18.10.2015 Kettuja metsästämään?

Tämä blogi sai aikoinaan vuonna 2007 alkunsa siitä, että halusin tehdä sähköisessä muodossa samaa rätti- ja kenkähaaveilua, jota olin harrastanut jo teini-iästä saakka leikkelemällä lehdistä kuvia ja liimaamalla niitä vihkoon. Niinpä ei pidäkään unohtaa tätä Tyyliä metsästämässä -blogin alkuperäistä tarkoitusta, joten kirjaanpa nyt heti ylös tämän uusimman himotuksen.

Minua käveli aamulla töihin mennessä vastaan keski-ikäinen rouva söpö pieni piski mukanaan. Normaalisti tuijottelisin silmät sydämen muotoisena sitä narun päässä olevaa karvakasaa, mutta tällä kertaa katseeni nauliutui rouvan takkiin. Ohitustilanne oli nopea, mutta jo tuo muutama sekunti oli riittävä impulssi ja minun oli heti työpaikan koneelle päästyäni syöksyttävä selamaan Barbourin vahakangastakkeja. 

Olen aiemmin mieltänyt Barbourin takit jus keski-ikäisten mammojen ja kuivakoiden kettuja metsästävien britti-ukkojen jutuksi, mutta nyt mä totean haluavani ja tarvitsevani sellaisen itse. En ajatellut lähteä Englannin nummille metsästämään kettuja, mutta näyttäishän noi rotsit nyt yksinkertaisuudessaan ihan sairaan hyvältä kaltaiselleni kaupunkieläjällekin ja passaisivat loistavasti myös huolittelemattomaan lehtikuvaajahabitukseeni. 

Kollaasissa ylempi takki on nimeltään Utility Waxed Jacket ja alempi William Morris Ruskin Waxed Utility Jacket. Linkit vievät Harrodsin sivuille mistä nuo suosikkini bongasin. Vaikka jostain kotimaasta nuo rotsit löytäisinkin, niin en vaan tiedä tuleeko minun ja takkihaaveen väliin ruhoni ulottuvuudet, sillä näyttäisi tosta mun suosikistakin (ylempi takki) suurin koko olevan UK18. Ei mitään käryä onko nuo millaista mitoitusta. Huonolla tuurilla ei ryntäät mahdu tuohonkaan kokoon 18. 

Pitänee kipaista ensi viikolla Stockalla, siellä ainakin myydään Barbouria. Onko kellään antaa muita vinkkejä mistä etsiskellä tuota keski-ikäisen ketunmetsästäjän loimea täällä kotimaassa?