Kopio? Imitaatio? Piraatti?

Ai hitto sitä tuntee ihminen itsensä vähän urpoksi ottaessaan kuvia itsestään kauppakeskuksen käytävillä. Vaikka kuinka koittaa mennä rauhalliseen nurkkaan, niin joka ikinen liukuportaiden kolahdus saa väijymään, että tuleeko sieltä joku ja jokaista kaukana käytävän toisessa päässä liikkuvaa täytyy koittaa tulkita, että ovatko tulossa juuri sinne minun kuvausnurkkaani kohti. Kun onhan se nyt jotenkin urpoa siinä keskellä käytävää itsekseen hymyillä kintut ristissä, kun kaikki ei välttämättä edes huomaa, että siinä vähän matkan päässä penkillä on se kamera. En tiedä kumpi on nolompaa, se, että ne ihmiset tajuais mun ottavan kuvia vai se, että ne ei tajua! 😀

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 Pakkasta oli torstaina lähemmäs kymmenen astetta, kun piti lähteä taapertamaan kohti Kauppakeskus Puuvillaa Smartpostista pakettia hakemaan. Samalla reissulla kävin myös shoppailemassa kummipojalle synttärilahjaksi Legoja. Arkinen asun osat siis valikoituivat päälle sillä ajatuksella, että pitää tarjeta pakkasessa ja tuulessa joen toiselle puolen, muulla ei niin väliä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

farkut-H&M Mama/kashmirneule-Ellos/takki-Lindex/kengät-Crocs (saatu)/pipo-KN Collection (saatu)/kashmirkaulahuivi-Shopbop Basics/laukku-NYPD

Yhteen kuvaan (alla) piti sitten napata myös tuolla reissullani postista noutamani laukku. Minähän ale-laukku -postauksessa sanoin katselleeni jo usein tuota Carla Ferrerin punaista tikkiveskaa (juu, hävytön Chanel-imitaatio, I know), mutta Campadrelta puuttui silloin tuo väri. No, veska sattui sitten vastaan Oolalaasta vieläkin monta kymppiä entistä edullisemmin. Sorruin.

Mitä tuohon Chanelin Boy (vanhan ja uudemman mallin näkee täältä) kopiointiin tulee, niin täytyy sanoa, että mä olen niin tietämätön noiden merkkiveskojen suhteen, että en tajunnut ton laukun olevan lukon mallia ja reunan ”raitoja” myöten todella matkittu ennen kuin sain sen käsiini ja sattui sitten musta Chanel Boy erään bloggaajan asukuvissa silmiin. Minun silmissä se oli vain tikkilaukku jotka kaikki ovat ulkomuodossaan velkaa Coco Chanelille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pistipä sitten taas kerran miettimään tätä kuviota miten maailma on täynnä toinen toistensa kopioita. Onko ok ostaa noin selkeä kopiolaukku, kun se ei kuitenkaan yritä huijata asiakasta ja väitä olevansa Chanel? Onko ”synti” pienempi, jos laukun ostaja ei tiedä ja tunnista joka hemmetin merkkilaukun muotokieltä eikä siksi tajua ostavansa lähes yksi yhteen imitaatiota? Imitaatio ja kopio ovat eriasioita kuin piraattituotteet. Niitä vastustan jyrkästi. Tuotemerkin luvaton käyttö on rikollista piste. Eikä sellaisiin tuotteisiin tule sotkeutua.

Jos se Chanel, Prada tai Gucci siinä laukun kyljessä tekee tuotteesta jonkun silmissä ihanamman kuin saman näköinen ilman nimeä, niin silloin on tuote hankittava aitona. Mikäli tyyli ja muotokieli viehättää, mutta luksusmerkin hinta ei, eikä kuluttaja koe saavansa merkistä itselleen varsinaista lisäarvoa (itse kuulun tähän jengiin), niin sitten voi etsiä markkinoilta jotain vastaavaa, sillä niitähän löytyy.

Niin että, tykkään kovasti tuosta laukusta, mutta pisti kyllä jälleen pohtimaan tätä missä menee hyvällä maulla tehdyn merkkituotteesta inspiraatiota saaneen tuotteen ja härskin kopion raja. Ja missä määrin tästä aiheesta täytyy itse ottaa stressiä?

Edellisen kerran tällainen tilanne sattui, kun sain valita itselleni muutaman tuotteen Glitteristä ja päädyin ottamaan iPhonelleni söpöt pupukuoret. Myyjä sanoi, että ”nuo on ihan kuin ne Moschinon pupukuoret”, mutta enpä arvannut hänen tarkoittavan sitä aivan lähes kirjaimellisesti. Googlailinpa sitten niitä Moschinon pupuja, ja sain havaita oman pupuni olevan aivan yksi yhteen Moschinon kuorien kanssa, ainoastaan logo tietenkin puuttui. Ihan on sen näköiset, että varmaan tehty kaikki puput samalla tehtaalla.

