23.09.2017 ”Ei tää ihan paska paikka oo” – Oodi Porille + arvonta!

”Mikä vittu teitä porilaisia oikein vaivaa?”, tiedusteli Juha Vares elokuvassa Jäätynyt enkeli ja voin sanoa, että ihan samaa pohdin minä aikoinaan vasta Kainuusta tähän kaupunkiin muuttaneena. Tuosta muutosta tuli juuri hetkekssi sitten kuluneeksi jo 16 vuotta. Tänään Porin Päivän kunniaksi onkin hyvä hetki hieman kerrata miten omat fiiliikset tästä kapungista ovat kehittyneet.

Ekan vuoden tai puolitoista olin ihan sitä mieltä, että tää on kaamee paska kaupunki, missä ihmiset on ihan älyttömän epäkohteliaita ja nuivia. Oman kotiseutuni tapoihin oppineena jutustelin niitä näitä niin kaupan kassalle kuin vaikkapa kanssajonottajille baarin vessassa ja saatuani oudoksuvia katseita päästä varpaisiin aloin tajuamaan, että ei ookaan täällä vissiin oikein tapana.

Kahvilan myyjän rahojen ojennuksen yhteydessä suustaan päästämä ”tollai” perinteisen ole hyvän sijasta sai mut miettimään, että kuuluisi tässä nyt sit kiittää vai ei. Tollai. 

Kun pyysin erästä miekkosta kanssani kahville, vastasi hän, että ”ei sen väliä” ja minä ajattelin häpeissäni, ettei häntä kiinnosta seurani sitten tippaakaan. Vastaus kuulosti äärimmäisen negatiiviselta ja epäkohteliaalta ihmiselle, joka on tottunut myöntäviin vastauksiin, jotka alkavat sanalla joo tai kyllä. 

Pitkän aikaan sitä oli paikallisten alkuasukkaiden seurassa jotenkin tosi epävarma ja hädissään. Tuntui, ettei ne ole lainkaan kiinnostunut uudesta tulokkaasta ja sitä tietysti ajatteli itsessä olevan jotain vikaa. Kohtuullisen suulaana tapauksena päädyin kuitenkin sitten taktiikkaan ”jos, ette puhu mulle, niin mä puhun teille niin kauan,  että tutustutaan”. 

Kun Itä- ja Länsi-Suomen kulttuurierojen aiheuttamasta shokista pikkuhiljaa pääsi yli ja alkoi ymmärtämään, ettei porilaisen suusta tulevat negatiiviselta kuulostavat ilmaukset ehkä tarkoitakaan mitään negatiivista, vaan päinvastoin, alkoi alun paska kaupunki –mielikuva pikku hiljaa haalistua. Eikä loppujen lopuksi mennyt kovinkaan montaa vuotta, kun jo huomasin viihtyväni tässä hieman nyrjähtäneen oloisessa kaupungissa.

Nyt, kuusitoista vuotta karhukaupungissa asuttuani, olen jo pitkän aikaa kokenut tämän kodikseni ja tuntenut uusporilaisuudestani ylpeyttä. Kainuulaiset juureni eivät mihinkään katoa tai unohdu, mutta kyllä mun latvusto on porin merituulissa tuuhentunut.

Poriin sopii mielestäni hienosti sanonta ”mainettaan parempi”. Ehkä täällä tosiaan vielä 15 vuotta sitten oli vähän erilainen ilmapiiri. Sulkeutuneempi ja epäileväisempi. Mutta sinä aikana, kun olen täällä asunut, on Pori ottanut monenlaisia harppauksia eteenpäin.

Porista on tullut tänä aikana ihan vakavasti otettava opiskelijakaupunki, mikä on tuonut sekaan lisää meitä junantuomia, joten jos nyt joku sotkamolainen muuttaisi tänne, ei hän enää olisi niin suuri ihmetyksen aihe. (montako sataa kertaa olenkaan vastanut kysymykseen ”kui sää tänne oikein tulit?”  

Pori on myös vahvistanut asemaansa aktiivisena tapahtumakaupunkina eikä nykyään enää ajatella, että Pori Jazz on ainoa hetki vuodesta, kun täällä tapahtuu jotain. Ei, mun mielestä Porissa tapahtuu ihan koko ajan, ja vaikka mitä. Kulttuuritarjonta on huikeaa, mielenkiintoisia paikallisia bändejä putkahtelee kuin sieniä sateella ja samoin palkintoja nappailevia pienpanimoita! Että ei tää tosiaankaan mikään ihan paska kaupunki oo. (Ja ei-porilaisille tiedoksi että tää ”ei tää oo ihan paskaa” on siis tosiaan äärettömän suuri kehu)

Joo, on ne kaupungin kadut edelleen ihan huvittavan hiljaiset vaikkapa sunnuntai-iltaisin ja talven pimeydessä 70-lukulaisilla kerrostaloilla ympäröity tori näyttää enemmän kuin ankealta. Mutta samaa paskaa sitä on pimeän ja loskan keskellä ihan muuallakin päin Suomea. Että ajatellaanpa nyt niitä positiivisia puolia ihmiset, eikä niitä ankeita hetkiä, käskee vuoden positiivisin porilainen! 😀

Kun nyt tosiaan Porin Päivää vietetään, niin sen kunniaksi päätimme paikallisen taiteilijatalentin, Tommi Lehdon, kanssa laittaa pienen arvonnan pystyyn. Kallon majakkaa, esittävästä työstä on tehty 50 kappaleen julistesarja ja yksi printti signeerauksin olisi nyt tarjolla uuteen kotiin.

Osallistuaksesi Kallo-julisteen arvontaan, kerro kommenttiboksissa mikä paikka, maisema tai nähtävyys Tommin pitäisi sinun mielestäsi seuraavaksi ikuistaa. Porilaisilta vastaajilta toivotaan Pori-aiheisia vastauksia, mutta muitakin maailmankolkkia saa toki ehdotella. Vastausaikaa on keskiviikko-iltaan 27.9. saakka. Muista täyttää myös nimimerkki ja meiliosoite, niin saadaan arvonnan voittajaan yhteyttä. Julisteen postitus kotimaan sisällä.

Tommilla on suunnitteilla lisää kortteja, julisteita ja muitakin tuotteita myytäväksi, joten etenkin porilaiset ja henkiset sellaiset pistäkää herran instatili seurantaan @tomppppa. Instasta näkee myös Tommin muuta piirrostyyliä, joten pistäkää mieleen, jos on vaikka jotain kuvitustarpeita!

”Todella outo, ehdottoman uniikki”. Porin kaupungin uusi slogan on mielestäni enemmän kuin asian ytimessä. Hyvää Porin päivää!