Jossu, älä tyri nyt!

Ne joita nämä keikkakuvat ei kiinnosta edes kissanpissin vertaa, niin kannattaa klikata itsensä samointein jonnekin muuhun osoitteeseen, sillä tämäkin postaus on vielä Porisperen kuvasatoa.

Harvoin tulee tällaisella innolla tykitettyä kuvapostauksia, mutta viikonloppu oli pitkästä aikaa itselleni sellaista valokuvaamisen iloa, jota en ole hetkeen tuntenut kamerahommien tuntuessa ainoastaan takkuiselta työltä, että fiilistellen näitä mielelläni.

Lauantaina alkuillasta esiintynyt Jukka Poika oli esiintyjänä siinä määrin musiikkityyllilleen ominaisesti rento ja jopa flegmaattinen, että kovin kummoisia fiiliksiä tai revittelyjä ei hänen esiintymisestään irronnut. Plussaa kuitenkin kivan kirkasvärisistä valoista, jotka toivat kuviin vähän eloa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA   OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sunnuntain ehdottomasti odotetuin artisti oli yleisön hervottomasta kiljumisesta päätellen Herra nimeltä Cheek. Yleisön keski-ikä tuolla perhepäivän eniten väkeä vetäneellä keikalla oli melko alhainen, mutta tunnelma sitäkin kiihkeämpi.

Hillittömästä lavan eteen puskeneesta fanimerestä johtuen tyydyin kuvailemaan räppijätkää hieman kauempaa, sillä pelkäsin että rusentuisin kyyneleitä vuodattaneiden nuorten neitosten seassa vähintään sairaalakuntoon, jos olisin erehtynyt sinne etsimään tietäni eturiviin. 😀

OLYMPUS DIGITAL CAMERA  OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä pikkuista sydäntä käsillään muodostanut fani oli niin liikkis näky! 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Herra Tiihonen näytti kyllä niin pikkupojalta siellä lavalla pomppiessaan. Tuli jotenkin ihan Ville Vallaton mieleen!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Loppuun vielä kiiltokuvamaisen hymypojan vastapainoksi pari ruutua elämää nähneestä punk-hemmosta. Porilaisen Appendixin keikka kulki alusta loppuun saakka kaasu pohjassa ja sekä valot, että laulaja Mikki olivat molemmat niin nopeita, että hyvä kun perässä pysyin! Mutta muutama melko jees otos tästäkin orkesterista onneksi kortille tallentui ja lupasinkin lähetellä ne bändillekin, tuo taustalla heiluva rumpalihemmo kun sattuu olemaan yksi puoliskoni (ja toki minunkin) hyvistä ystävistä.


1 Comment
  • Chenille
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Hehee, ihan mahtavia kuvia! Etenkin velipoika-punkhemmosta! =D

Post A Comment