Mutta noinhan se menee esimerkiksi kenkien kanssa todella paljon. Samasta halpatyövoiman alueella olevasta kenkätehtaasta tuutataan kenkämallia A, B ja C ja niitä sitten ostaa merkit 1, 2, 3. Jokaiselle merkille, vaan lyödään omat leimat sisäpohjiin. Niin että kuka ne kengät mahtoikaan alunperin suunnitella? Minkä merkkiset kengät on kyseessä? Hinta kuluttajalle riippuu sitten hieman siitä kenen leimoilla varustetut kengät ostat. Itsellä on hyvin konkreettinen kokemus tästä asiasta, sillä olen ostanut vuosia sitten suurella alennuksella upeat nahkakorkkarit joissa kenkien sisäpohjissa oli eri merkkien leimat. Olivat siis kenkätehtaalla sattuneet parittamaan kengät laatikkoon hieman väärin.

No mutta, nyt tämä lähti jo vähän rönsyilemään. Mutta tästä aiheesta olisi kyllä paljon enemmänkin pohdittavaa. Merkkilaukkujen päälle ymmärtävät ihmiset todennäköisesti ohikulkiessaan tuhahtelevat mielessään kökölle wannabe-Chanelilleni, mutta toisaalta, suurin osa ohikulkijoista tuskin älyää tuhahdella. Se on yksinkertaisesti vain käsilaukku ja sellaisena mä sen nyt itsekin aion ottaa.

Ihminen jonka mielipiteen haluan todellakin kuulla tähän asiaan, on laukkufriikki bloggaajaystäni Mikko! Miten merkkilaukkujen ystävä suhtautuu tähän kopiointiin, imitointiin ja inspiroitumiseen? Oonko mä nyt siis nolo wannabe-Chanel-muija, jonka kassi tulis polttaa? 😀

 


9 Comments
  • Mikko
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Haha, täällähän oli tuttu linkkaus 🙂 Suuntasin lukemaan postausta nimittäin jo otsikon perusteella. Pahan pistit laukkukuningatar.

    Voin lähettää tulitikut, sytykettä näköjään löytyy jo. Mutta ilmakehä ei varmaan tykkäisi 😉

    No höps… Ensinnäkin kyllähän merkit kopioivat keskenäänkin malleja, joten tuo imitaatio on aika veteen piirretty viiva. Saatika high street -vaatemerkit – itseltäkin löytyy monta Zaran suosikkivaatetta, jotka ovat saaneet inspiraatiota muotitalojen mallistoista. Toivon, että tuo ja Chanel eivät tule kuitenkaan ihan samalta linjastolta Kiinasta. Tosin en myöskään koskaan halua tietää, mikä on yhden Boy-laukun tuotantokustannus (vs. myyntihinta).

    Tuo on kyllä aika paha. On eri asia imitoida, mutta tuossa on kyllä kopioitu logoa myöten kaikki. Sanoisin tuota jo hyväksi feikiksi. Eihän feikkejä koskaan myydä väittäen, että se on aito. On totta, että moni mieltyy Turkissa tai Dubaissa malleihin, jossa on yhdistelty vähän ruskeaa monogramia ja Kelly-lukkoa… Eikä heitä voi tietenkään syyttää tuosta. Ihan tavallista ihmistä ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä kuosia Vuittonilla on kevään sesongin laukuissa. (Vaikka se onkin äärimmäisen mielenkiintoista! Varsinkin Ghesquièren astuttua puikkoihin ;))

    Joten nostan kädet pystyyn ja suljen silmäni. Enjoy.

    Pahinta on jos ihminen tietää, että laukku on feikki ja koittaa esittää muuta. Se on anteeksiantamatonta.

    Ja sanon kyllä, että siinä aidossa laukussa on eronsa laadun ja kestävyyden kannalta, ei nyt tarvitse ostaa Birkiniä tai Boyta, mutta pienellä satsauksella saa kyllä jo oikein hyviä laukkuja. You’re worth it.

    Kameran ja laukun voisi rinnastaa aikalailla – kyllähän vaikka Leicakin maksaa syystä ja Aasiasta löytyvässä saman muotokielen aparaatissa saattaa sitten olla eroja siihen oikeaan.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Tack! Mä arvasin, et sulta tulis tähän sana jos toinenkin! 😀

      Itse en osaa ihan laukkuja ja kameroita alkaa rinnastamaan, tekniset vempeleet ovat mielestäni aivan oma kategoriansa. Ja mitä satsaukseen tulee, niin itse olen löytänyt laadukkaita ja hyviä laukkuja jo hintaluokassa 200-300 €, ja senkin hintaiset veskat mä hankin alesta. Tykkään laukuista ja ne on mulle tärkeitä, mutta en ole koskaan ollut kiinnostunut ns. luksuslaukuista ja sen takia en chaneleita sun muita juuri tunnistakaan muutamia todella ikonisia klassikoita lukuunottamatta. En ikinä pistäisi tonnia laukkuun, mä laitan sen rahan ennemmin kameraan. 😀

      Tulin nyt itse tän laukun kohdalla siihen tulokseen, että mä tykkään tästä ja koska se saa kuitenkin olla ihan laillisesti myynnissä, niin se on sitten oltava jees. Vaikka tokikin olen itsekin sitä mieltä, että toivoisin että tuonkin laukun tekijä olisi ollut pikkuisen viitseliäämpi ja tehnyt siitä enempi oman versionsa noin suoran kopioinnin sijaan. 😛

