Pissivehkeistä, leluista ja kiinnostuksen kohteista

Kurkatkaapa ihan heti aluksi sinne omiin housuinne, sieltä pöksyistä löytyvän pissivehkeen malli nimittäin monien ihmisten mukaan määrittelee sen millaisista asioista sinun kuuluu olla kiinnostunut. 

Bloggaajakollega Emmi Nuorgam kirjoitti perjantaina blogiinsa hämmästyksestään Anttilan nettikaupan lasten lelujen kammottavan sukupuoliroolitetuista kuvausteksteistä. Ja mitä tapahtui? Hän sai niskaansa aivan uskomattoman paskaryöpyn.

Omasta blogistaan Emmi poisti kommentit ja sulki mahdollisuuden uusien jättämiseen (fiksu veto, ehdin lukea kommentteja ja se oli ihan sairasta menoa hiekkapillu-irvailuineen ja itsemurhaan kehottamisineen), mutta Iltalehden uutiseen Anttilan anteeksipyyntöä koskien on satanut sadottain ihan käsittämättömän raivoisaa palautetta. Ja ei, tyypit ei siis ole raivoissaan Anttilalle vaan noita tekstejä arvostelleelle Emmille. Luin kommentteja ja kiehuin puolestani itse raivosta. 

Siis mitä on nämä kommentit ja ihmiset niiden takana??? Tässä muutama lainaus Iltalehden keskustelusta:

"Siis mitä?? Tytöille tyttöjen leluja ja pojille poikien leluja, on se niin väärin. Mikähän mahtaisi olla pojan ilme jos pukin kontista tulisikin barbi tai tyttö saisi leikkiauton. Sukupuoli nyt vaan määrittelee kiinnostuksen kohteen ja hyvä näin. Piste."

"Kyllä se vain niin menee että normaali poikalapsi etsii autot sun muut käsiinsä. Jos ei niin ei ole normaali ja piste"

"Nuket kuuluu tytöile ja autot sun muut pojille ja tuossa ei todellakaan ole mitään väärää .Nämä suvakit saa mennä sinne missä pippuri kasvaa"

"Soisin Anttilan lopettavan anteeksipyytelyt – näitä sekopäitä joita luonnolliset sukupuoliroolit häiritsevät, lienee väestöstä 0,0000000-jotain promillea. Äänekkäitä nämä toki ovat, mutta ei niistä kannata välittää."

"No menee pikkasen yli tämä nykypäivän sukupuolettomuus-vouhotus! Pitäisikö sitten kaikista kasvattaa sukupuolineutraaleja, bi-seksuaaleja, homoseksuaaleja jne…toisekseen eikö ihmisillä tässä maailmantilanteessa ole hieman suurempiakin huolia kuin joku mainos…?"

 

Näiden ajatusten ja avautumisten taustalla tuntuu olevan hirmuinen fobia siitä, että jos ei lapsia kasvateta stereotypiseen sukupuolensa määrittelemään rooliin, niin sitten se kasvaa jotenkin kieroon. Ja sehän on tällaiselle "normaaleista tytöistä ja pojista" kohkaaville Aito Avioliitto -ihmisille maailman hirvein asia. Että jumalauta, omasta lapsesta tulis jotain muuta kuin normaali!

Ja just siitä tällaisessa Anttilan käyttämien sukupuolirepresentaatioden vastustamisessa on kyse, että osa meistä ihmisistä haluaisi päästä eroon ainaisista normaaliuden määritelmistä. Että jokainen meistä voisi tuntea olevansa normaali ja hyväksytty ja ihan vaan oma itsensä olipa sukupuoli, seksuaali-identiteetti, kiinnostuksen kohteet ja myös ulkonäkö mitä vaan. Että jokainen saisi itse määritellä itsensä ilman, että joku sanoo sun olevan epänormaali. 

Mä en itse ymmärrä kuinka nämä toiveet siitä, ettei lapsille syötettäisi vanhempien ja muiden kasvattajien toimesta mitään valmiita sukupuolirooleja, voidaan kokea niin vaarallisena ja mädättävänä asiana kuin nämä sadat Iltalehden uutista kommentoineet ihmiset (ja Emmille palautetta jättäneet henkilöt) asian kokevat. En minä ainakaan näe asiaa niin, että tässä toivottaisiin mitään sukupuolten kadottamista ja neutralointia. Itse ainakin toivon ihan vaan sitä, että yhdellekään lapselle (tai nuorelle tai aikuisellekaan) ei koskaan sanottaisi, että "et sä nyt tolleen voi tehdä/ajatella, koska sä oot tyttö/poika". Että kaikki sais olla ja haaveilla ja leikkiä ja harrastaa just niin kun itse haluais ilman, että joku persläpi leimaa sut sen takia epänormaaliksi. 

Mä koen itse saaneeni just loistavan kasvatuksen tältä kannalta. Ei, mua ei ole kasvatettu mitenkään sukupuolineutraalisti (eihän sellaista sanaa vielä edes tunnettu kasarilla), vaan kyllä aina on ollut ihan esillä ja selvillä, että olen tyttö, mutta vanhempani eivät ole koskaan päättäneet asioita puolestani sukupuolen perusteella. Minulle tämä stereotypisten roolien välttäminen tarkoittaa sitä, että minä sain kiinnostukseni mukaan touhuta mukana niin pullanleivonnassa kuin kattoremontissakin. Koskaan en muista, että mulle olisi sanottu, että jokin haaveeni tai toiveeni olisi "ihan hölmö, koska eihän toi oo tyttöjä varten".

Ja mä voisin totta kai omassa kuplassani ajatella, että näinhän se aina menee, mutta noita Iltalehden uutiseen alla olleita kommenttejakin lukiessa käy varsin hyvin ilmi, että on edelleen olemassa ihan hillittömän paljon ihmisiä, jotka sanovat vakavissaan ääneen vaikkapa sellaisia asioita kuin "minun poikahan ei mitään balettia tanssi, se on homojen hommaa" tai että "ei oo kyllä tuo naapurin tyttö normaali, kun ei nuket ja keittiöleikit kiinnosta!". 

Mä en voi edes kuvitella miten kamalalta se tuntuu, kun oma vanhempi lyttää sun haaveet ja kiinnostuksen kohteet sen perusteella, että onko sulla minkämoinen pissavehje. Sit on koitettava olla sellainen omien vanhempien ja ympäristön määrittelemä "normaali", jotta tulisi hyväksytyksi. Näitä surullisia tarinoita muiden odotuksien mukaan elämisestä on nähty ja kuultu aivan liikaa. 

