05.04.2015 Mahtava maaliskuu

Maaliskuu oli melkoista "lentoa" ja olinkin pois kotoa puolet kuusta. Mutta paljon kaikkea kivaa tuohon taakse jääneeseen kuukauteen sitten kyllä mahtuikin. Tässä hieman maaliskuun meininkejä instagramin kuvavirrasta. (Voit seurata mua instassa nimellä @vieruska)

Maaliskuun kohokohtia oli ehdottomasti pitkä viikonloppu Sotkamossa perhettä tavaten. Siellä suvun nuorimmainenkin näytti jo vihkiytyneen selfieiden maailmaan. Mamma puolestaan pyysi minua nappaamaan hänestä muutaman tuoreen kuvan ja pitää kyllä sanoa, että kun oma mutsi on noin hehkeä vielä 66-vuotiaana, niin ei omakaan tulevaisuus juuri huoleta.

Isän tukasta oli ihan pakko napata kuva, koska näytti, että herra olisi tarkemminkin seurannut viime aikojen pastellisia tukkatrendejä. Mintunvihreä likuvärjäys, anyone?? 😀 Sama sävy tietenkin myös parrassa. Muistan miten ipanana mun ihan lempiarvausleikkejä oli aina äidin kanssa miettiä minkä värisenä automaalari-isäni tulisi työpäivän päätteeksi kotiin.

Rakkaan mummin kanssa ehdin myös viettää aikaa ja napattiin samalla hieman yhteiskuviakin. Oli siellä joukossa ihan nättejä poseerauksiakin, mutta jotenkin tuo kuva jossa mummi "kurittaa" mua kävelykepillään, on ehdottomasti eniten meidän näköinen. Mun ja mummin kesken riittää aina naurua ja pientä pelleilyä. Tältäkin puolen näyttäis geenit olevan aika kohdillaan, sillä tämä isäni äiti täyttää pian 95, mutta on edelleen aivan skarppi tapaus ja asustelee itsekseen.

Vaikka SK-työvuoroja ei maaliskuussa juuri ollutkaan, niin muita duuneja sitten senkin edestä. Olympus-kouluttajan roolissa esimerkiksi tuli pyörähdettyä Oulussa, Tampereella ja Helsingissä ja kameran taaksekin ehdin muutamaan otteeseen kuvaten esimerkiksi yhdet rippikuvat meidän ullakolla (kollaasin vas. alareuna) ja ikuistamalla Joannan pirteisiin kuviin hänen uutta blogiaan varten.

Maaliskuussa saapui myös pressikortti. Mun haaveammatti lapsena oli toimittaja ja nyt naureskelinkin, että ei tullu toimittajaa, mut sentään journalistiliton jäsen. Pääsinhän mä sentään lehteen töihin! Niin ne unelmat toteutuu. Nim. Mun lempikirja ipanana oli Mauri Kunnaksen Etusivun juttu. 😀

Pori-helsinki-pori-sotkamo-oulu-helsinki-pori-helsinki-tallinna….. jne jne.. Jokunen tunti tuli istuttua busseissa ja junissa ja laivassa ja Instaan taltioitua juna-selfie jos toinenkin. Ekaa kertaa vuosiin pääsin myös matkaamaan yöjunassa makuupaikalla, tuntui ihan nostalgiselta touhulta. Kotiseudulle menevä yöjuna kun lakkautettiin joku kymmenisen vuotta sitten. Nyyh.

Olen ihan sairaan nihkeä matkalaukkujen pakkaaja ja purkaja, mutta eilen kävi kuulkaa kassin purkaminen kätevästi. Mun 50 litranen Helly Hansenin matkareppu oli edelleen purkamatta viimeisen reissun jäljiltä, kun mun mies päätti tarvita sitä. Se oli n. kaks sekuntia, kun koko repun sisältö oli kumottu olohuoneen toiselle sohvalle. Elikkäs.. Laukku purettu juu, mut kuka ne kamat tosta sohvalta siivois???

Kirjanpitoni mukaan mä tuhlasin maaliskuussa ihan järkyttävän summan vaatteisiin. En kehtaa ees sanoo. Nyt on selkeesti pienen kurinpalautuksen paikka. Vaatteiden lisäksi tuli muutenkin tuhlailtua ulkoisiin asioihin kuten kampaajalle ja meikkiosastolle. Sokoksen Kutsu Kauneuteen -päivillä tuli sorruttua mm. Diorin ripsariin ihan vaan koska mukana tuli niiiiin söpö luomiväripaletti. Mut on se kyllä mun lempiripsarikin, että ei nyt ihan heräteostos.

Berneriltä saadulla lahjakortilla puolestaan valitsin itselleni uuden keväisen hajuveden ja olenkin viime viikot tuoksunut raikkaan kukkaiselta. See by Chloen Si Bellessä ihastutti tuoksun lisäksi myös hieman lintuhäkkiä muistuttava kaunis pullo. Hyväkin tuoksu jää itselläni kauppaan, jos pullo on ruma!

