinnat tulivat tarpeeseen, mutta shoppailuvimma on onnistuneesti taltutettu ja saan hyvän mielen purkaessani pienet ostokseni kotona oikeille paikoilleen.

Onko kyseessä sitten joidenkin epämiellyttävien tunteiden tukahduttaminen ostamisen vimmalla vai ihan suht normaali kulutusyhteiskunnan kasvatille toisinaan iskevä tunne? En osaa siihen itsekään vastata.

Mutta ehkäpä ilman tuota ”pakko ostaa jotakin” tunnettani monet arkipäivän tarvikkeet tulisi hankittua aina vasta sitten, kun ne on ensin kymmenen kertaa kiroillen huomannut kauppateissulla unohtaneensa.

Onko shoppailuun shoppailun ilon vuoksi ajavat tunteet tuttuja muillekin? Mikä on toimintamallinne?


Tags:
17 Comments
  • Sanjana
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Itse monesti taltutan tämän himon menemällä kirppikselle tai jonnekin, se himo tulee omaan makuun liian usein (väh. kerran viikossa) ja rahapussi ei kiitä, joten kirppiksillä kiertely vie suurimman tuskan 🙂

    ja hyötyostokset ovat kyllä hyvä tapa tuhlata tuo vimma!

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Kirppis on kyllä kans toimiva! Itse kävin just tänään ja mukaan tarttui uusin elle eurolla. Tuli just hyvä mieli ja shoppaillut olo! 😀

  • Pellavasydämen Mervi
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Kyllä, tuttua on. Nykyään, kun liikkumiseni on hankalaa, yhä harvemmin. Äh, tää on säälittävää: saatan istua marketin pyörätuoliin ja oikein nautiskella katselemisen ilosta! Istuen jaksan viipyä kauemmin ja sitten katselenkin tarkkaan valikoiden, juuri niin kuin sinäkin kerroit. Enkä yleensä osta mitään turhaa, vaan just tuollaisia ainatarvittavia asioita. Hauska lukea, etten olekaan ainut.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Mut se onkin just kivaa, kun saa tselleen tehtyä jonkun arkipäiväisen asian ostamisesta iloisen elämyksen! 😀

  • Mimi
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Hyvin tuttua.

    Saippuoiden ja siivoustarvikkeiden lisäksi shoppailuhimoa voi tyydyttää vaikka apteekissa särkylääkevalikoimaa vertailemalla. Myös kissan matolääkevalikoima on ilahduttavan runsas. 😀

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      ”Myös kissan matolääkevalikoima on ilahduttavan runsas. :D”

      Ahhhaaaaahhaaa! Mä niiiin repesin tolle!

      Mielikuva silmät innosta kiiluvasta naisesta matolääkevalikoiman edessä. 😀

  • jensu
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Hih, mulla tulee aina välillä tollanen tekeehirveestimieliostaaihanvaanjotain-kohtaus. Ja silloin toimin melko samalla tavalla, hammasharjan ja suihkusaippuan ostamisesta saan jo todella kinkkisen ja jännittävän tapahtuman aikaseksi, ja ostosten suorittamisen jälkeen on tyytyväinen olo 😀

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Ihanaa tietää, että en ole hammasharja ja suihkugeeli -operaatioideni kanssa yksin! Se voi tosiaan olla yllättävän kinkkistä ja jännää se valintaprosessi. 😀

  • jonnnna
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Minä! Minäminäminä! 😀 Ja kyllä, toimin aikalailla samallatapaa. Olen jopa onnistunut saamaan itseni tykkäämään tuollaisten ”taloustavaroiden” ostamisesta, kun saan taltutettua niillä tuota väliajoin iskevää ostovimmaa. Mitään turhaa en itsekään halua tai oikeastaan edes osaa ostaa, ja saankin aina kanavoitua vimmani tuollaisten jokapäiväisten käyttötavaroiden ostamiseen, jotka ovat loppumaisillaan ja niitä tarvitsisi kuitenkin lisää. Melkoinen helpotus että meitä on muitakin 🙂

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Mä ala näiden kommenttien jälkeen tuntea itseni jo ihanan normaaliksi, kun muutkin tunnustaa kokevansa pakkoostaajotakin-kohtauksia. Ihanaa ja helpottavaa tosiaan! 🙂

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Mä ala näiden kommenttien jälkeen tuntea itseni jo ihanan normaaliksi, kun muutkin tunnustaa kokevansa pakkoostaajotakin-kohtauksia. Ihanaa ja helpottavaa tosiaan! 🙂

  • Arja
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Tunnustan. Mulla oli yhteen aikaan intensiivinen suhde talousmarkkaan (joka nykyään hintakaari) koska se oli lähellä ja paljon pesuaineita ja muuta keittiöönkin sopivaa. Vapaa valinta oli myös ehdoton rankan työpäivän jälkeen. Aina joku pesuainepurkki oli sopivasti loppu.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Joo, mäkin tykkäsin talousmarkasta sillon kun se vielä oli keskustassa. Ja vapaa valinta on kans kyllä aika kova näihin kohtauksiin. 😀

  • Eeelina
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Hihi, hauska postaus, mä tunnistan tästä niin itseni. Varmaan ne Tokmannin ja Halpa-Hallin tädit ihmettelee kun mä ihan mehuissani vertailen milloin mitäkin pesuaineita ja hiustököttejä. 😀

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Tai sit se on niin, että ne todelliset ostamisen riemun kokemukset kietaan nimenomaan niissä halpahalleissa, robin hoodeissa ja tokmanneissa eikä suinkaan missään merkkiputiikeissa.

      Kyllä ne myyjät on siis varmaan tottunut kanssamme samoin käyttäytyviin naisiin. 😀

  • Nitsku
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Hih! Tyypillinen länsimaalaisen naisen ongelma. Tunnustan. Itse tyydytän omaa ostovimmaani nykyään ostamalla tuotteita omaan kauppaan myytäväksi. Ja ilahdun aina kun tulee uutta kauppaan, vaikka ei ne mulle päädykkään 🙂 Mut ostovimma talttuu. Sama ilmiö tapahtuu myös ihan ruokakaupassa, jos pääsee johonkin muuhun, ku siel mis normaalisti käy 🙂 Ollaan me naiset hassuja.

  • Elisa
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Tykkään myös ostella taloustavaroita, siskon kanssa ollaan molemmat sellaisia että nautitaan esim. Prismassa käymisestä, kun saa valtavasta valikoimasta etsiä itselleen pesuainetta tai shampoota. Joskus ihan hurjistuu ostamaan jotain aivan uudenlaista pesuainetta tai vaikka kahvinkeittimen kalkkisaostumat poistavan aineen. Vaatekaupoissa kiertely on kyllä jäänyt aika olemattoman vähälle viime aikoina, olen huomannut että esim. dyykkaus vastaa mulla samaan tarpeeseen kuin shoppailu, mikä on vähän hassua. Mutta kai siinä on joku etsimis- ja keräilyvietti ja löytämisen riemu, joka on oikeasti se vaikutin, eikä se että tarvitsisi tavaroita.

Post A Comment