Auton on pojille ja nuket tytöille, piste! -huutajat kuvittelevat, että tämän valmiin roolituksen vastustajat pakottavat poikansa pukeutumaan vaaleanpunaisiin röyhelöihin tai, että he haluavat häivyttää lapsistaan kaikki vihjeet sukupuolesta. Eihän tässä nyt siitä ole kyse, vaan siitä, että ei kielletä, ei määritellä valmiiksi normaalia eikä ainakaan anneta lapsen ymmärtää, että hänen omat henkilökohtaiset mielenkiinnon kohteensa olisivat väärin. Siis ainoa minkä puolesta tässä nyt puhutaan on mielestäni se, että me kaikki saataisiin olla normaaleja ihan sillä omalla ja itse valitsemallamme tavalla. Mitä jos kohdeltaisiin niin lapsia kuin aikuisiakin lähtökohtaisesti yksilöinä eikä sen mukaan miltä jalkovälissä näyttää.


Tags:
62 Comments
  • Sanjana
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Melkoisia, ihmiset jaksaa hämmästyttää yhä. Mä oon pienestä asti nauttinut mekoista ja rimpsuista, ite sain valita esim.juhliin vaatteet (oon vm.91) ja aina tälläydyin. Kuitenkin leikin niin poneilla ja barbeilla kuin kauko-ohjattavilla autoilla ja prätkähiirilläkin. 🙂 ja ihan täyspäinen musta on tullut. Kiitän kyllä porukoita, et oon saanu poikatyttöillä ihan vapaasti aina. Enempi mulla oli lapsena poikia kavereinakin 😀 en ymmärrä tätä touhotusta, ihmiset on jämähtynyt 1900-luvun alkuun.

    Kyllä kalskahti muuten korvaan kerran kaupassa. Muuan mummo lapsenlapsensa kanssa oli kaupassa. Tämä tyttö sai valita yhden lelun hyllystä itselleen. Ois halunnu jonku miekka ja kilpi-systeemin,mut mummo tokas ”et sinä sitä voi ottaa, se on poikien lelu! Laita pois se, täältä voit jonku ottaa” ja ohjas tytön barbi ym.hyllylle. Sääliksi kävi kyllä, outoa ku ei saa valita mitä haluaa vaikka niin sanottu.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Kaikkien ton Emmin tekstin herättämien kommenttien perusteella ton mummon kaltaisia ajattelijoita on todella paljon. Ja se on mielestäni todella surullista. 🙁

  • Ixu
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Mä olin se tyttö, joka juoksi metsässä avojaloin jousipyssyn kanssa ja veisteli itse nuolet siihen jousipyssyyn. Mieluummin leikki pikkuautoilla ja legoilla kuin nukeilla, pukeutui (ja pukeutuu yhä) paljon mieluummiin housuihin kuin mihinkään hameenkaltaiseen. 16-kesäisenä sain kevarikortin ja sen jatkeeksi olisin halunnut ajaa C:n ajokorttiin. Eli melkoinen ”poikatyttö” ja ehkä joidenkin mielestä lapsuuden perusteella olisi voinut olettaa että lesbohan siitä oli tulossa, mutta eipä. Olen aina ollut niin hetero kuin vain voi, nykyäänkin naimissa miehen kanssa (saman kanssa kohta 16 v) ja lapsiakin neljä saatu aikaan yhdessä. Lapsemme saavat ihan itse valita mitä haluavat tehdä (paitsi ei saa katsoa tiettyjä sarjoja tv:stä, mutta se kielto koskee niin sitä ainokaista poikaa kuin niitä kolmea tyttöäkin)

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Itselleni on kans ihan käsittämätöntä, että monet ihmiset vetää yhtäläisyysmerkkejä kiinnostuksen kohteiden ja seksuaalisen suuntautumisen välille, siis just noin, että ”ei tykkää hameista ja ajaa moottoripyörällä, varma lesbo”. En siis ymmärrä ylipäätään miksi kyseisiä ihmisiä mietityttää toisten seksuaalinen suuntautuminen. Et mitä helvetin väliä. Mitä väliä mistä ja kenestä tykkää??? 

      Ja toi on just se oikea tapa, että lapsille on sääntöjä jotka koskee yhtä lailla molempia sukupuolia. 

    • Wicca
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Itseäni lievästi ärsyttää ko. asiasta keskusteltaessa se, miten näiden konservatiivisten aitoavioliittolaisten huolet yritetään karkoittaa kertomalla kuinka ”minustakin tuli tavallinen hetero vaikka lapsena autoilla leikinkin”, ihan kuin se lapsen mahdollinen homoseksuaalisuus olisi se pahin uhka (niin kuin se noita kommentteja lukiessa monilla tuntuu olevan). Itse inhosin vauvanukkeja ja kotileikkejä, ja minusta tuli lesbo. Tyttöystäväni leikki täysin stereotyyppisen poikalapsen tavoin. Kaikki tuntemani homomiehet (ja väittäisin tuntevani enemmän kuin keskivertohetero) valitsivat lapsena ennemmin ”tyttöjen lelut”, joten ainakin näin omasta kokemuksesta voin sanoa että ajatus korrelaatiosta sukupuoliroolien mukaisen käyttäytymisen ja seksuaalisen suuntautumisen välillä ei ole täysin tuulesta temmattu. En tietenkään tarkoita, että kaikista pikku roolikapinallisista kasvaisi sateenkaarikansaa enkä sitä ettei yksikään juniorilesbo haluaisi leikkiä kotia, vaan sitä että suuri osa homoista ja lesboista ei sovi perinteisiin sukupuolirooleihin. Toivoisin että tätä asiaa käsitellessä painotettaisiin enemmän sitä, että on typerää pelätä että lapsesta tulee homo, tai jopa Stereotyyppinen Homo (apua!), koska siinä ei ole mitään väärää, sen sijaan että vakuutellaan että kyllä siitä pikku liisapetteristäkin vielä normaali tulee vaikka se vääristä leluista tykkäisikin.

