Elämäni upein mittatilausmekko

Nyt on kuulkaa huikea leninki! Vaalean persikkainen sävy sointuu ruskeanvihreisiin silmiini, puhvihihat luovat kauniin siluetin ylävartaloon ja hihansuiden ruusukkeet ovat silmiä hivelevä yksityiskohta tässä muotiluomuksessa. Tässä mekossa, jos missä voi tuntea itsensä prinsessaksi.

Ei, kyseessä ei ole ensi viikonlopun Blog Awards -kemujen asu, vaan syntymäpäiväleninkini vuodelta 1988, kun täytin seitsemän vuotta. Tuo koululaisen ikä oli niin tärkeä merkkipaalu, että sen juhlimista varten halusin itselleni oikean prinsessamekon. Oikean tyylin hallitseva ompelija löytyi tuttavan suosituksella Tampereelta. Äiti otti mitat ja minä valitsin haluamani värin ompelijalta saaduista satiinitilkuista. 

Ja ai että siitä tulikin upea! Olin aivan myyty nähdessäni mekon ja olisin halunnut jopa nukkua se päällä. Itsenäisyyspäivänä -88 sitten vihdoin sain juhlia satiiniunelmassani tyylikkäästi pukeutuneiden vieraideni kera. Olinhan itse vaatinut kutsukortteihin miehiä koskevan pukukoodin "solmiopakko". 😀

Muistan kuinka ihanaa tuo mekko päällä oli pyöriä, sillä sen runsaasti kellotettu helma hulmusi upeasti. 

Vaikka asu oli varsin kuninkaallinen, ei syntymäpäivien tarjoiluissa liikoja hienosteltu. Muistan kuinka Jaffaa ryystettiin Snören-lakuja pilleinä käyttäen ja lastenkutsuille ominaisesti sipsit taisivat olla tarjoiluista suosituin. Kanssani juhlimassa olivat kaikki oman luokkani tytöt (heitä oli lisäkseni 3) ja ystäviäni koulun ulkopuolelta. Vieraita kirmasi paikalla toistakymmentä ja muutamat vanhemmat päälle. Lahjoista mieleen on jäänyt ainakin ystäväkirja. Ne kun olivat ainakin omana kouluaikanani todellinen hitti.

Koska pelkkä mekko ei tietenkään ollut vielä riittävän pröystäilevä, kuului siihen näyttävä tylli- ja helmikoristeinen päähine. Ja mikä parasta, se mahtuu edelleen! Olisko tässä siis kenties oiva asuste ensi viikonlopun Blogigaalaan?

 


5 Comments
  • Tarja
    Posted at 00:00h, 30 marraskuu Vastaa

    <3 Ihana postaus! Kahden pikkutytön äitinä tunnistan kyllä tämän jutun ihan täysin!

    10v. ei enää niin hörhelöistä piittaa, 8v. kyllä. Parasta mekoissa on, jos niiden helma ”pyörii” 🙂

    Kesän synttäreitlä odotetaan jo melkein minuuttilaskennalla…

  • Vierailija
    Posted at 00:00h, 30 marraskuu Vastaa

    Ihana asia, että olet säilyttänyt puvun. Itse olen myös ollut lapsena lähes 24/7 prinsessa ja kulkenut kotona isäni minulle valmistama, kultainen pahvikruunu päässä. Lapsuuttani olen viettänyt 60- luvulla, joten materiaaleja oli nykypäivää vähemmän saatavilla. Onneksi oli kuitenkin valoverhoa, siitä isäni minulle, prinsessalleen taikoi mekon. Ihania aikoja.

  • GoneWithTheNails/Mirka
    Posted at 00:00h, 30 marraskuu Vastaa

    Apua miten hieno mekko ja kokonaisuus! En yhtään ihmettele jos tunsit itsesi siinä prinsessaksi 🙂 Mitenkäs toi väri nykypäivä 😉

  • Santsumantsu
    Posted at 00:00h, 30 marraskuu Vastaa

    Piti jo vähä instassa kattoo, että nyt on kyllä värimaailma vähä erilainen mitä sulla tottunu 😀 Mut ihana mekko ja tuon ikäiselle taatusti ollut oikea unelmien täyttymys. Mitä enemmän helmaa mitä pyöritellä sitä parempi. Ja tuo hattukin vielä. 

  • PiP
    Posted at 00:00h, 30 marraskuu Vastaa

    Meikä on 47v. prinsessa – rakastan edelleen juhlia jokavuotista synttäriäni parhaan ystäväni kanssa 🙂 Ikinä ei oo liian vanha lapsenmieliseen iloon! Arkea riittää elämässä ihan tarpeeksi, joten juhlat pystyyn jos vaan on vähänkin aihetta. Kiitos söpöistä kuvista

Post A Comment