-Yhteistyössä Cobblerina-

Nonni, jo oli kuulkaa aikakin. Tän postauksen julkaisun siis. Kävi nimittäin niin, että sain jo ihan loppukesästä Cobblerinalta läjän kauniita korvakoruja ja tarkoitus on ollut arpoa niistä muutamat teille. Mutta onnistuin meidän muutossa tunkemaan ne arvottavaksi tarkoitetut korvikset jonnekin niin hyvään "talteen", että löytyivät vasta hetki sitten. Mutta tällaiset tuotteet eivät onneksi happane, joten ovat edelleen aivan yhtä ihania ja ajankohtaisia kuin ennenkin.

Omiksi lemppareikseni ovat osoittautuneet roikkuvat Nuoli-korvakorut

Cobblerina on vuonna 2012 perustettu yhden naisen käsityöyritys, joka valmistaa kauniita ja naisellisia asusteita joiden pääasiallinen materiaali on nahka. Cobblerinan verkkokaupasta on saatavilla laukkuja, lompakoita ja tässäkin postauksessa näkyviä korvakoruja.

Kannattaa kurkata yrityksen sivuilta laukkuja, sillä ovat todella herkullisen värisiä ja kauniita. Voitte varmaan uskoa, että omaa silmääni miellyttää nyt erityisesti hennon vaaleanpunainen ja harmaa ja niitä värejä on saatavilla mm. söpön rusettilaukun muodossa. Cobblerina valmistaa laukkuja ja muita tuotteita myös mittatilauksena asiakkaan omien toiveiden mukaan!

Laukkujen nahat leikataan säästeliäästi käsin ja ylijäämäpalat hyödynnetään mm. näiden korvakorujen valmistukseen. Laukkujen vuorikankaat puolestaan ovat kierratyskankaista, joten laukut ovat yksilöllisiä.

Tämä postaus tulee oikeastaan ihan erinomaiseen aikaan, sillä huomasin juuri, että Cobblerinan yrittäjä Sanna perusti juuri hetki sitten blogin Me Naisten -blogiyhteisöön. Cobblerinan työhuoneella -blogissa pääsee lukemaan vaikkapa yksityiskohtaisesti kuinka käsityönä tehty nahkalaukku oikein valmistuu tai tutustumaan tulevaan kenkämallistoon. Ainakin omasta mielestäni tällaiset kurkistukset jonkun toisen alan ihmisen työhön ja sen taustoihin ovat todella mielenkiintoisia!

Kuten jo postauksen alussa sanoin, minulla olisi muutama pari Cobblerinan korvakoruja arvottavaksi teidän lukijoideni kesken. Korvakorut on siis valmistettu ylijäämä nahkapaloista ja niiden koukut/tapit ovat nikkelivapaat ja hopeoidut.

Voit osallistua korvisten arvontaan jättämällä tähän postaukseen kommentin, jossa kerrot millainen on/olisi sinun unelmiesi laukku. Muista täyttää myös nimimerkki ja sähköpostiosoitteesi, jotta saan voittajiin yhteyden. Voit halutessasi myös kertoa mitkä ylläolevan kuvan korvakoruista olisi sinulle kaikista mieluisimmat. (sitä en toki voi taata, että jokainen voittaja saa juuri haluamansa) Osallistumisaikaa on tämä viikko, eli sunnuntaihin 26.2. saakka.

Cobblerinan löydät nettisivujensa  lisäksi myös facebookista ja blogista!

 


Ihan pikaisena vinkkinä todettakoon, että H&M+ -osastolla on just nyt saatavilla kahden tuotteen verran 100% kashmiria! Pitkän neuletunikan hinta on 129 € ja puuteribeigen ribbineuleen 89,99 €. Tällä hetkellä H&M:n nettikaupassa kuitenkin tarjolla -10% etukoodi ilmaisen toimituksen kera, joten hieman saa hinnasta pois.

Itselläni ei ole ollut yhtään H&M:n kashmiria, olen niitä vain sovitellut, joten laadusta ei ole siis käyttökokemusta. Muita saman hintaluokan kashmirneuleita (eli ns. halpiksia) minulta löytyy kyllä useampia ja olen ollut varsin tyytyväinen. Tokihan se materiaali on ohuempaa ja kestämättömämpää kuin kalliimpi huippulaatuinen kashmirvilla, mutta kiitän silti tällaisesta kukkaroystävällisemmästäkin kashmirista. 

Tätä pitkää tunikaa taidan käydä kyllä sovittamassa, jos vaan Helsingissä liikkeestä löytyy!

Hirveästi ei ole aiemmin H&M Premium Quality -valikoimassa näkynyt isoja kokoja, mutta toivotaan, että näitä tulisi jatkossakin. Esim silkkipuseroita voisivat puolestani mielellään tehdä plussakoossakin.


Selailin tuossa pitkästä aikaa muutamia muotiblogeja, jotka eivät kuulu aktiivisesti lukulistalleni, ja piikkikorkoja ja merkkilaukkuja viliseviä upeissa miljöissä otettuja asukuvia katseltuani tuli itselle taas jotenkin nuhjuinen olo.

En mä osais kipittää omassa arjessani piikkikoroissa, enkä mä kaipaa Chanelia olalleni keikkumaan, mutta joskus sitä sortuu silti vertailemaan itseään toisiin bloggaajiin, sellaisiin jotka tuntuvat omissa silmissä jotenkin hämmentävän täydellisiltä ja heidän bloginsa todella hiotuilta, ja päätyy miettimään niiden juuri itse ottamiensa arkisten asukuvien deletoimista. 

No, enpä silti deletoinut. Mut ei oo siis edelleenkään tässä blogissa viimeisintä huippumuotia kuvattuna näyttävästi ison kaupungin kaduilla, mut on sen sijaan porilaisen valokuvaajan työpäivän arkiset vaatteet ikuistettuna vanhan opinahjoni luokkahuoneessa. Nää näytti mun mielestä ihan kivalta aina siihen saakka, kunnes ihailin sivutolkulla muiden kuvia.

farkut – HM+ / t-paita – Esprit / bomber – Gina Tricot / kengät – Minna Parikka / korvikset – Via Minnet (saatu)

Näitäkin vaatteita katsoessa mä taas kerran mietin, että miten sitä jaksoikin pukeutua niin kauan niin kovin mustaan. Eihän sitä toki tiedä, saattaahan se kokomusta joskus taas hiipiä takaisinkin, niin tuntuu olevan muuttuvia asioita nämä omat pukeutumismieltymykset.

Mutta tällä hetkellä en kyllä pysty vahvasti samaistumaan Anssi Kelan Musta tuntuu multa -biisiin, vaan kovin synkästi pukeutuessa tuntuu kasvoiltani häviävän viimeinenkin väri, kun taas vaaleampien sävyjen keskellä tykkään naamastanikin enemmän.

Torstain tukkaviritys oli lähinnä vahinko. Huitaisin hiukset klipsulla kiinni kasvojen pesun ajaksi ja siitä sitten peiliin vilkaistessa totesin, että no eipäs hullumman näköistä. Hiuksissa siis jäljellä hieman kiharaa edellisen päivän jäljiltä, joten "häntä" ei roikkunut ihan ohuena naruna päätä pitkin. Tää on nyt vähän niin kuin kompromissi, kun en tykkää pitää hiuksia kokonaan auki, mutta ainainen nutturakin on niin tylsä.