      • Vierailija
        Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

        Jep, ja tähän lisäisin vielä sen, että oman lapsen seksuaaliseen suuntautumiseen ei vallitettavasti voi vaikuttaa. Seksuaalisuus ei riipu kasvatuksesta. Saahan sitä toivoa, että lapsesta tulisi hetero, mutta jos muusta on vihjeitä, ei sitä pysty kitkemään pois. Toki jotkut kiltit lapset sopeutuvat sääntöihin, mutta kaikenlaisista turhista kielloista seuraa yleensä vain turhaa ahdistusta ja jopa mielenterveysongelmia myöhemmässä iässä. Parempi antaa lasten ja ihmisten olla sellaisia kuin ovat, niin kauan kuin siitä ei ole kenellekään haittaa (ja esim. homoseksuaalisuudesta ei ole).

      • sepäse
        Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

        Omat vanhemmat ovat niin vanhoillisia, kuin
        Vain voivat. Eivät voi vieläkään uskoa, että olen naisiin päin, vaikka olen näin kertonut jo monta vuotta. Ja he ovat uhkailleet, että netti lähtee kokonaan pois, jos tykkään sivusta, missä jotain sateenkaarista näkyy 😀 Koska hui kamala jos joku sukulainen vaikka näkee. Enään ei multa uskalleta kysyä suhteista, ettei käy ilmi mitään kamalaa, ja ei myöskään odoteta mun kertovan. He eivät halua kuulla. Olen sitten asian antanut olla, mutta saa nähdä mikö sukuriita kehkeytyy, jos joskus muutan yhteen samaa sukupuolta edustavan kanssa. Oivoi.
        Nimim. Olen leikkinyt pienestä-asti molemmilla leluilla, niin barbeilla kuin autoilla.

  • Jenni
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Todellakin asiaa! On hämmentävää kuinka aikuiset ihmiset ajattelee kaiken, jopa lapset, seksin ja seksuaalisuuden kautta. Ajatellaan että lapsi on joku pervouden petrimalja ja jos vähänkin syytää ”vääränlaista” vaikutinta niin kiero-pervo-puskaraiskaaja-eläimiinsekaantuja-homolesbo siitä tulee. Ei. Lapsi voi tottakai jo pienestä tuntea seksuaalisen suuntauksensa kaikuja, mutta niihin ei suinkaan vaikuta mitkään lelut. Lapset ei ole vielä samalla tavalla seksualisoituneita kuin me aikuiset ja on hemmetin spookyä ettei aikuiset sitä ymmärrä.

    Itse kasvoin leikkien sekä autoilla että Barbeilla, aina OMAN fiiliksen mukaan. Minusta kasvoi tavallinen heteronainen. Mutta vaikka olisi käynyt toisin, ja seksuaalusuuteni olisikin ollut bi tai lesbo, sekään ei olisi johtunut pikkuautoista, samoin kuin heterouteni ei suinkaan johtunut Barbeista.

    Uskomatonta touhua aikuisilta ihmisiltä.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      juu, itseäkin ihmetyttää suuresti tää joidenkin ihmisten pelko siitä, että lapsesta ei tuu ”normaali”, jos se ei älyä tykätä ”oikeista leluista”. 

    • Wicca
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Lisäisin vielä tähän että inhottavaa on se, että homous nähdään jotenkin heteroutta seksuaalisempana. Kukaan ei pidä sitä mitenkään liian seksuaalisena jos lapsi katsoo Disney-leffassa suuteloivaa heteroparia, mutta jos jossain joku osoittaa minkäänlaista romanttista kiinnostusta samaa sukupuolta olevaa kohtaan niin johan viuhuu k-18-leima koska hyihyi miten pervoa, eihän tällainen sovi lasten silmille. Ja samalla on täysin hyväksyttävää kiusoitella lasta tyttö/poikaystäväjutuilla jos lapsiparka on sattunut jonkun vastakkaista sukupuolta olevan kaverin itselleen löytämään. Itse ainakin koin lapsena ainaisen heterouden tyrkyttämisen hirveän epämukavana, vaikken silloin osannut siitä mitään johtopäätöksiä tehdäkään. Jos vaikka tarjottaisiin lapsille sekä ei-seksuaalisia homo- että heteromalleja (voi kun olisi itse nähnyt piirretyissä lesboja) eikä tyrkytettäisi heti syntymästä asti mitään suuntautumista.

  • Äni MukkiMakista
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    ”ei kielletä, ei määritellä valmiiksi normaalia eikä ainakaan anneta lapsen ymmärtää, että hänen omat henkilökohtaiset mielenkiinnon kohteensa olisivat väärin.” AAMEN!

    Itse yritän kasvattaa kolmea tytärtä ja heillä on kyllä niin erilaisia mielenkiinnonkohteita. Esikoista ei voisi nukkeleikit vähempää kiinnostaa, keskimmäinen hoivailisi aina vain. Molemmat innostuu legoleikeistä ja leikkivät katkenneilla oksilla miekkailua – vaikkei olla edes itse sellaista mallia heille annettu, mistä lie keksineet! 😀 Ja kaikkeen, aivan kaikkeen heitä haluan kannustaa. Mitä enemmän leikkivät mitä tahansa, sen parempi. Mitä laajempi alaisia leikit ovat, sitä enemmän kaikenlaiset taidot kehittyy – niin fyysiset ja motoriset, kuin henkisetkin. Tyttöni kyllä tietävät olevansa tyttöjä ja rimpsut ovat heille tällä hetkellä tärkeitä. Silti haluan heidän oppivan muutakin, eritoten rohkeutta olla oma itsensä ja tehdä omannäköisiä ratkaisuja muiden huuteluista välittämättä.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Viimeinen lauseesi kiteyttikin kaiken! 🙂

  • Helvi
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Asiaa. Ainoa, mikä tekstissäsi särähti korvaan, oli termi ’Aito avioliitto-ihmiset’. Etköhän nyt itse kategorioinut ihmisiä? Kaikkea muuta tekstissäsi komppaan kybällä, itsekin aikanaan mäkiautoilla, ritsoilla ja mopoilla leikkineenä. Aito avioliitto-kampanja puolustaa sitä, että avioliitto on alun alkujaan kristillinen, miehen ja naisen välinen instituutio. Kampanjalla tai sitä kannattavilla ei ole mitään tekemistä lasten kategorioimisella. Itse näen asian niin, ettei kampanjalla ole myöskään mitään tekemistä sukupuolisuuntautumisen vastustamisen kanssa. Minä kannatan aitoa avioliittoa. Minulla ei kuitenkaan ole mitään homoja ja lesboja vastaan. Eikä edes sitä, että he saavat yhtäläiset lailliset oikeudet kuin avioparit. Homoliitot ovat kuitenkin kristillisten periaatteiden (ja Raamatun) vastaisia, joten miksi heille vaaditaan oikeutta kristilliseen liittoon?
    Tämä on mielipide, ja minulla on siihen oikeus. En aio nousta barrikadeille sitä huutamaan, enkä halua siitä riidellä. Me kaikki sorrumme välillä lokeroimaan ihmisiä, tuntematta koko totuutta.
    Kaikkea hyvää sinulle. Toivottaa innokas blogisi seuraaja

