24.03.2018 Mittasuhteilla pelatessa paidan helmalla on väliä

Olen selkeästi tykästynyt tähän farkkujen ja rennon bleiserin yhdistelmään. Se on parin viime viikon aikana päätynyt päälle kerta toisensa jälkeen puseroiden vaihtuessa. Samat vermeet nähtiin bodyn kanssa vain muutama postaus sitten. Tällä viikolla puin alle leokuosisen meshpuseron. Ai että, miten ihana tuulahdus vuosituhannen alusta!

Mutta itse kyllä toivotan tämän trendin ilolla tervetulleeksi. Läpikuultavuus on sopivissa määrin varsin kiva juttu. 

Tämä asu oli hyvä tilaisuus taas kerran vertailla miten paljon eroa on sillä antaako puseron helman roikkua vapaasti housujen päällä vai asetteleeko helman housujen sisään. Parikymmentä senttiä paidan pituudessa muuttaa niin asun fiiliksen kuin mittasuhteetkin. En silti tämän paidan kanssa mene julistamaan kumpaakaan versiota toista ehdottomasti paremmaksi. Molemmat käyvät, riippuen fiiliksestä.

Vapaana roikkuva helma tietenkin piilottelee vatsanseutua tehden keskivartalosta ehkä astetta slimimmän näköisen. Pusero housujen päällä eroaa oikean puoleisesta myös näyttämällä hieman rennommalta, tai negatiivisemmin ilmaistuna laittautumattomammalta. Mutta kuinka paljon tuo parikymmentä senttiä puseron helmaa tekeekään eroa vartalon mittasuhteisiin!

Edelliseen postaukseen viitaten, tässä asussa ei ole nyt alustoppia. Farkkujen vyötärö on riittävän korkea, joten viihdyn ilmankin.

Vaikka kinttuja on esillä molemmissa kuvissa ihan yhtä paljon, niin lyhyempi versio puserosta taikoo alavartaloon huimasti lisää mittaa. Tuo oikeanpuoleinen versio tuntuu ehkä sen vuoksi enemmän omalta, että hahmotan itse oman vartaloni enemmän niin päin, että pitkät jalat ja lyhyempi ylävartalo kuin toisin päin. Tuossa vasemmallahan nimenomaan keskivartalo näyttää pidemmältä jalkoihin suhteutettuna, kun paidan helma katkaisee vartalon lantion kohdalta vyötärön sijaan.

Ei siis tosiaan mitään yleistä totuutta, että jompi kumpi olisi parempi. Mutta kannustan testailemaan näitä juttuja vaatteita valitessa. Pienet asiat kun todellakin tekevät isoja muutoksia kokonaisuuteen ja sen antamaan vaikutelmaan. 

farkut – HM+ / pusero – Junarose (saatu) / bleiseri – KappAhl XLNT (saatu) / kengät – Wonders, Zio (saatu) / korvikset – H&M

Argh… mä niin toivoisin kevään jo tulevan. Haluaisin päästä käyttämään kevyempiä kenkiä. Ballerinoja, tennareita, herrainkenkiä… Alan olla väsynyt tähän nilkkurikauteen. Mutta yhden nilkkurit voisin silti kaivaa nyt kevääksi käyttöön. Kävi nimittäin niin, että selasin eilen mun Zadaa-profiilia ja bongasin tekemistäni ostoista kengät, joista mulla ei ollut ensinäkemältä mitään muistikuvaa.

Sitten muistini sopukoita kaivellessa aloin hahmottamaan, että juu, kyllä ne nuden väriset Vagabondin nilkkurit on viime syksynä tähän talouteen saapuneet. Olen vain laittanut ne talveksi johonkin todella hyvään jemmaan. Nyt pitäisi vaan löytää ne! Pitäisikin varmaan tehdä kunnollinen vaatekaapin ja varastojen komppaus, sillä muutama kevättakki on myös jossain paikassa nimeltä mysteeri.

Mutta kuinka hienoa siis, mulla on täällä siis kengät, jotka löydyttyään tuntuu ihan uusilta. Sanokaa, etten ole ainoa yhtä haperopäinen! 😀