30.07.2014 Maj Karma -muistoja
Joo, oon maailman laiskin bloggaaja, sen myönnän. Tää helvetillinen helle on latistanut innon tehdä yhtään mitään muuta kuin pakolliset hommat. Eli duunit tehdään ja muuten koitetaan lähinnä selvitä.
Mutta toki silloin, kun pitäisi tehdä jotain epämiellyttävää, kuten pakata matkalaukku, onkin yhtäkkiä kivempi paeta blogin ääreen. Huomenna suuntaan nokkani vajaaksi viikoksi kotimaisemiin Sotkamoon ja jostain kumman syystä tuo laukku ei taaskaan ymmärrä itse pakata itseään. 😛
Viime aikojen huippukohtiin on ehdottomasti kuulunut Maj Karman keikka viime lauantain Karmarockissa. Kuunneltuani bändiä teini-iästä saakka on heidät toki tullut nähtyä livenä melkoisen monta kertaa, mutta bändin viime vuosina viettämän hiljaiselon vuoksi olin jo todella ehtinyt kaivata tuttuja säveliä keikan muodossa. Ja kyllä, tyypit tykittivät aivan kuten ennenkin.
Mä niin muistan miten Herra Ylppö oli joskus 15 vuotta sitten mun mielestä niin törkeän kuuma kaljuineen ja heiluessaan keikoilla pitkässä mustassa hameessa. Onhan se ihan särmä rokkitähti edelleen, mutta ei se kyllä enää sillä tavalla säväytä, kuin silloin ollessani 18-vuotias. Sitä kummasti niistä idoleista karisee se tähtipöly, kun niitä useammin tapaa ja nakottaa niiden kanssa samassa maitokaupan kassajonossa kerta toisensa jälkeen. Mut bändiä ja heidän musaansa fanitan lujasti edelleen vuosien vierittyä ja rokkari-ihastusten laimennuttua.
Mulle on ikuisesti jäänyt mieleen yksi juttu syksyltä 2004. Olin Helsingissä suorittamassa opiskeluihini kuuluvaa työharjoittelua eräässä tv-tuotantoyhtiössä ja olin mukana erään talk shown taustatiimissä. Maj Karma oli juuri julkaissut Sodankylä -levynsä ja Herra Ylppö oli tulossa vieraaksi ohjelmaamme.
Olin tietenkin aamulla töihin mennessä hirmuisen innoissani illan lähetyksestä ja siitä, että tällä kertaa vieraana olisi joku omasta mielestäni todella kiinnostava tyyppi. Kun sitten pääsin toimistolle, sain kuulla uutiset: ”Me Hei peruttiin se Ylppö tältä illalta, kun me saatiin Martina Aitolehti!”. Siis voi nyt helvetti!! Siinä kohtaa minulla pikkuisen kiehutti, että omilla musiikillissa ansioillaan menestynyt ihminen heivataan ohjelmasta, kun haastikseen saadaankin tyyppi, joka oli tuolloin juuri paljastunut jalkapalloilijan salarakkaaksi. Ai, että syletti ja sapetti!!
No, haastateltiin se Ylppökin sitten joku toinen päivä, mutta omassa päässäni oli jo jotakin sellaisia asioita selvinnyt minkä vuoksi ne opiskelun aikaiset työharjoittelut juuri ovat. Minulle ei selvinnyt, että mitä mä haluaisin tulevaisuudessa työkseni tehdä, mutta muistan miettineeni, että ainakaan mä en halua työskennellä minkään salarakaskohusitäjatätä-”journalismin” parissa.
Yksi tärkeä Maj Karmaan liittyvä muisto puolestaan liittyy mun ja Tommin tapaamiseen. Minähän olin meidän tavatessa 20 v tyttönen, jonka miesmaku kallistui tosiaankin mustaan pukeutuviin rokkareihin ja muihin taidetyyppeihin. Tommin lokeroin heti tavattuamme ”juntiksi raksajampaksi” (juurikin noilla termeillä) ja olin ulkonäön ja pukeutumisen ja muun pinnan perusteella ihan varma, että sillä on pakko olla ihan paska musiikkimaku eikä se varmasti muutenkaan tajua mistään itselleni tärkeästä mitään.
Yöllisissä keskusteluissa kuitenkin kävi ilmi, että juurikin mm. Maj Karma (tuolloin vielä Maj Karman Kauniit Kuvat) kuului molempien suosikkiyhtyeisiin ja kirjoista Kauko Röyhkän Ocean City oli ollut kovasti meille kummallekin mieleen. En minä jätkästä kuitenkaan sen kummemmin kiinnostunut, mutta pointsit se kuitenkin sai, että sentään jossain kohtaa osoitti kanssani samanlaista makua.
Myöhemmin onkin sitten vuosien aikana melkoisen monta Karman keikkaa yhdessä nähty ja levyjä keskenämme sydänjuuriamme myöten diggailtu.
Paljon muistoja mahtuu siis minun ja tämänkin bändin yhteiselle taipaleelle. Helteinen yhteislaulua täynnä ollut keikka Harjavallassa viime lauantaina on jälleen yksi uusi sellainen. Erityisesti revittelin omia palkeitani näiden seuraavien säkeiden kohdalla:
Jätä pelko taaksesi tänään.
Ukkonen
Tärisyttää tannerta
Mä pakenen
Turha kultani, pelätä on pelätä
ikävää
Turha sellaista pelätä on, pelätä elämää
Pelko, Pelko,
saa vallan helposti
Älä mene pois, Älä mene pois
sanoo rohkeutesi
-Maj Karma, Ukkonen-
Ixu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunAi että. Karmarockissa on tullut lähes joka vuosi käytyä, mutta tämä vuosi jäi viimevuoden lailla välistä 🙁
Duussi
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHienoja kuvia – ja aina ihanaa lukea, millaisia muistoja ja tunnelmakuvia ihmiset liittävät musiikkiin!
Maj Karma ei varsinaisesti ole omia suosikkejani (tai sitä ei ole tullut kuunneltua radiosoitossa olleita biisejä enempää – ehkä pitäis tutustua tarkemmin!) mutta juuri tuo Ukkonen on tehnyt biisinä niin ison vaikutuksen, että teetin taannoin Ideakoru-rannekorun tekstillä ”turha sellaista pelätä on, pelätä elämää”. Ja sen yritän muistaa. 🙂
hannamaria
Posted at 00:00h, 30 marraskuunNää sun ottamat keikkakuvat on aina yhtä hienoja ja hyvälaatuisia, kyllä kannattaa omistaa kunnon ’pokkari’. Mitä muuten luulet, saisiko OM-D EM-5:n menemään ’pokkarista’ sisälle festarialueille?
hanna
http://www.hannamariav.com
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunhmm.. riippuu varmaan ihan festarista ja sen järkkäreistä. Itse en lähde koskaan edes kokeilemaan sellaisille joissa on sanottu, että ei järkkäreitä. PEN menee aina pokkarista ja sitten repun toisesta taskusta voi kiskaista lavan edessä kameraan kunnon linssin. 😀
Ylipäätäänkään en kuskaa ikinä vapaa-aikana O-MD:tä mukana, vaan kuvaan ”siviilissä” oikeastaan aina PENillä.
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunpiti vielä näistä kuvista sanoa, että ovat melko suoraan kamerasta. Kuvasin jpg-muotoon pin hole -filtterillä. En jaksa vapaa-ajalla oikein kuvia käsitellä. 😀 😀
Susu
Posted at 00:00h, 30 marraskuun4.8 on erityinen päivä. Jokaisella Veeralla on nimipäivä. Hyvää ja aurinkoista nimipäivää!