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Mitä tulee tuohon Aito Avioliitto hankkeeseen, niin sanon vain, että avioliitto ei ole kristittyjen yksinoikeus eikä tässä maassa kaikilla ole sama jumala, joten avioliitolla ei todellakaan pitäisi Suomen laissa olla mitään tekemistä kristinuskon oppien kanssa. Avioliitto on juridinen asia jolle kukin voi sitten halutessaan hakea siunauksen miltä tahansa junalalta mihin sattuu uskomaan. Tästä syystä en voi käsittää tätä Aito avioliitto -asiaa lainkaan.
      Ja kyllä, myönnän kategorisoineeni tässä kohtaa Aito Avioliitto-hankkeen kannattajat samaan nippuun muidenkin jäykkiä ja omasta mielestöni vanhanaikaisia sukupuolirooleja kannattavien ihmisten kanssa. Minun silmissäni nämä ”kyllä poikien kuuluu leikkiä vain autoilla” ja ”avioliitto on vain naiselle ja miehelle” ovat ihan yhtä hämmentäviä ja kapeakatseisia asenteita ja kumpuavat ihan samoista muutoksen vastaisista lähtökohdista.

      • Helvi
        Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

        Varsin kapeakatseinen on siis omakin katsantokantasi. Minähän en vastusta kenenkään parisuhdetta, enkä yhtäläisiä laillisia oikeuksia siihen liittyen. Mutta totuus on, että avioliiton historia on kristillinen. Kyse on vain terminologiasta. Jos ei haluta kristillisiin arvoihin perustuvaa avioliittoa, miksi kuitenkin vaaditaan oikeutta kirkolliseen vihkimiseen? Jos rekisteröidylle parisuhteelle saataisiin avioliiton kanssa yhtenevät oikeudet, onko väliä vaikka se silti olisi rekisteröity parisuhde eikä avioliitto?

        • Veera
          Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

          ” miksi kuitenkin vaaditaan oikeutta kirkolliseen vihkimiseen?”

          Jos vaikka ottaisit ensin selvää, että mitä oikein vastustat. Tasa-arvoisella avioliittolailla ei edelleenkään ole mitään tekemistä kirkollisen vihkimisen kanssa. Siinä ei siis vaadita oikeutta kirkolliseen vihkimiseen, vaan siihen suomen laissa määriteltyyn avioliittoon, joka on edelleen eri asia kuin rekisteröity parisuhde. Nyt siis kyse ihan maistraatissa tapahtuvasta toimituksesta, kirkko voi pitää oman toimituksensa ihan just sellaisille ihmisille kuin sen itse päättää. Eihän edelleenkään kaikki heterotkaan halua kirkollista vihkimistä ja kyllä heidät silti ihan avioliittoon vihitään. 

          Ei ole kyse pelkästä terminologiasta, vaan yhtäläisistä oikeuksista. Ja avioliitto ei ole mikään kristittyjen oma keksintö, että sekin argumenttisi on turha. Avioiitto ja ”kristillisiin arvoihin perustuva avioliitto” ei ole yks ja sama asia. Ensimmäinen on lailla määritelty asia ja toinen sitten kristittyjen omien määritelmien mukainen. On vaikea ottaa vakavissaan ihmistä, joka vastustaa jotain kovasti tietämättä edes perusasioita aiheesta. 

          Tuolta löytyy perusasiat: http://www.tahdon2013.fi/aloite-2/mita-aloite-tarkoittaa/

          • Anu
            Posted at 00:00h, 30 marraskuun

            Pakko lisätä tähän vielä sekin että avioliiton alkuperä ei todellakaan ole kristillinen 😀 Suomessa ja muuallakin on avioiduttu jo kauan ennen kristillistä kirkkoa. Suomessa avioliitto on ollut ennen kirkkoa ennen kaikkea sukujen välinen kauppa ja kristin uskon levittyä papit päästettiin ensin mukaan siunaamaan liitto sukujen tehtyä sopimuksesta ja vasta myöhemmin alettiin ihmisiä varsinaisesti vihkimään avioliittoon.

          • Aidosti
            Posted at 00:00h, 30 marraskuun

            Kirkollista vihkimistä vaaditaan avioliittolain muutoksen myötä, joskaan tahdon-aloite ei sitä ajanut. Avioliitto on aina ollut naisen ja miehen välinen liitto, joka on myös turvannut mahdollisten lasten oikeuden kasvaa biologisten vanhempiensa hoidossa.
            Tässä ei ole mitään kapeakatseista, avioliitosta ei voida poista sukupuolen merkitystä koska se liittyy itse avioliiton olemukseen. Naisparit tai miesparit eivät voi solmia avioliittoa, koska kaikki pohjautuu naisen ja miehen toisiaan täydentävyyteen. Ei voi mies ja nainen solmia rekisteröityä parisuhdettakaan. Harmillista,että lyöt leimoja avioliittokannan perusteella.

            Aito avioliitto-ihmisenä täytyy sanoa, että kyllä tytöt voi leikkiä autoilla ja pojat nukeilla. No broblemos! mutta se, ettei saisi puhua tyttöjen leluista tai poikien leluista on kohkaamista. Tytöt pääosin valitsee ilman ohjaustakin nuket ja pojat vaikkapa nuo autot, ei oo ongelma sekään. Anttilan pahoittelut turhia.

          • Wicce
            Posted at 00:00h, 30 marraskuun

            ”Aina ollut” – jo keisari Nero meni naimisiin miehen kanssa, ja siitä on jo reippaat parituhatta vuotta! ;D

            Surullista sinänsä, että on ihmisiä jotka tuntevat olevansa jotenkin epätäydellisiä jos he eivät ole juridisessa liitossa jonkun erilaisilla pissivehkeillä varustetun tyypin kanssa.

        • Vierailija
          Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

          Niin, muslimit, hindut tai juutalaiset eivät tunnetaan koko avioliiton käsitettä. Ainoastaan kristityt avioituvat. Mut hetkinen – Raamatussakin mainitaan aika monta avioliittoa ennen Kristusta….

