22.09.2015 Katukuvauskuumetta pukkaa!

Vaihdettiin taas tänään äidin kanssa fb:ssä viestejä joissa mietittiin, että koska päästäisiin jonnekin pienelle reissuun ja mihin se veisi. Äidin ehdotus nopeasta Kööpenhaminan pyrähdyksestä jo seuraavan viikon sisällä kuitenkin kariutui minun yhden työkeikan ja Satakunnan Liikenteen vähentyneiden bussivuorojen yhteentörmäykseen. Olis tullut liian kiire ja stressi, että ehdinkö bussiin vai en.

En halua, että kivaksi lomaksi tarkoitettu matka aiheuttaa sydämentykytyksiä ja stressiä aikataulunsa puolesta, joten jätettiin asia vielä hautumaan ja odottamaan, että mä saisin hieman selville marraskuun aikatauluja. Ajatusta hieman pidemmästä matkastakin väläyteltiin ensi vuoden alkupuolelle. Kun vaan saataisiin isäkin vielä innostumaan ajatuksestamme!

Keskustelusta innostuneensa päädyin kuitenkin kaivelemaan koneelta kuvia viime vuonna tekemältämme Rooman reissulta. Äitini on ihan Italia-fani ja ollaan ehditty matkustaa siellä yhdessä useammankin kerran. Itsekin kyllä pidän kovasti Roomasta oman parin reissun kokemuksella. Se on loistava paikka lempiharrastukselleni katukuvaukselle. Kuljen matkoilla aina kamera räpylässä, mutta sen sijaan, että kuvaisin nähtävyyksiä tai itseäni ja matkaseuralaisiani, kohdistan linssini kaduilla kulkeviin paikallisiin. En tiedä miksi en osaa lähteä kaduille kuvailemaan täällä kotimaassa (muuta kuin työn puolesta), jotenkin se ei vaan tunnu samalta. Kai se on sitä, että matkoilla sitä haluaa taltioida sen itselle vieraan paikan katujen tunnelman, mutta kun oman kotikaupungin fiilistä aistii ihan joka päivä, ei sen taltioimiseen koe samanlaista paloa.

Siinä kun joskus nuorempana matkoille lähtiessä haaveili lähinnä kohteen shoppailumahdollisuuksista ja laskeskeli, että paljonko olisi reissun törsäysbudjetti, niin nykyään mietin ensisijaisesti sitä miten ihanaon vaan vaellella kamera kädessä pitkin katuja ja katsella ohikulkevia ihmisiä. Olisikin mahtavaa pian päästä jollekin muutaman päivän kaupunkilomalle, jonka voisi pyhittää lähes yksinomaan tälle harrastukselle. Aina välillä vaan miettisi, että mitä vois taas syödä ja sit jatkais photowalkiaan. 😀 Kuvaamisen näkökulmasta kiinnostelis tällä hetkellä esimerkiksi Barcelona tai aina mielenkiintoinen Berliini. 

Jos kuvaaminen kuuluu sinunkin kiinostuksen kohteisiisi ja uusi kamera himottaisi, niin haluan vinkata, että Olympuksen Instassa on nyt meneillään huikea arvonta, jossa joku onnellinen voittaa itselleen uuden O-MD E-M5 MK II -järjestelmäkameran! Peilittömät järkkärit kääntyvine näyttöineen on just loistovehkeitä tällaiseen katukuvaukseen, kun pystyy toimimaan huomaamattomammin kuin isokokoisen peilijärkkärin kanssa. 😀

* Tämän muistelu- ja haaveilupostauksen kaikki Rooma-kuvat kuvattu Olympuksen PEN E-P5 mikrojärkkärillä (saatu) ja kaikissa on ollut käytössä suosikkilinssini, kiinteä 45 mm 1.8.