13.08.2016

Posted at 19:22h in Yleinen by
0 Likes

Ja kas, sinä lauantaina, elokuun 12. päivänä, hän vihdoin otti ja pukeutui johonkin muuhun kuin farkkuihin ja t-paitaan. 

Mietin, että pitkästä aikaa päällä jotain muuta kuin tylsiä työvaatteita, mutta tätä mustavalkoista "housupukua" kun katsoo, niin täähän vois hyvin olla jollekin toiselle just se "tylsä työasu". 

housut-H&M/pitsipusero-Junarose (saatu)/trikoobleiseri-Lindex/kengät-Tamaris/laukku-Zara/korvikset-Aarikka (saatu)

Bongasin nämä kuviopintaiset housut pari päivää sitten H&M:sta ja tulin tuumanneeksi, että mulla ei taidakaan olla tällä hetkellä mitään muita mustia housuja kuin pillifarkut, joten nämä olivat hyvä lisä syysgarderobiin. Housujen malli on just mun suosikki, rento, mutta ei liian löysä ja lahje kapenee juuri sopivasti jättäen tilaa kengille. Ja kengiksi näiden kanssa passaa niin tennarit kuin korkkaritkin, pöksyt muuttavat ilmettään olohousuista siistimmiksi sen mukaan mitä niiden kaveriksi pukee. Tänään oli tällainen asiallisempi kokonaisuus pitsipaidalla ja beliserillä.

Mutta miten se onkin, että mä en osaa mustaan ja valkoiseen lisätä väripilkuksi oikein mitän muuta kuin punaista. Vaikka olenkin jo sen sinisenkin makuun päässyt, olis mulle ihan mahdoton ajatus, että esim näiden vaatteiden kanssa olisikin vaikka siniset kengät. Ei vaan pystyis. Se olisi aivan väärin mun päässäni. 😀

Tänään koko päivä on mennyt kaikenmoisissa tavaranlajittelupuuhissa. Varasin kirppispaikan huomisesta alkaen, joten olen hinnoitellut tavaraa sinne, kuvannut toisia kamoja FB:n vaihtorinkiin ja pakannut pari laatikkoa SPR:n Konttiin lähteviä juttuja. Pikku hiljaa tavarat löytävät uusia omistajia, mutta kyllä tässä vaan edelleen työnsarkaa riittää.

Mutta Porissa liikkuville vinkkinä, että huomisesta alkaen Kirpputori Hyllymeressä mulla paikka 135! Myynnissä vaatteita kokoskaalalla 42-48, avaamatonta kosmetiikkaa, kodintavaroita ym. 


12.08.2016

Posted at 23:48h in Yleinen by
0 Likes

Mä olen aina ajatellut, etten ole mitenkään kummoinen penkkiurheilija, että ei vaan kauheesti kiinnosta. Kovasti aina huokailen, kun kaiken maailman EM- ja MM-kisat, Karjala-turnaukset, Mäkiviikot sun muut seuraavat toinen toisiaan ja välillä tuntuu, ettei televisiostamme tule mitään muuta kuin urheilua. Samalla fiiliksellä olin taas, Olympialaiset alkoivat. Mutta niin sitä vaan kuitenkin kerta toisensa jälkeen huomaan itsekin uppoutuvani katsomaan milloin mitäkin kisoja, kun niitä tosissaan vahtaava mieheni vaan kanavan valitsee. 

Kaksi edellistä iltaa olemme ihastelleet ja kommentoineet naisten telinevoimistelua pystymättä menemään nukkumaan ennen kuin tulokset ovat selvinneet. Ai luoja, mitä teräsmimmejä! En vaan käsitä, miten ne pystyy sellaisiin temppuihin vaikkapa eritasonojapuilla. 

Nyt olen yksin kotona ja katselin äsken jousiammuntaa ja nyt mietin, että jaksaisko valvoa aamuyölle saakka nähdäkseen naisten moukarinheiton karsinnan. Moukariringistä nimittäin löytyvät meikäläisen ns. kaksoisolennot, ainakin Pumpuin FB-sivulta bongaamani BBC-sportin testin mukaan. Mä luulen, että vois olla aika inspiroivaa katsella sellaisia fyysisesti edes hitusen samaistuttavan oloisia naisia tekemässä huippusuorituksia!