        • Wicca
          Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

          Minusta kapeaa katsontakantaa hienoisella rasismilla höystettää edustaa ”avioliiton historia on kristillinen” -väite. Ja voin vannoa että suomalaisetkin ovat menneet naimisiin ennen kuin kristityistä oli tietoakaan.

        • Seurahepo
          Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

          Juuri näin, totuus on, että antiikin Kreikassa, Roomassa tai Egyptissä ei ollut yhden yhtä avioliittoa. Ei myöskään Sumerilaisessa kulttuurissa jokunen tuhat vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Koko konsepti keksittiin vasta sen jälkeen kun Kristus kärsi ristillä ja sovitti syntimme. Ja tietenkään Joosef ja Maria eivät olleet avioliitossa, koska koko konsepti on kristillinen. 

          Eikun hetkinen, olisikohan avioliitto kuitenkin vähän vanhempaa perua? Ja vaikkei olisikaan, Suomen lain tulee olla mahdollisimman uskontoneutraali. Jos ja kun katsotaan, että avioliittosopimus on yhteiskunnan kannalta hyödyllinen sopimusmuoto, määritellään sen sisältö laissa ja se koskee kaikkia riippumatta mihin jumalaan kukakin haluaa uskoa tai olla uskomatta.

        • Historiaa yliopistossa 6 v. opiskellut lukija
          Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

          Heippa Helvi, olet ehkä nukkunut koulussa historiantunnit? Avioliiton historiallinen tausta ei ole kristillinen / kristinuskossa. Otapa asioista selvää ennenkuin lauot täällä tällaisia ”totuuksia” väitteidesi pohjaksi. 😀

    • tomppelihomppeli
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Lukekaa raamattunne, miksi suomessa ”kristillisessä avioliitossa” ei sitten ole näitä ”naima vaihtoehtoja”? Kts. linkki

      http://images.elephantjournal.com/wp-content/uploads/2008/09/marriage.jpg

  • alina
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Minusta tuntuu, että tyttöjen on hyväksyttävämpää tykätä/harrastaa/pelata/leikkiä ns. pojille miellettyjä asioita. Ei mua oo ikinä kieroon katsottu, jos olen veljen kanssa rymynnyt tai pyssyleikkejä leikkinyt. Jos taas veli on osoittanut kiinnostusta ns. tyttöjen juttuihin, niin ihan samanlaista vastaanottoa ei hän koskaan saanut. Muutenkin nainen voi pukeutua hyvinkin miehekkäästi, eikä sitä välttämättä kommentoida lainkaan. Jos mies pukeutuu esim. vaaleanpunaiseen paitaan niin sekin riittää kirvoittamaan kommenttia seksuaalisesta suuntautumisesta… Oma motto on, että kaikkea saa tehdä mikä on lain puitteissa sallittua 😉

    • Vierailija
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Mä lapsena 80-luvulla toivoin hartaasti autorataa ja parkkitaloa joululahjaksi monta vuotta peräkkäin. En koskaan saanut ”koska olet tyttö”. Musta tuli ihan onnellinen aikuinen mutta muistan sen pettymyksen kun paketeista tuli vain nukkeja.

      • Ixu
        Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

        Mä sain sekä auto- että junaradan. Tosin kummien joulupaketeista liki joka joulu kuoriutui joku nukke tms…

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Toi taitaa kyllä valitettavasti olla ihan totta, että tytöille/naisille annetaan suurempi varioinnin mahdollisuus. Mut siks tällasiin asioihin huomion kiinnittäminen onkin tärkeää, että asenteet pikku hiljaa muuttuis.

  • MariBB
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Huh, mä oon ihan hämmentynyt tästä. Siis että miten ihmiset voi reagoida kommentoimalla kakkaa Emmille, eiköhän sitä kommenttia pitäisi lähettää sinne Anttilaan päin! Itse olin ajatellut ostaa pojalle pipsa possu teeastiaston sekä nukenvaunut, kun niin kovasti tykkää niitä työnnellä muiden kotona….

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      oo, Pipsa posuun teeastiasto kuulostaa ihanalta! Toivottavasti pukki tuo pojallesi mitä hän toivoo. 🙂

  • anna
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Olin aika järkyttynyt, kun eräs entinen työkaverini kertoi että hänen lapsistaan tytön täytyy osallistua siivoukseen, mutta pojan ei, koska siivous nyt on vaan naisten homma. Ja tämä kyseinen työkaveri oli kolmekymppinen nainen. En olisi uskonut, että nuorten naisten keskuudessa voi olla vielä vallalla tällaisia ajatusmalleja. Näin ne vielä siirtyvät eteenpäin.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Apua! Siellä kasvatetaankin oikein mahtavaa miestä jonka kanssa tulevat naisystävät tulevat kiristelemään hampaitaan, kun herra on tottunut, että kaikki kotihommat kuuluu naisille. 

    • koo
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Toivottavasti pystyit kuitenkin hämmennykseltäsi kertomaan ko. äidille, että hän tekee pojalleen karhunpalveluksen. Jos ei tasa-arvo kiinnosta, niin luulisi kuitenkin kiinnostavan, että lapsi osaa huolehtia omasta tulevasta (sinkku)taloudestaan.

  • Miia
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Minä en taas ymmärrä sitä että ihan kaikesta pitää nostaa hirveä julkinen haloo. Eikö voi ihmetellä ja hämmästellä ihan omassa päässään. Luottaa omaan maalaisjärkeensä ja ostaa lapsilleen mitä itse haluaa.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Niin, mitäpä sitä ikinä aukaisemaan suutaan asioista jotka kokee epäkohdiksi, sillä tavallahan se maailma muuttuukin.. Ja edelleenkään kun näissä asioissa on vähän laajemmatkin kuviot kuin vaan se, että ”jokainen voi ostaa lapselleen mitä haluaa”.

      • Miia
        Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

        Kyllä ne asiat muuttuu ihan konkreettisilla teoilla eikä vouhkaamisella..

        • Veera
          Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

          No tuntuu, että nuo emmin postauksesta suuttuneet ihmiset ne tässä vasta ”vouhkasivatkin”..

          Moni asia ois jäänyt historiassa muuttumatta vaan omiin muniin puhaltelemalla.

        • peikko
          Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

          Paitsi että ainakin tällä kertaa ”vouhkaaminen” sai Anttilan muuttamaan noita typeriä tekstejään… Aika konkreettinen aktiivisesen ”vouhkaamisen” tuottama tulos, sanoisin. Vai olisko kuitenkin niin, että se ”vouhkaaminen” olikin konkreettinen teko? Anttilalle (ja muulle maailmalle) kommunikoitiin, että jotain meni nyt aika pahasti pieleen.

