Kyl työnteko on kivaa!

Blogi ehti töröttää muutaman päivän hiljaisena sellaisesta syystä, että nyt loppuviikosta mun huomion vei lähes täysin sellainen asia kuin työharjoittelu. Olen muutaman päivän ajan tutustunut uuteen paikkaan ja opetellut talon tapoja ja hieman myöhemmin sitten neuvotellaan josko minulle olisi toisinaan töitä tarjolla.

Vaikka kyse onkin ollut vain muutamasta päivästä, niin on kyllä tuntunut ihan hurjan mukavalta olla osana isompaa työporukkaa. Kotona lusiessa pintaan tuntuu nousseen paljon itseä vähätteleviä ajatuksia, mutta jo muutama päivä valokuvausjorinaa kollegoiden kanssa ja uusiin asioihin perehtymistä on ihanasti muistuttanut, että eihän mussa mitään vikaa ole, vaan olen ihan vallan oiva työntekijä ja ammattilainen siinä missä moni muukin. Että kyllä on työnteko oikeasti tärkeä juttu ihmisen päälle.

unnamed

Vaikka ihan itselle tutusta puuhasta, eli valokuvauksesta, oli näissäkin harjoittelupäivissä kyse, niin jostain syystä mua jännitti etukäteen ihan hirveästi. Ehkä se oli sitä, että olen tottunut työskentelemään hyvin itsenäisesti, niin uuteen ympäristöön ja uusien ihmisten eteen astuessa pelotti, että jos minuun suhtaudutaankin vähättelevästi ja mitä jos joudun jotenkin häpeämään toisten kuvaajien edessä. Mutta niin kuin tällaiset pelot yleensäkin, niin nämäkin osoittautuivat heti varsin turhiksi.

Kaikki tapaamani ihmiset ovat olleet todella mukavia ja ystävällisiä ja jaksaneet kärsivällisesti vastailla uuden uunon kymmeniin kysymyksiin. Minä kun olen sitä lajia työntekijä, että etenkin uusien asioiden äärellä kyselen todella paljon ihan kaikesta mikä mietityttää tai on itselle uutta. Itse aktiivisesti kyselemällä huomaan asioiden ja oppien jäävän parhaiten päähän.

Jonkin verran olen näiden päivien aikana seurannut vierestä toisten työskentelytapoja, mutta olen toki myös itse kuvannut. Vaikka vuosien aikana olen kuvannut julkaisuun jos toiseenkin satoja kuvia, niin silti olin tänä aamuna ihan lapsellisen innoissani nähdessäni lehdessä ekan ”harkkariuunona” ottamani kuvan.

Tätä viikkoa leimaa siis kaikin puolin hyvä fiilis ja se jatkuu huomenna, sillä isi ja äiti saapuvat luoksemme vierailulle! Isää olen nähnyt viimeksi jouluna ja äitiä tammikuussa Roomassa, joten jo on korkea aikakin vihdoin nähdä.


4 Comments
  • Siilikissa
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Onnittelut duunista! Pikkulinnut mulle jo laulelikin, että olit käynyt mestoilla. 😉

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Niin ne juorut kulkee nopeesti! 😀

  • Haituva
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Onnittelut harjoittelupaikasta. Toivottavasti se poikii töitä. Koskaan ei voi tietää minkä kulman takana on piilossa juuri sinun paikkasi.

    Itse sain tiedon unelmaduunin missaamisesta 23pv sitten. Sitä paikkaa olikin kytätty yli kaksi vuottta. Parhaillaan valmistaudun viimeiseen vuorooni nykyisessä työssäni ja samalla vaihtamaan työtä. Jo tiistaina, vain 25pv työilmoituksen bongaamisesta, pääsen aloittamaan uudessa työssä, jollaista en uskonut voivan olevan olemassakaan. Parasta kaikesta oli se, että nimenomaan uudet työkaverit ilmoittivat haluavansa juuri minut tiimiinsä.

    Pidetään peukkuja. Kyllä sinäkin löydät pian sen juuri täydellisen paikan, jossa halutaan juuri sinut työkaveriksi. Ehkä se on jo tämä 😉

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      oo, onnea uuteen työhön! Jospa mullekin tästä edes jotakin poikisi. 🙂

Post A Comment