30.07.2015 Vääränlainen, mutta silti jotenkin kiva neule

Instassa ehtikin jo tänään näkyä, että vuorossa oli todella pitkästä aikaa turbaanipäivä. Edellisessä postauksessa näkynyt kirppishuivi passasi päähineeksi juuri niin kivasti kuin olin kuvitellutkin. Turbaani oli alunperin nätimmin sidottu, mutta töistä päästyäni kuvasin huivin laitosta videon (julkaisen sen huomenna!) eikä lopputuloksesta tullut enää yhtä hieno kuin aamulla. Jokainen huiviviritys on aina yksilö ja toisina päivinä solmut asettuvat kauniimmin kuin toisina.

Hiihtelin tässä työpäivän mammafarkuista, löysästä neuleesta ja sandaaleista koostuvassa lököasussa vielä illankin, kun käväisimme Tommin kanssa ilmaislippujen innoittamana Kirvatsin Jytä -tapahtumasa kuuntelemassa mm. Agentsia ja Beatles-covereita. Viikonloppuna sitten vähän enempi oman maun mukaisia säveliä samassa paikassa. Porisperestä odotan etenkin Danko Jonesia, joka ainakin vuosia sitten Ruississa osoitti olevansa rautainen livepumppu.

farkut-H&M Mama/neule-Lindex Generous (saatu)/sandaalit-H&M/laukku-Lumi/huivi-kirppislöytä/korvikset-Uhana Design

Noi vaaleat mammafarkut ovat olleet tämän kesän käytetyimmät duunipökät ja tänään huomasin kauhukseni reiän haaruksissa. Pitänee tehdä äkkiä jotain ensiaputoimenpiteitä tai muuten mulla on edessäni taas se hetki, kun farkut ratkeavat kesken työpäivän juuri tietenkin kuvattavan edessä. Been there, done that, liian monta kertaa. Se on tää ainainen sisäreisipalleroiden vuoksi vastaan tuleva ongelma, että haarat hinkkautuu rikki melko vauhdilla. Ja tää ei ole itselläni mikään ylipainon tuoma ongelma, vaan mulla ei ole ollut sitä kuuluisaa tigh gapia hoikimmillanikaan. Aina on ottanut reidet yhteen. Joskus alle 60 kiloisena farkkukauppaan astellessanikin myyjä totesi, että "sulla on noita reisiä vähän reippaamin!". Jep… thanks.

No mutta se reisihorinoista. Asusta sen verran, että se on mukava, mutta hieman epäimarteleva. Neule ei lyhyessä mallissaan ole todellakaan tarkoitettu mun tissivarustuksella pidettäväksi ja sitä saa olla vähän väliä korjailemassa parempaan asentoon. Hihatkin ovat vähän väärän mittaiset ja levyiset, mutta kaikista viosta huolimatta en ole osannut siitä luopuakaan. Tykkään siitä jostain itsellenikin tuntemattomasta syystä ja kiskon sen siksi aina toisinaan päälleni muistaakseni taas kerran sen kaikki viat.

Mut tarviiko sitä kaikkien vaatteiden aina ollakaan just oikeen mallisia? En mä ainakaan joka päivä jaksa miettiä, että miten sitä taas korostais niitä harvoja hyviä puoliaan ja häivyttäis kaikkia yleisen mielipiteen mukaan virheinä pidettäviä asioista vartalossaan. Vois itse asiassa vaikka huomenna pukeutua vapaapäivän kunniaksi johonkin löysään kaapuun, joka saa mut muistuttamaan muumien mörköä, ihan vaan siks koska se olis ihan hirveen mukavaa.