12.12.2013 Jättisolmu

Teille on tainnut jo aikapäiviä sitten käydä selväksi, että mä olen todella laiska tukkaihminen. Hiustenlaittoni sisältää hyvin harvoin mitään föönin, suoristusraudan tai minkään muunkaan välineen käyttöä, vaan tapahtuu useimmiten viidessä sekunnissa sormin käyttäen ensimmäistä käteen sattunutta muotoilutuotetta.

Hiustenlaittorutiinieni minimaalisuudesta huolimatta nekin ovat toisinaan (lue: hyvin usein) liikaa kaltaiselleni laiskiaiselle, joten päässäni nähdään usein erilaisia huivivirityksiä, turbaaneja tai hattuja.

Oslossa sattui sunnuntai-iltana syömään lähtiessä taas tuollainen laiskotustilanne. Olin pyörinyt koko päivän kaupungilla pipo päässä, joten tukka oli arvatenkin ihan lintassa. Kampauksen pelastaminen jonkinmoiseen julkaisukelpoiseen kuosiin olisi vaatinut sen pesemistä, mutta kurniva vatsa ei todellakaan antanut siihen mahdollisuutta, joten kaivelin matkalaukkua jonkun pipoa hieman fiinimmän päähineen toivossa.

Onnekseni olin pakannut pipojen ja talvihuivin lisäksi mukaan Katri Niskasen ystävämyynneistä löytyneen jättikokoisen puuvillahuivin, sillä siitä saa ohuen olemuksensa ja materliaalinsa pidon vuoksi taiottua yhtä jos toistakin.

Olen käyttänyt huivia tätä aiemmin vasta kaulassa, mutta ostohetkellä testailin muutamia tapoja kieputella huivia myös erilaisiksi turbaaneiksi, joten tiesin saavani sen toimimaan myös päähineenä. Tällä kertaa huivista muodostui turbaani jättimäisellä solmumoukarilla.

Toisaalta todella häiritsevä ja överi ja toisaalta taas just loistava. Mä kallistun jälkimmäiseen adjektiiviin. Päädyin survomaan kaikki huivin kulmat tuonne solmun sisään, mutta tuostahan saa vielä astetta näyttävämmän, kun jättää tuon solmun vähän ”rähjäisemmäksi” ja nyppii sieltä muutamia osia töröttämään ulos. Solmusta saa silloin enemmän ehkä kukan oloisen, nythän se näyttää dallaspullalta.

Mites muuten on, kiinnostaisiko teitä nähdä videolla muutamia erilaisia tapoja solmia huiveja päähineiksi, vai onko kaikilla jo turbaanihommat hallussa?