          • Miia
            Posted at 00:00h, 30 marraskuun

            Eiköhän Anttila muuttanu tekstejään ja hyrissy samalla tyytyväisyyttään, kun saivat nyt valtavasti mainosta ja kävijöitä sivuilleen. Markkinatalous täällä jyrää ja voisin veikata että nähdään pari muutakin vastaavaa mainostemppua lähiaikoina.

    • Tiina1
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Huonokin julkisuus on hyvää julkisuutta 😉 Mua sensijaan huolestuttaa aikuiset, jotka jaksaa takertua moisiin… Ja meillä vehkeillä on muutakin käyttöä kuin pissaaminen. Tiedoksi heille, jotka kuvittelevat muuta. 🙂

  • atomi
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Hyvä postaus, Veera. En olisi uskonut että näin vanhakantaisesti vielä leluja mainostetaan, ellen olisi lukenut linkkiä Anttilan katalogin. Anttila kyllä ymmärsi pyytää anteeksi asenteellisuuttaan, mutta mistä näitä törkykommenttien esittäjiä riittää? Samaten ihmettelen nimim. Miian asennetta, että ei saisi puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Toki kaikki lahjovat lapsukaisensa kuten haluavat, mutta esim. blogin kautta annettu tuki sille, että uskaltaa tilata pojalleen sen barbinuken voi olla juuri se ratkaiseva tekijä. Uskon, että pienetkin teot muuttavat maailmaa.

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Joo, en mäkään ymmärrä miksi ei saisi herättää keskustelua asioista jotka kokee itse tärkeiksi.

  • Jaanalainen
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Sydämeni särkyi, kun 7-vuotias tyttäreni katseli näitä joulun toivelahja-katalogeja ja sanoi surullisesti, että: ”Äiti, miksi pojille on niin paljon hienompia Legoja.” Heti, kun sain hämmästyneen suuni loksautettua kiinni kerroin hänelle, että ei ole olemassa erikseen poiken ja tyttöjen Legoja tai mitään muitakaan leluja. Seuraavaksi sainkin olla ylpeä kaupassa, kun tyttäreni valitsi joulukalenterikseen Legon Star Wars kalenterin. Itse ostin itselleni Body Shopin kalenterin ja veikkaan että koko joulukuu menee siinä, että ihastellaan kummankin kalenterin yllätyksiä vuoron perään. Tiedä sitten onko meidät pilattu kaupallisuudella vai sukupuolineutraalisuudella 😀

  • Vierailija
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Eli pitäs ostaa siis aina pikkuauto JA barbi, jotta se mukula vois tehdä ite sen päätöksen.

    • peikko
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Aika huonosti tuntee lapsensa, jos vuodesta vuoteen on ulalla siitä, mistä lapsi saattaisi ilahtua… Jos taas on jonkun toisen lapselle ostamassa, voi kysyä lapsen vanhemmilta, tai *hui* lapselta itseltään.

  • kiehine
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Just näin Veera! Ensisijaisesti ollaan ihmisiä ja osa meistä on miehiä, osa naisia ja osa jotain muuta. Pissavehkeet määrittelee fyysistä sukupuolta, mutta ei ne suoraan korreloi mielenkiinnon kohteiden, taipumusten ja persoonan kanssa. Mä toivoisin paljon laveutta siihen, miten jokainen voi olla ja elää omalla tavallaan sellaisena kuin on, ihan pissavehkeistä ja hetusta riippumatta.

  • tyttö92
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Nykyään sanotaan, että on sanavapaus, mutta sitten kun tätä ominaisuutta käyttää, saa aikamoisen paskamyrskyn niskaansa. Aina on joku joka suuttuu… Itsellä menee niin hermo tämmöiseen touhuun, eikö tässä valmiissa maailmassa pysty jo unohtamaan tuommoiset asiat kuin lasten lelujen sukupuolijakauma… Mitä väliä sillä on haluaa tyttö leikkiä ns. ”poikien lelulla” tai haluaako poika leikkiä ”tyttöjen leluilla”. Samalla tavalla pitäisi sanoa, että pienillä lapsilla ja ihmisillä ylipäätään ei saisi olla omaa lempiväriä! Koska tämähän saattaa olla vain tytöille tai vain pojille kuuluva väri. Niin typerää tämä asioiden laittaminen tiettyihin lokeroihin ja siitä paapominen. Olen itse juuri sitä mieltä, että jokainen olkoon oma itsensä. Olkoon kaikki sellasia kuin ovat, ihania omalla tavallaan. 🙂

  • Mk
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Älytöntä touhua kieltämättä. Nimittäin se pelko, että pilalle menisi lapsi jos väärällä lelulla leikkii. Penskana tahdoin jossain vaiheessa olla tyttö, koska silloin olisin saanut leikkiä isosiskon ja serkun kanssa niin sanotusti tyttöjen leikkejä. Kotia leikittiin juurikin siskon ja naapuruston tyttöjen kanssa. Ja kaverin kanssa leikittiin sitten autoilla seuraavana päivänä. Enkä minä mistään noista pilalle mennyt. Hyvää ne vaan kaikki teki. Vaikka sen ei minusta pitäisi mikään erityisen maininnan arvoinen asia ollakaan niin ihan tavallinen miekkonen minusta tuli. Tykkään moottoripyöristä ja tekniikasta, mutta toisaalta lapsuusajan sallivuus opetti että saan pitää myös muunlaisista asioista. Ja tykkäänkin. Esimerkiksi kauniista, taidolla nyplätystä pitsistä.

    Sitä aloin miettimään, että jos jo naapurin lasten lelujen ns. normaalius noin paljon huolettaa niin minkä verran nämä tyypit rajoittavat omia tai puolisonsa intohimoja?

