12.03.2016 Alaston look ja kaksi muuta #Evek -tukkaa

Maanantaina on edessä taas #EVEK -kuvaukset, joten laitetaas alta pois edellisen kuvauspäivän tukkakuvia. Letti on maskeeraajiemme tuolissa kääntynyt vaikka mihin muotoon tässä talven aikana, edellisen postauksen aiheesta löydät  TÄÄLTÄ.

Aloitettiin tällä kertaa astetta naturellimmalla lookilla, kun vedimme pätkän täysin paljaina. Ei meikkiä, ei tukkatötteröitä eikä myöskään vaatteita. Ihan normipäivä töissä siis. 😀 Se on muuten jännä, että minusta tuntui jotenkin oudommalta olla stylistin valitsemissa vaatteissa ja koruissa ilman meikkiä ja tukka roikkuen kuin ihan kokonaan alasti. Kun siihen omaan nahkapukuun ei luonnontilassa mitkään pakkelit kuulu, niin se tuntui ihan normaalilta olotilalta. Mutta sitten, kun pisti Jeminan miettimät vaatteet ja niihin sopivat korut päälle, olo olikin ilman laittautumista kovin väärä ja liian paljas. Outoja ne on ihmisen ajatuskuviot.

Kun vihdoin tuli aika pistää kaikki lahonsuojat naamaan ja väännellä karvat uuteen asentoon, aloitettiin homma käymällä hiukset läpi kreppiraudan kanssa. Kun krepatun tukan harjasi auki, oli tuloksena todella ilmava ja muhkea pohja kampauksille. Tuntui kuin ohut hiirenhäntäni olisi vähintään nelinkertaistanut määränsä. Mulla on tällä hetkellä tosi ikävä fiilis tukkani kanssa, sillä se on talven aikana ohentunut varmaan puoleen entisestään. En tiedä missä syy, mutta hiuksia lähtee aivan tolkuttomasti. 🙁 Krepattuna hiukset kuitenkin saivat ihan hurjasti volyymiä, joten tätä kikkaa pitänee alkaa itsekin käyttämään. 

Ekana krepattu hattara taiteiltiin ihanalle toisella puolen päätä lepäävälle löysälle letille. Ja edestä se näytti näin muhkealta:

Tämä nousi kyllä ehkä koko kauden lempparikampaukseksi tähän saakka nähdyistä. Saa nähdä löytyykö tulevana maanantaina mitään haastajaa.

Seuraavaan lookkiin letti avattiin ja laskettiin hiukset edestä otsalle. 

Tämä oli jälleen varsinainen kameleonttikampaus, sillä se oli aivan eri tyylinen joka suunnasta. Takaa päin (mistä ei valitettavasti ole kuvaa) sai jopa pienen fiiliksen banaaninutturasta (!) 

Etuosaa siis väänneltiin lennokkaaksi muotoiluraudalla ja takaosa kiepsautettiin kiinni muutamalla hyvin piilotetuulla pinnillä. Hauska miten siistiltä ja sovinnaiselta kampaus näyttää toiselta puolelta. Ei ihan heti mun arkikampausta katsellessa arvaisi, että tästä ananastukasta saisi taiottua jotain noin ladylikea. No, ei tarvii kuin päätä kääntää, niin vähän toki tunnelmaa muuttuu. 

Olisinpa niin rikas, että mulla vois olla henkilökohtainen kampaaja laittamassa tukan joka päivä!