  • Anni
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Tämä osui nyt hyvin omiin pohdintoihini tämä avaus! 😀

    Itse olen katsellut Rebecca Minkoffin Affair-veskoja sillä silmällä, ja ne ovat kyllä mielestäni erilaisia kuin Chanelin flap bag, mutta silti mietin, ajatteleeko joku minun kantavan jotain Chanel-feikkiä, kun kannan sellaista laukkua… Varsinkaan, kun en oikeasti edes haluaisi Chanelia, tai no, tottakai voisin ottaa, jos saisin, mutta myisin sen heti. 😀 Tykkään kuitenkin tikatuista laukuista yleisesti ottaen paljon. Chanel-inspiroituneita laukkujahan on kyllä merkillä jos toisellakin, niillä tosi kalliillakin. Pointti on kai se, että jotain eroavaisuuksia laukkujen väliltä löytyisi kuitenkin. Nyt sitten harkitsen Rebecca Minkoffin ja Michael Korsin väliltä, mutta samalla häiritsee ajatus siitä, että joku ajattelisi mun kantavan feikkiä Chanelia… Ehkä ostan Korsin, vaikka periaatteessa en merkkiä haluaisi suosiakaan. Se on kuitenkin jotenkin rennompi, eikä ketjussa ole nahkaa sisällä, kuten Chanelilla.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      itsellä on kans s tuo sama ajatus, että tosi ärsyttävää jos joku ajattelee mun kanniskelevan Chanel-feikkiä kun todellakaan ei mitkään aidotkaan chanelit kiinosta. Siis tykkään toki siitä miltä laukut näyttää (sehän on selvää koska tästäkin matkipelle laukusta pidän), mutta itse en olisi ikinä milloinkaan kiinnostunut pistämään sellaisia summia yhteen laukkuun. En näe minkään tuotemerkin antavan minulle sellaista lisäasrvoa, että maksaisin veskasta nelinumeroisia summia.

  • Juuls
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Itse en ostaisi laukkua josta tunnistan heti että kopioi jotain tunnettua merkkilaukkua.. Toki en tällä tarkoita että en voi ostaa esim mitään tikkilaukkua koska muistuttaa chanelia.. Mutta sellaista joka on muuten suora kopio ilman merkin logoa en ostaisi. Saati että ostaisin feikin missä on merkin ”logo”.. Tuskin koskaan raaskin ostaa esim aitoa chanelia mutta kopiotakaan en halua.. Mutta kaikki saavat tehdä tyylillään 🙂 jos joku tekee toisin niin tehkööt 🙂

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      no itselläkin oli tässä nyt tilanne, että mä en laukkua tilatessa todellakaan tajunnut kaikkea tätä yhdennäköisyyttä. Kuten sanoin, tää oli mun silmissä vain taas yksi tikkilaukku. 😛

  • Babs
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Olen miettinyt monesti samaa kuin Veera, että ostaa jonkun omasta mielestään kivan näköisen veskan (tai kengät tai mekon) ja sitten joku huomauttaa tai jotenkin muuten itse tajuaa jälkeenpäin että se onkin ihan kopio jostain merkkituotteesta (ilman logoa). Pitääkö se sitten jättää käyttämättä, ettei tule kannattaneeksi plagiointia/piraattiutta?

    Mistä voi tietää kaikenmaailman merkit ja uudet mallit. En minä ainakaan, vaikka muodista tykkäänkin.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      jep, samaa minäkin mietin, et en tosiaan niin innolla muotia seuraa, että mulla olis hajuakaan mitä mikäkin laukku tai mekko matkii.

  • mapsi
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Nätin laukun olet löytänyt ja kiva kun on punainen 🙂

    Olen monasti miettinyt tätä(-kin) asiaa, että kun oikeasti en tunnista merkkilaukkuja, niin voin aivan mainiosti ”vahingossa” ostaa jonkin matkija-laukun. Mielestäni ei ylipäätäänkään voi kuluttajaa syyttää siitä, että kaupat tarjoavat lookalike-laukkuja, eikä mitenkään voi olettaa että kukaan muu, kuin alan harrastaja tunnistaa merkkilaukun. No joo, LV:n laukut nyt aika moni tunnistaa, ainakin sen peruskuosin.

    Sama koskee mitä tahansa vaatetta, tavaraa, sisustustuotetta. Ainahan se on ollut niin, että mitä yksi edellä, toiset perässä. Jos nyt vaikka mietitään, että kukas se oli kun toi pikkumustan aikoinaan suuren kansan tietouteen, Chanel.. ja nythän se on klassikko, eikä kukaan ajattele, että siinä imitoidaan tai tehdään ”piraatteja” alkuperäisestä pikkumustasta, eikö? No juu, vähän harhauduin aiheesta, mutta Mikko yllä kommentoi tosi fiksusti 🙂

    Rikollista piraattitouhua ei kuitenkaan ole syytä hyväksyä!

Post A Comment