  • nainen30
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Pienenä tykkäsin kovasti prinsessa ym. hienohelmaleikeistä, erityisesti toiminnallisista joissa oli poikiakin mukana. Sen sijaan kotileikit vauvanukkeineen äidinroolissa eivät innostaneet lainkaan. Enteiliköhän tämä jotenkin vela- identiteettiäni..? 😉

  • Mirkku
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    En ota kantaa tuohon lelutekstijuttuun, mut mä taas en ole koskaan ymmärtänyt sitä miksi kaikesta täytyy tehdä ”normaalia”. Samankaltaisuus ja samanarvoisuus eivät ole synonyymejä. Itselleni tasa-arvoa on juuri se että erilaiset ihmiset ovat keskenään tasa-arvoisia. Balettia tanssiva poika ei ole ihan normipoika. Mutta epänormaaliudessa ei ole mitään vikaa! 🙂

  • *niiaus*
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Sanonpahan vain, että Amen! Kirjoituksesi on täyttä asiaa ja tiivistää sen pointin, mikä näiltä huutelijoilta näyttää menevän täysin ohi. Itse myös tässä havahduin, että kun seuraavan kerran käyn kotona, niin esitän vanhemmilleni suuren kiitoksen. He antoivat minun ja siskoni rauhassa valita omat lelumme ja poikatyttöillä tai tyttöillä ihan vapaasti. Koskaan ei tultu päättämään puolestamme kiinnostuksen kohteitamme tai lyttäämään haaveitamme, sillä perusteella mitä sieltä jalkojen välistä löytyy.

    Ja tulipahan mieleen ilmoittaa, että siitä on ollut ihan tutkimustakin, että hoivaleikit tai esim. lemmikit tekisivät pojille hyvää, sillä sellaiseen tiettyyn äijä-muottiin pakottaminen tekee hallaa empatiakyvylle ja pojat esim. eivät uskalla näyttää tunteitaan juurikin siitä syystä, että ruvetaan sanomaan ei-normaaliksi, homoksi tai tytöksi. (Koska sehän on ilmeisesti pahin asia ikinä, jos yksilö ei elä muiden odotusten mukaisesti tai, että pojassa on vähäänkään piirteitä jotka katsotaan naismaisiksi.) Ja ei, tämä ei tarkoita sitä, että nyt pakottaisin ja kaikkien muidenkin tulee pakottaa poikalapsensa leikkimään nukeilla, koska hyödyt! Ei. Hän saa valita itse millä leikkii. Jos autot ovat lähellä sydäntä, hän saa vapaasti leikkiä autoilla. Jos välillä tekee mieli leikkiä nukeilla, hän leikkiköön nukeilla. Kommentti vain niille, jotka väen vänkää vaahtoavat, että pitää pojilta repiä nuket pois jos sellaiseen kehtaavat koskea koska ”kasvavat kieroon”. Ei pojasta omaehtoisesti kumpuava hoivaamisvietti ole millään tapaa paha asia. Antakaa hänenkin tehdä valintansa ilman, että tulette sukupuolen perusteella lyttäämään.

  • tuleva lto
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Hyvin kirjoitettu. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, miksi puhutuaan erikseen poikien ja tyttöjen jutuista. Minua ihmetyttää kovasti se, että aikuiset ihmiset uskovat todella tällaisiin rooleihin ja vahvistavat niiden jatkuvuutta omalla käytöksellään sekä välittämällä viestiä omille lapsilleen. Lapset oppivat jo tosi pienenä (jopa alle 3v.) tiettyjä asioita sukupuolille tyypillisistä ominaisuuksista kuten sen, että vaaleanpunainen määritellään tyttöjen väriksi ja sininen poikien. En ymmärrä missä vaiheessa tällainen jaottelu on alkanut muodostua ja eikö ylipäätään kuulosta absurdilta, että saisi tykätä vain tietyistä väreistä (tai leluista ja leikeistä) vain sukupuolensa vuoksi. Kaikki tämähän on pohjimmiltaan aikuisten ajatusten ja normikäsitysten muokkaama näkemys maailmasta. Eivät lapset luonnostaan jaottele tyttöjen ja poikien mieltymyksiä erilaisiksi, vaan se on jotain mitä kasvaessa omaksutaan meitä ympäröiviltä ihmisiltä ja vallitsevasta kulttuurista. Mietin paljon myös lapsen asemaa. Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi sellaisena kuin on, joten voin vain kuvitella kuinka pahalta pienestä lapsesta voi tuntua jos hän ei saa toteuttaa itseään ja tuoda ilmi mieltymyksiään…Tuntuu surulliselta, että niin moni aikuinen ohittaa lapsen mielipiteen.  Tästä riittäisi kirjoitettavaa vaikka romaaniksi asti, mutta koitan tiivistää ajatukseni edes jotenkin sillä asia koskettaa minua syvästi. Tärkeintä ainakin minulle itselleni on, että lapset voisivat kokonaisvaltaisesti hyvin ja saisivat elämässään työkaluja selvitä tulevaisuuden haasteista, riippumatta siitä onko tyttö vai poika ja millaiset mieltymykset omaa. Kaiken ei tarvitse olla sukupuolineutraalia; täysin sukupuoletonta, vaan ennemminkin sukupuolisensitiivistä eli ei asetettaisi rajoja sille mistä tytöt ja pojat saa tykätä ja mistä ei.

  • Vierailija
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Voi jehna. Kyllä mua pienenä harmitti kun en saanut puista junarataa, en kyllä saanu Baby Borniakaan. Mutta sähköinen autorata saatiin siskon kanssa ja niitä muita nukkeja myös, ja kummallakin leikittiin. Meidän huoneen tapetti oli sininen, vaikka tyttöjä oltiin kumpikin. Vietettiin iso osa lapsuudesta traktorin kyydissä ja jo pikkupentuina kyllä heilutettiin vasaraa ja rakennettiin milloin mitäkin majaa tai leikkitelinettä kissoille. Välillä leivottiin pullaa äitin kanssa ja katottiin My Little Ponya. Ja seuraavaksi prätkähiiriä. Opiskelin täysin miesvaltaiselle alalle ja sitten naisvaltaiselle. Ja mikä musta tuli vaikka sain tehdä kaikenlaista, tyttöjen ja poikien juttuja? No näköjään ihan ”normaali” nainen, joka elää ”normaalissa” parisuhteessa miehen kanssa. Ehkä vähän ”normaalia” kätevämpi kun kukaan ei pakottanut jäämään pirttiin mekko päällä äipän kans jos teki mieli mennä konehallille isin kaveriksi.

    Mutta maailman siisteintä ois ollu pienen minun mielestä kauko-ohjattava auto – vaaleanpunaisena. Sellaisia pitäisi olla (jos ei jo ole?), ja lelujen, vaatteiden ja koulureppujen väritys ja teemoittaminen sukupuolen mukaan ärsyttää.

