Kiss from a rose – kuvia Sealin keikalta

But we're never gonna survive, unless
We get a little crazy
No we're never gonna survive, unless
We are a little crazy

You and I were like the weather
You and I like sun and rain
We deny it when you’re loosing me I’m loosing you
Maybe now we’ll find a way

'Cause I need love, love's divine
Please forgive me now I see that I've been blind
Give me love, love is what I need to help me know my name

Baby,
I compare you to a kiss from a rose on the gray.
Ooh, the more I get of you
The stranger it feels, yeah
Now that your rose is in bloom.
A light hits the gloom on the gray,
I've been kissed by a rose on the gray

Olin perjantaina (edit: eipäs kuin lauantaina, tai siis oikeesti molempina, mut Seal esiintyi lauantaina) ihan rättipoikki töiden loputtua ysin maissa, mutta en kuitenkaan malttanut lähteä kotiin, vaan jäin kuuntelemaan ja kuvaamaan Sealiä.

Siinä missä Ms. Lauryn Hill sai kuvaajat harmistumaan istumalla ekat kappaleet (kuvaajat sai olla lavan edustalla 3 biisiä), aloitti Seal keikkansa ilahduttavan räväkästi. Crazy-hitillään shown avannut herra otti lavan samointein haltuun laidasta laitaan ja näytti selkeästi nauttivan esiintymisestä. Karismaattinen esiintyjä sai ainakin eturivin huutamaan melkoisessa hurmiossa. Kuvaajien poistuttua paikalta Seal hyppäsikin alas lavalta ja antautui iloisesti fanien hiveltäväksi ja voin kuvitella, että siellä on ollut melkoisen iloista jengiä, sillä sivukorvalla kuulemieni lausuntojen mukaan laulajalle olisi ollut melkoisen monta vaimoehdokasta saatavilla. 😀

Hyvältä Seal toki kuulosti, mutta kyllä mä vähän mietin, että aika tylsää saapua ison festarin päälavalle esiintymään vain dj:n ja yhden kitaristin kera. Tämänkin artistin tuotannossa olisi potentiaalia ihan kunnon bändin kanssa esitettäväksi ja silloin olisi tunnelma voinut olla vielä monin verroin parempi. Vaikka miehen esiintymisessa ja lauluäänessä ei mitään vikaan ollutkaan, niin kyllä se vähäinen kokoonpano noin isolla lavalla vähän orvolta vaikutti.

Kyllä keikka kuitenkin ihan positiivisen fiiliksen jätti, sillä hittejähän kuultiin tietenkin vino pino ja eihän tuon miehen hyväntuulisuus ja energia voinut olla tarttumatta yleisöönkin. Ja häntä oli vielä erityisen kiva kuvatakin!


2 Comments
  • eepi75
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Ooh. 🙂 Seal oli aikoinaan (noin 25 vuotta sitten, hups) eka suuri musiikillinen idolini ja teinivuosien esikuva. Tuonne keikalle en päässyt mutta hienosti tunnelma välittyy kyllä näistä kuvistakin – kiitos! Mutta keikka taisi olla lauantaina eikä perjantaina? 😉

    • Veera
      Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

      perjantain, lauantai, mitä näitä nyt on… 😀 Ei oo ihan ajanlasku enää itellä hallussa.

Post A Comment