Fake it till you make it – perjantain kahdet kasvot

Tällä viikolla on ollut enempi tuon vasemman kuvan mukainen fiilis ja naama. Sen lisäksi, että on taas jotenkin mietityttänyt, että mitä ihmettä tällä elämällään pitäisi tehdä (ei oo tullut yhtään ideaa), on tunnelmaa muokannut myös todella outo sinne tänne sinkoileva flunssa. Tässä on jo jonkin aikaa ollut hieman hengitystieoireilua ja välillä illalla pientä lämpöilyä. 

Keskiviikkona melko naatiksi vetäneen kuvauspäivän jälkeen iski sitten ihan järjetön päänsärky, tai tarkemmin ottaen otsasärky, joka kesti pitkälle torstaipäivään asti. Olin koko eilisen päivän ihan kanttuvei ja kykenin vain makaamaan sohvalla. (Onneksi nepalilaisesta saa ruokaa kotiinkuljetuksella!)

Luulin jo että nyt muhun sitten iskee ihan täysillä päälle kunnon flunssapeikko. Työkavereistakin kun useampi kymmenen on ollut viime viikkoina pedissä influenssa- ja flunssa-aallon vuoksi. Mutta ei, tänä aamuna heräsin taas lähes kokonaan kivutta ja ilman minkäänlaista merkkiä vuotavasta nenästä tai köhimisestä. 

Että en nyt sitten tiedä mitä tää on tää vuoristorata. Olis niinku kerralla sitten kunnolla taudissa ja se olis sillä sitten ohi pitkäksi aikaa eikä tällaista ihme kipuilua yks päivä silloin, toinen tällöin. (Olin siis viimeksi kaksi viikkoa sitten sellaisessa yhden illan kuumeessa ja sen jälkeen töistä pari päivää poissa.)

Mälsän ja väsyneen tunnelman vuoksi olen antanut itselleni luvan löysäillä bloginkin kanssa. Että kai sitä voi välillä ihan oikeasti vain olla möllöttää ja levätä. Tai tehdä ihan vaan pakolliset. Eli tällä viikolla se on tarkoittanut aikataulutettuja asiakastöitä. 

Mutta viikonloppuna pitäisi saada valmiiksi yksi päätä vaivannut työkeissi ja kun fyysinen olokin on jo parempi, niin eiköhän tästä pian taas päästä blogihevosenkin selkään. Tänään jo ekan kerran tällä viikolla meikkasin ja laitoin päälle jotain muuta kuin villahousut ja raitapaidan!

Postauksen kuvapari onkin tältä aamupäivältä. Vasemmalla lähes kaksi vuorokautta peiton alla muhinut mörkö ja oikealla sama otus suihkua, yhtä särkylääkettä ja n. 15 kosmetiikkatuotetta myöhemmin. Kummasti sitä ihminen pystyy skarppaamaan niin ulkonäöllisesti kuin sisäisestikin, kun vaan pistää hösseliksi. 

Ja kyllä ainakin mulle itselleni toisinaan toimii se, että jos on väsynyt ja plääh-olo ja tuntuu, niin käy suihkussa ja naamioi itsensä virkeämmäksi vaatteilla ja meikillä, niin tuleekin vähän aikaansaavempi fiilis. Tuolla lähmätukkaisella finninaamalookilla en tasan olis saanut itseäni sopivaan mielentilaan mennäkseni työpaikalle videota editoimaan. Mutta naamio naamassa ja punainen paita päällä jaksoin huijata itseni riittävälle energia- ja motivaatiotasolle.

Ja ei, kyse ei ole siitä ettenkö kehtaisi näyttäytyä kollegoille meikittömänä ja verkkareissa, minähän teen niin itse asiassa aika usein, vaan siitä että itse tarvitsi vähän boostia. Vähän lisää uskoa, että kyllä tää taas tästä. Fake it till you make it on toisinaan ihan toimiva ratkaisu. 


Tags:
No Comments

Post A Comment