Kuvakaappaus BBC.n sivuilta

Lähimmät Olympic body matchit mulle olivat Puolan Joanna Fiodorow ja Jamaican Daina Levy. Piti heti googletella kyseiset moukarimimmit ja kyllä he koon ja vartalonmuodon puolesta kovasti tutulta näyttivät. Toki tuo laardin ja lihaksen suhde on heillä pikkuisen eri kuin kaltaisellani peruspylleröllä, mutta silti. Noiden naisten näkeminen on hyvä muistutus siitä, että hyvä kunto ja suorituskyky ei ole vain hoikkien ihmisten saavutettavissa. 

Että ei muuta kuin reeniä horo reeniä! Lihavakin voi olla urheilullinen ja hyvässä kunnossa vaikka ei suorittaisikaan laihtuminen mielessään. Sillä ajatuksella mä tänäänkin salilla taas kyykkäsin, lankutin ja hikoilin, että mua kiinnostaa enempi se mihin ne mun vatsamakkaroiden ja reisilaardien alla olevat lihakset pystyvät kuin se mikä on mun vaatekoko taikka paino. 

Mutta hei, käykää tekin etsimässä omat body matchinne olympiaurheilijoista ja inspiroitukaa! 

 

 


10.08.2016

Posted at 22:51h in Yleinen by
0 Likes

Tänään minua…

….suretti se, että en pääse nyt töiden vuoksi käymään Kainuussa, missä olisi juuri nyt käymässä Ranskassa asuva tätini perheineen. Serkkunikin on saapunut Bahrainista saakka ja minä en ole nähnyt häntäkään pariin vuoteen. Voi kun voisin olla siellä nyt. 🙁

….ärsytti suunnattomasti se, että ihmiset jotka olivat varanneet nykyiseen asuntoomme näytön, eivät ilmestyneetkään paikalle, eivätkä myöskään ilmoittaneet estyneensä. Siinä meni aikaa hukkaan sekä minulta että kiinteistönvälittäjältä. 

….mietitytti se, että miten hitossa pääsen eroon kaikista näistä huonekaluista, astioista sun muista kamppeista, joita emme halua mukaan uuteen asuntoon. (Muutamia kenkiä vaatteita muuten lisätty taas myyntiin blogin FB-sivulle!)

….stressasi se, että koulu jatkuu taas parin viikon päästä, eikä mulla todellakaan ole ollut aikaa ja jaksamista edistää tehtäviä kesän aikana. En just nyt myöskään ole yhtään varma, että riittääkö mulla energia keskittyä opintoihin nyt syksylläkään. 

….huoletti se, että mulla kipuili sekä nilkka, polvi että lonkka, enkä tiedä mistä noista kolmesta kipu on alunperin lähtöisin. Jokin virheasento kropassa kuitenkin tuntuu olevan.

….harmitti se, että en saa toteutettua mielessä olevia blogipostauksia, kun ei ole aikaa ottaa kuvia.

 

Mutta, jottei olis pelkkää surua, ärsytystä ja stressiä, niin tänään minua myös…

…piristi se, kun kävin uudella asunnolla ja näin sohvan (kylläkin vielä osina) ja yhden huoneen valmiin lattian. Pikku hiljaa homma etenee.

Siellä se on, eka huonekalu viety uuteen kotiin!

….innosti se, että #EVEKin syksyn työpäivät sai vahvistaa kalenteriin: ihan sairaan siistä päästä taas tekemään töitä niiden huippumimmien kanssa!

….ilahdutti se, että maanantaina laitetut kinesioteipit ovat toimineet hyvin muistuttamalla minua korjaamaan ryhtiä ja pään asentoa. Lupaan jatkaa ryhtitreenejä ilman teippejäkin.

Hassut teipit, mutta toimii!

Yhteenlaskutoimituksen jälkeen siis ehkä pikkusen nyt fiilis miinusmerkillä. Mutta ei muuta kuin To do -listaa kyhäämään ja sit vaan yksi homma kerrallaan sitä raivaamaan. Elokuu on ohi ihan kohta ja sit alkaa taas erilainen arki. Ja pieni lomakin ois tarkoitus viettää. Nuo kaks asiaa mielessäni: loma ja pian taas koittava vapaampi arki mielessäni koitan nyt tarpoa nää vähän tympäisevät hetket.