08.11.2018 Mekkopaniikki! – Mistä plussalle puku Linnan juhliin?

Apua, mistä plussalle puku Linnan juhliin!?

Olen lapsesta saakka joka vuosi itsenäisyyspäivän vastaanottoa televisiosta katsoessa miettinyt millaiseen asuun itse pukeutuisin, jos joskus Linnan juhliin pääsisin. Ja olen todellakin sinne pääsystä haaveillut.

Vietän itsenäisyyspäivänä syntymäpäivääni, joten senkin vuoksi pressan kemut ovat olleet minulle aina osa omaa juhlapäivääni. Olin viisivuotias, kun kirjoitin presidentti Koivistolle kirjeen, jossa kerroin mm. siitä miten vietämme joulukuun 6. päivää juhlien päivällä minun synttäreitäni ja illalla tv:stä katsellen, kun he juhlivat linnassa. Jo tuolloin mietin, että joskus isona haluaisin viettää syntymäpäivääni noissa hienoissa juhlissa.

Ja niin sitä kuulkaa lapsuuden haaveet joskus toteutuvat! Ei, en ole millään tavalla niin tärkeä henkilö, että olisin saanut kutsun Linnan juhliin, mutta pääsen sinne töiden merkeissä. Mutta tiedättekö, se ei vähennä mun innostusta yhtään. Olen vaan ihan into piukeana, että edes tällä tavalla pääsen kokemaan tuon tilaisuuden. 

Eikä se, että menen Linnaan töihin, tee asun pohtimisesta yhtään helpompaa. Itse asiassa päinvastoin. Jos nimittäin menisin juhliin vieraana, voisin vain keskittyä siihen miten näyttää mahdollisimman upealta. Olisin siinä tilanteessa todennäköisesti valmis satsaamaan asuun ihan kunnon summan rahaa ja päätyisin varmaankin teettämään unelmieni iltapuvun.

Nyt päälle pitäisi kuitenkin keksiä jotakin etiketin mukaista, mutta miettiä samalla hyvin paljon myös mukavuutta. Kuvaaminen ja kameran roudaaminen ei ole varmasti miellyttävää missään joustamattomassa sifonkihurpulassa, eikä esimerkiksi olkaimettomat puvut tulisi itsellä tässä kohtaa mieleenkään. Ihan niin näyttävää ja hienoa ei työmyyrän myöskään sovi ehkä pistää päälle millaisesta oikeasti pitäisin. 

Vasemman yläkulman Ralph Laurenin mekko olisi mieleeni, mutta isoin koko on 44. Nyyh. Ylärivin kaksi muuta leninkiä ja alarivin vihreä paljettiyläosainen unelma ovat merkkiä Phase Eight, jota löytyisi mm. brittiläisestä House of Fraser -nettikaupasta. Punainen on malliltaan aika tasan samanlainen kuin tänään Ratsulassa sovittamani tummansininen Frank Lymanin mekko (ekassa kuvassa).

(Alarivin metallinhohtoisen mekon alkuperää en valitettavasti muista) Sininen Little Mistress Curvyn mekko Zalandolta puolestaan on tyyppiesimerkki siitä mitä pluskokoisille on ainakin nopealla silmäyksellä eniten tarjolla. 

Elikkäs, hakusessa olisi siis etiketin mukainen, mutta ei liian hieno iltapuku, jossa olisi helppo ja mukava olla. Ja kaveriksi tietenkin kengät, joissa ei itketä edes lähes parin tunnin paikallaan seisominen kättelyitä kuvatessa. Kollegalla oli melko montakin sanaa sanottavaa omasta väärästä kenkävalinnastaan jokunen vuosi sitten. Nimenomaan se pitkä paikallaan jököttäminen oli ollut vääränlaisilla koroilla yhtä helvettiä. Uskon.

Kävin tänään jo sovittamassa muutamia mekkoja Porissa. Yksi hieman kimaltava joustava pitsipuku oli melko lupaava. Siitä vaan pitäisi ottaa selvää onko omaa kokoani tilattavissa. Ihan hirmuisen montaa sataa ei näin töiden vuoksi viitsisi asiaan kuitenkaan satsata, joten pitää kompata kaikki mahdolliset vaihtoehdot.

Joten todellakin sanon nyt, että APUA, MEKKOPANIIKKI!

Kampauspaniikki sen sijaan ratkottiin jo tänään, sillä ikioma luottokampaajani Maikku sattuu matkaamaan tuolloin myös Helsinkiin ja lupasi hoitaa tukkani tötterölle. Jes! Siirrettiin myös mun hiusten värjäysaika just kemuja edeltävälle viikolle ja laskettiin, että sivumarsut asettuvat ajelun jälkeen viikossa juuri pressanlinnakelpoisiksi. Se on kuulkaa tarkkaa ajoittamista. 😀

Mut entäs meikki? Minulla on tunnetusti ongelma saada pysymään meikit silmissä kuvatessa, joten kaipaan ehdottomasti ammattilaisen apua itse sotkemisen sijaan. Olisiko siellä ketään huikeeta meikkaajaa, jolla olisi vapaita aikoja itsenäisyyspäivänä Helsingissä tai hyviä vinkkejä asiasta?

Saatatte joutua kuulemaan tästä aiheesta kerran jos toisenkin! 😀