Hiusten osalta maaliskuu toi sen verran uusia tuulia, että mua alettiin nähdä tukka suoristettuna entistä useammin. Yksi syy tähän suoristusinnostukseen on kokeiluun saamani Babylissin wet'n dry suoristusrauta, jota saa nimensä mukaan käyttää myös märkään tukkaan (no ei nyt tietenkään läpimärkään, mutta pyyhekuivaan). Passaa hyvin kaltaiselleni kärsimättömälle, joka ei jaksa kuivatella ja föönailla. 

Pukeutumisen puolesta tuntui viime kuussa kiinnostelevan etenkin raidat ja nahka. Odoteltuaan kuukausia vaihtoaitiossa, pääsi nahkarotsit vihdoin taas ulkoilemaan ja se jos mikä vetää hymyn tän mimmin naamalle. Myös Elloksen nahkahame ehti ilahduttaa hetken aikaa kunnes ratkesi. (Reklamaatiohommat on vielä kesken, katsotaan saanko uuden hamosen. )

Private Blendin Mikon kanssa päätettiin perustaa perhe ihan vaan koska passattiin raidoissamme niin hyvin yhteen ja vauvakin löytyi perheellemme kuin tilauksesta. Kesäksi suunnitteilla raitojen täyteisiä purjehdusreissuja Turun saaristoon!

Yksi maaliskuun kohokohdista oli ehdottomasti Synsamin blogikamppiksen kuvauspäivä. Oli niin siistiä päästä taas ammattilaisten laitettavaksi. Mä saan aina meikkaajien ja kampaajien tuolissa istuessani ihan uusia oivalluksia laittautumisen suhteen. Nyt esim alkoi kiharrushommat kovasti kiinnostelemaan! Ja hitsi miten kauniiksi sitä tunteekaan itsensä ammattilaien pakkeloinnin jälkeen. Rakastan tuota meikkiä vas. alakulman kuvassa!

Huikeita hetkiä tarjosi myös reilun viikon takainen PING Helsinki -tapahtuma, jossa itsekin vedin yhden lyhyen Olympus-workshopin. PING kokosi yhteen ison läjän netin sisällöntuottajia ja yritysmaailman edustajia ja siinä sitten kuunneltiin mielenkiintoisia esityksiä ja minglailtiin yksi perjantaipäivä laivalla ja Tallinnassa. Inspiraation ja innostuksen lisäksi päivä tarjosi myös paljon uusia mahtavia tuttavuuksia ja mielenkiintoisia kontakteja.

Päällimmäisenä fiiliksenä mieleen jäi se miten tuolta puuttui kokonaan sellainen jähmeys vieraiden ihmisten kesken. Sen sijaan PINGillä oli ihan luonnollista mennä juttelemaan ihan kenen tahansa kanssa. En muistakaan koska olisin viihtynyt noin hyvin tuollaisessa tapahtumassa joka on täynnä vieraita ihmisiä. Erakko-Korhonen olikin tuolla ihan harvinaislaatuisen innoissaan ja sosiaalisena!

Sekalaisia pieniä ilon hetkiä mahtui myös maaliskuuhun myös roppakaupalla. Sain mm. kerran herätä iloinen aamuvauva kainalossa ja muutenkin viettää aikaa tuon lempivauvani kanssa. Iinan Nöppis on aivan sulattanut mun sydämen ja meistä on tullut niin hyvät kaveri, että tuo Synsam-kuvauspäiväkin sujui oikein hienosti, Nöppiksen tyytyessä loistavasti minun seuraani ja huolenpitooni äidin ollessa saavuttamattomissa.

Yhden ilahduttavimmista maaliskuun ylläreistä tarjosi S-marketin itseäni huomattavasti nuorempi kassaneiti kysymällä paperit ostaessani yhden Happy Joen. Ai että yli kolmekymppisen akan mieltä lämmitti! Ei oo kulkaa vuosiin paljon papereita tivattu, joten tällä kohteliaisuudella mennään nyt taas kuulkaa kauan.

Kulttuurielämyksiä viime kuuhun puolesyaa tarjosi viime viikonloppuna koluamani Mapplethorpen valokuvanäyttely Kiasmassa. Mutta pitäisköhän siitä sanoa jokunen sana ihan omassa postauksessaan.. Ehkäpä.

Jotta semmonen maaliskuu! Tästä huhtikuusta uskaltaisin veikata melkoisen paljon rauhallisempaa ja tylsempää. Tämäkin viikonloppu on mennyt lähinnä syödessä ja nukkuessa. Mut ehkäpä se on ihan hyvä välillä olla vähän paikoillaankin. Kai.