  • Kielletyt kokeilut
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Tähän nyt haluan vain sanoa sen, että ehkä juuri kaikkien noiden ”tyttö/poikamaisten” halujen tukahduttaminen lapselta aiheuttaa juuri sen seksuaalisesti kieroon kasvamisen, kun ei lapsena saa rehellisesti löytää itseään. Itse ainakin tiedän niin monta kerran saman sukupuolen kanssa seurustellutta ”bi-seksuaalia” jotka ovat sitten kumminkin päätyneet normaaliin heterosuhteeseen. Se oma identiteetti on pitänyt siis vanhempana selvittää, kun lapsena ei ole saanut. 

    • Vilma
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      No, itse biseksuaalina voin sanoa, että juuri tuostahan tässä seksuaalisessa suuntaumuksessa on kyse. Että voidaan olla kumman tahansa sukupuolen kanssa. Itsellä on ollut tyttöystävä ja enimmäkseen muitakin suhteita tyttöjen kanssa, mutta saattaahan se olla että löydän itseni vielä suhteesta miehen kanssa. Tai sitten en. Enkä minä ainakaan ole millään lailla ”hämmentynyt” tai ”etsinyt identiteettiäni” vaan olen bi. Tämä on hyvinkin yleinen ajattelumalli, että kummankin sukupuolen kanssa seurustelleet ovat jotenkin vain etsineet itseään ja vain joko hetero (tai sitten homo) suhteisiin päätyminen lopullisesti on sama asia kuin itsensä löytäminen.

      • Keksi
        Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

        Juurikin näin. Ei se, että on suhteessa eri sukupuolta olevan kanssa tee automaattisesti ihmisestä heteroa, kuten ei sekään tee automaattisesti homoa, että suhteen toinen osapuoli on samaa sukupuolta (:

    • blaah
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      ”Kieroon kasvaminen” ”normaali heterosuhde”

      Homo- tai biseksuaalisuus eivät johdu kieroon kasvamisesta. 

      Seksuaalisuus ei ole mikään lukkoon lyöty juttu, vaan se voi muuttua ajan kanssa. Biseksuaalisuuskaan ei tarkoita, että kiinnostus kohdistuisi 50% miehiin ja 50% naisiin eli voi olla bi, mutta on kiinnostunut enemmän miehistä tai naisista. Mieltymyksetkin voivat vaihdella, joskus kiinnostaa enemmän miehet ja joskus naiset. 

      Vaikka tässä heteronormatiivisessa yhteiskunnassa heterosuhde on yleisempi, se ei tee siitä normaalimpaa kuin homosuhteesta. Varsinkaan biseksuaalilla, jolle kumpikin vaihtoehto voi olla samanarvoinen eikä tarvitse erikseen huudella, että nyt minä elän normaalia elämää heterosuhteessa ja nyt epänormaalia elämää homosuhteessa. 

  • Vierailija
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Tämähän on toki vähän pilkunviilausta, mutta esim. juuri sukupuolirooleihin liittyvää keskustelu ei saa yhdistää Aito Avioliitto -kampanjaan millään tavalla. Aito Avioliitto -kampanja vastustaa avioliittolain muutosta ja ajaa lasten oikeuksia, että he voisivat omistaa isän JA äidin. Itse en kannata tasa-arvoista avioliittolakia ja olen täysin samaa mieltä Aito Avioliitto -kampanjan kanssa, mutta silti olen myös samaa mieltä siinä, ettei esim. leluja tai harrastuksia saisi rajoittaa vain tietylle sukupuolelle vaan antaa lapsen tehdä sitä, mistä se nauttii! Anteeksi jo etukäteen ei ollut tarkoitus tarttua yksityiskohtaan, mutta pisti vain ikävästi silmään.

    • atomi
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      Minullakin pistää silmän tuo ””ajaa lasten oikeuksia” sillä en näe, miten Aito Avioliitto-kampanja niitä ajaa. Päinvastoin, kyllä siinä pyritään viemään myös lapselta oikeus rakastavaan vanhempaan, kun halutaan rajoittaa vanhemmuutta samaa sukupuolta olevilta pareiltaä

  • turtlestyttö88
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Itse leikin lapsena turtleseilla ja prätkähiirillä, eikä mun vanhemmilla (thank god) ollu sen kans mitään ongelmaa. Taisivat olla vaan mielissään, että tytöllä on tekemistä.
    En ymmärrä näitä kaavoihin kangistuneita ”MEIDÄN POJASTA EI PUPPELIA TULE!”-vanhempia jotka pakottaa tytöt tanssimaan balettia/ratsastamaan ja pojat roudataan lätkä-/futiskerhoihin jo 5-vuotiaina ja isi kattoo kentän laidalta ylpeänä. Vaikka todellisuudessa tyttö haluais pelata lätkää ja poika tanssia balettia.
    Tuolla tavalla pakottamalla niistä lapsista kieroja kasvaa, kun ollaan vanhemmille mieliksi, eikä uskalleta sanoa mitä oikeasti on, tai haluaisi olla.
    Käy sääliksi niitä lapsia, jotka joutuu kapeakatseisten ja homofobosten vanhempien kasvattamiseksi.
    Free our children from the shakles of homophobic parents!

  • Tanssija
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    En nyt viitsi toistaa kaikkien sanoja, mutta tästä haluaisin sanoa.

    Mä en oo koskaan ymmärtänyt tuota ”baletti on homojen hommaa.” Ainakin harrastuspuolelle tuntuu isommat pojat olevan harvassa, ja mitäs ne tekee? NO TANSSITTAA TYTTÖJÄ! Minun mielestä aika hetero-sopivaa. 😛 Tehdään nosto ja pyöritellään tyttöä. (Toki on muitakin rooleja olemassa, mutta ei niistä mikään erityisen homo kyllä ole.) Kai se vika on muka siinä itse tanssissa, mutta en voi ymmärtää. Aijoo, ja voin kertoa että se balettia harrastava poika oli kyllä suosittu tyttöjen keskuudessa. 😛 (Iästä riippuen, jos ei ole siinä ”poikabakteeri”-iässä.)

  • tyttönen17
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Itse olen ainakin sitä mieltä että noi ”vouhkaajat on väärässä”. Minä pienenä leikin pikku autoilla ja nukeilla ja leegoilla. Ihan kaikilla sekaisin, iskä oli todella ylpeä pikku ”jätkästä”. Ja niille jotka asiasta vouhkaa niin tiedoksi A: minua ei pakotettu leikkimään pikku autoilla. B: Olen täysi hetero siitä huolimatta. C: Ei sillä oo mitää väliä millä sitä pienenä leikkii, kunhan käyttää mielikuvitusta! 🙂

Post A Comment