07.12.2014 Paljettiahteri
Jotenkin apea fiilis tänään, en edes tiedä miksi. Jotenkin tuntuu kaikki vähän turhalta eikä ole oikein mitään ihmeempää odotettavaa. Blogikin tuntuu hiljaisuudessaan masentavalta ja sen tulevaisuus pohdituttaa. Mutta toivottavasti nämä tunnelmat on jälleen kerran ohimeneviä ja ehkäpä jostain löytyy taas uutta virtaa ja inspiraatiota elämään, kun päästään ohi joulunajasta, tuosta ahdistavan hössötyksen sesongista. (haaveilen salaa yksinäisestä hotellijoulusta jossain kaukana).
Mutta, se sunnuntaiankeilusta ja siirrytään arkistossa jo yli viikon julkaisemista odottaneisiin asukuviin. Pystytin jälleen kerran asukuvausstudion ullakolle ja ryhdyin pyllistelemään kameran edessä.
Ehdoton lempiruutu siinä edellä. Hieno paljettiahteri neidillä.
hame-La Redoute, Ellos/neule-Ellos/kengät-Dr. Martens
Paljetinkimalluksesta huolimatta kyseessä oli ihan vaan arkisen vapaapäivän kostyymi. Ja onko vaikea arvata, että tykkäsin kokonaisuudesta aivan hillittömästi. Siinähän on jälleen kerran yhdistetty läjä lempiasioita. Vielä kun olis ollut turbaani päässä, niin olis ollut melkeinpä kaikki Tyyliä metsästämässä -kliseet kasassa. Ne päällä sitten murun kanssa yksille lähibaariin, vai mitenkäs se vauva.fi:n bloggaajaparodia-ketjun teksti menikään. 😀
Tämän päivän tärkein asu onkin sitten treenitrikoot, sillä lähden ihan pian kokeilemaan josko tämä sunnuntaiankeus helpottaisi treeneissä. Oon kyllä sitä mieltä, että jos olis sporttitrikoot joissa olis piristeenä vähän paljetteja, niin ihan varmasti nousis aina muutama kilo enempi rautaa. Pitäisköhän alkaa ompelupuuhiin? Tänään ei kyllä varmaan nouse yhtään mitään, kun takana on muutaman viikon selästä johtunut sporttitauko. Nyt peukut pystyyn, että ranka ei tänään ala vihoittelemaan, vaan lähtis taas hommat kulkemaan.
Lumituuli
Posted at 00:00h, 30 marraskuunHeippa,
käyn usein lukemassa blogiasi, mutta en kommentoi mitään.
Olen lukenut blogiasi jo vuosia. Ja tykkään tavastasi kirjoittaa.
Kirjoitat kevyttä ja painavampaa sopivassa suhteessa.
Koeta olla stressaamatta blogista ja kirjoita silloin kun hyvältä tuntuu.
🙂
Jaksuja joulun aikaan!
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuuntiedän, että täällä käy paljon lukijoita jotka olleet matkassa pitkään, mutta eivät koskaan kommentoi. Mun blogi on ollut aina aika vähän kommentoitu enkä mitään kommenttitulvaa ole ikinä odottanutkaan, mutta joskus kun bloggaa ahkerasti ja on vaan koko ajan ihan hiljaista, tulee epäusko, että lukeeko tätä oikeasti kukaan. Kiva kuulla, että lukee! 🙂
Mirka/GoneWithTheNails
Posted at 00:00h, 30 marraskuunMäkin tykkään tästä asusta paljon! 🙂 jos ompelisit vaikka treenihousujen lahkeisiin muutaman kimaltavan paljetin tai strassaat vähän? 😀
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunjos jotkut pienet pajettinauhat laittais sivusaumoihin! 😀
jella
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVeera! Oot aivan ihana 🙂 oon lukenu sun blogia ikuisuuden ja ra-kas-tan sitä. Tuntuu kun palaisi hyvän ystävän luokse kun pääsee uusien postausten kimppuun. Oot hemmetin upea nainen, ihailen sua valtavasti 🙂 arvostan sitä miten avoimesti kirjotat elämästäs ja miten paljon annat ittestäs lukijoille. Se vaatii aitoa rohkeutta 🙂 oon myös kiitollinen siitä, miten hemmetin hyvää työtä teet tän blogin eteen. Suurella ilolla täällä luetaan vuodesta toiseen 🙂 T:Jella, joka tuli moikkaamaan sua rmjssä vuonna 2009 😀 mainitsit mut postauksessaki ja olin ihan liekeissä!
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunjeee! Vähänkö siistiä, että on tyyppejä, jotka on roikkunut täällä mukana niin pitkään. Muistan kyllä kun tavattiin. 🙂
Kiva, et viihdyt täällä edelleen!
josefiina
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVitsit miten kiva asu! 🙂 Näytät kyllä hyvältä.
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunkiitti! 🙂
MiuMiu
Posted at 00:00h, 30 marraskuunVoisiko apeus johtua siitä, että sinulla on ollut sähinää ja kaikenlaista mukavaa reissua ja sitten kun yht äkkiä tulee kotiin, ja kaikki onkin ihan sitä tavallista arkea, niin hetken aikaa tuntuu apealle, ennen kuin huimaa, että arkikin on kivaa. Minulla itselläni käy ainakin usein näin, kun tulee täydestä tohinasta ja supersosiaalisesta elämästä tavalliseen ja hiljaiseen arkielämään.
Onkohan se sitten psyykinen laskuhumala.
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunPsyykkinen laskuhumala on kyllä aika hyvin sanottu. Mulla se on kyllä useimmiten niin päin et enempi nautin siitä itsekseen olosta ja se sosiaalisuus on väsyttävää ja vähemmän haluttua. Mutta sinänsä olet kyllä oikeassa, että apeaa fiilistä tuo se, että tuntuu ettei ole mitään jännää kiikarissa. Vaan tätä kotoilua. 😛
hanna
Posted at 00:00h, 30 marraskuunOon aika kateellinen tuosta sun ullakosta 😀 On aika täydellinen miljöö kuvata asukuvia, varsinkin kun värimaailmat käy noin hyvin yhteen. Täällä ollaan edelleen, ei syytä huoleen 🙂
hanna
http://www.hannamariav.com
Veera
Posted at 00:00h, 30 marraskuunse on kyllä huikee paikka, mut alkaa olla jo aika viileä! Melko pikasee saa ottaa kuvat ettei jäädy pystyyn. 😀
nasu86
Posted at 00:00h, 30 marraskuunihan on sun näköinen ihana asu 🙂
Pyy
Posted at 00:00h, 30 marraskuunTäällä myös ikuisuuden lukijana ollut, mutta ensimmäistä kertaa kommentoija. Blogi, jossa otsikkona on Paljettiahteri, ansaitsee kunniakirjoja, hurraahuutoja ja aaltoja. Nainen, joka poseeraa rintaliivit päässä, ansaitsee mitaleja lukijoiden ilahduttamisesta. Kiitos Veera. Olet monta kertaa saanut hymyn huulille, myös niinä päivinä kun on harmittanut isolla Veellä ja tiukassa on ollut suupielten liike ylöspäin. Pidä taukoa, kirjoita harvakseltaan, mutta älä lopeta. Me tykätään susta <3