22.11.2013 Paljon naurua ja yksi hapsukostajan hyökkäys

Sanoinko mä jo, että meillä oli keskiviikkona hyvät bileet? No sanon silti vielä kerran kera kuvien. Useimmiten sitä tulee käytyä kemuissa siten, että on itse kameran takana eikä itse juurikaan ikuistu valokuviin.Tällä kertaa oli kuitenkin toisin, kun loistava kollegani Heli Hirvelä oli tallentamassa illan tunnelmaa. Ja voi kuulkaa millaisiin kuviin sitä itse siiten päätyikin.. 😀

Tunnelma oli koko illan ajan todella rento ja hyväntuulinen. Paikalle oli kutsuttu hyviä bloggaajaystäviämme sekä yhteistyökumppaneitamme. Juhlapaikkana toimi Pohjoisesplaanadilla sijaitseva Aschan Café Jugend. Näistä kuvista välittyy mielestäni hienosti paikan kauneus ja juhlien lämmin fiilis. Ja tuo ekan kollaasin vasemman yläreunan kuva Jonnasta on joku ihanin otos ikinä!

Rakas Iinuska toivotti vieraat tervetulleeksi ja kertoi vieraille miten Re:fashion oikein sai alkunsa. Mua liikutti hirmuisesti, että jännityksensä vuoksi Iina puhui suurimmaksi osaksi mua katselle, jotta sai fiiliksen, että puhuu vain hyvälle ystävälle eikä isolle joukolle. Sain myös meikäläistä herkistäneet kiitokset siitä, että olen ollut kuulema niin isona tukena Iinalle hänen lähtiessään toteuttamaan tätä unelmaansa. Voi niisk! Oon otettu.

Oli ihan huippua tavata monia sellaisia ihmisiä joiden kanssa on kyllä saattanut sähköposteilla paljonkin, mutta nyt nämä yhteistyöihmiset saivat kasvoja.

Hieman muuten rakastan noita Zaran korkkarikaunokaisia! Näyttävät näissä kuvissakin ihan uskomattoman makeilta.

Illan esiintyjänä loisti Krista Siegfrids, joka esiintyi akustisesti sekä omia biisejään, että muutaman coverin. Itselleni ei oikein euroviisuissa kuultu Ding Dong uponnut, mutta näin rauhallisemmissa fiiliksissä Krista kuulosti todella mahtavalta.

Alkuun tarjoiltujen Martinin sponsoroimien drinkkien jälkeen lasit täyttyivät viinillä. Valkoviini oli niin hyvää, että harmittaa, etten muistanut kysyä mitä se oikein oli.

Ylläolevan kollaasin oikeassa alareunassa näkyy muuten kemujen ehdottomasti huikeimmat viikset. Mimmi näytti itse kasaamissaan viiksissä jotenkin ihan pirun kuumalta.

Ja sitten hieman loppuillan tunnelmia pienen viinibaarin puolelta.. Nää on niitä kuvia joiden vuoksi bileissä kuuluu olla paikalla valokuvaaja.

Eräs herra joraili ihan yksikseen ysäri-soittolistan tahtiin, joten päätin liittyä seuraan ja siitä on muistona mm. yllä olevat hieman hämmentävätkin kuvat, mutta sen lisäksi Joanna yllätti lähettämällä minulle eilen videon aiheesta. Ai, että. No, oon niin monien bileiden jälkeen harmitellut, etten itse oo ikuistunut mihinkään kuviin, joten nyt saan olla tyytyväinen.

Illan aikalailla viimeiset Helin ikuistamat hetket olivat nämä missä vaarallinen hapsukostaja vaanii pahaa aavistamatonta Private Blend -blogin Mikkoa ja heittää tappavat hapsunsa puolustuskyvyttömän uhrinsa niskaan. Näiden kuvien jälkeen kuvaaja totesi, että nyt on ehkä oikea aika hänen poistua paikalta.

Oli kivaa. Mulla ainakin. Ja monella muullakin kuulema. Tosta mun uhrista en oo ihan varma.