17.09.2013 Hirviöstä astetta kauniimmaksi

Mä en osaa sanoa miksi, mutta jostain kumman syystä mulla on aina kampaajan tuolissa istuessani kauhea tarve dokumentoida miten karmealta näytän siinä operaation aikana. Ja siis jostain hemmetin syystä tuntuu aina, että missään en näytä yhtä suohirviöltä kuin kampaamon peilissä raahauduttuani sinne aamutuimaan tukka sekaisin ja ilman meikin hiventäkään. Olen siinä aina hetken aikaa ihan varma, että musta ei enää tuu ihmisen näköistä vaikka tehtäis mitä.

Tässä muutama making of -kuva eiliseltä, kun raahasin kuontaloni Hiusmuotoilukeskus Glazeen Marjon pelastettavaksi.

Mun vakiotunne kampaamon peiliin tuijotellessa on aina se, että ”mä näytän taas ihan mieheltä”. Mut sit mä koitan muistutella itseäni mitä kaikkea meikki saa aikaan.

Noita ylläolevia kuvia katsellessanne saatatte hieman huvittua, kun näette minkä kuvien kanssa Maikun luokse tällä kertaa marssin. Evan Rachel Wood on nimittäin sen verran upean näköinen kissa noissa kuvissa, että voisi ajatella, mun todellisuudentajun hieman hämärtyneen, jos kuvittelin, että musta sais taiottua tukan puolesta jotain edes etäisesti tuota muistuttavaa..

kuvien lähteet: Kuva 1, Kuva 2

Mutta, kyllä se vaan laittutuminen tekee ihmiselle ihmeitä! Marjo leikkas, värjäs, föönas ja puunas karvat ojennukseen ja kotiin päästyäni lisäilin nassuun kevyen meikin, niin kyllä sieltä peilistä vaan katseli sen jälkeen taas ihan eri näköinen mimmi mitä muutamaa tuntia aiemmin.

Tykkään. TUkka on nyt huomattavasti aiempaa lyhyempi, mutta mitastaan huolimatta pehmeä ja naisellinen. Tällä kertaa jätettiin niska ja sivujen hiusrajat pehmeiksi sen sijaan, että olisi viimeistelty koneella ja sivujakaan ei otettu niin lyhyiksi kuin usein aiemmin. Ja nyt mä tein Maikulle lupausen, etten venytä seuraavaa käyntiä ihan niin pitkään kuin nyt. Jos koittais pysytellä ihmisen näköisenä ihan pidemmän aikaa. 😀