Vaikka ei ole just nyt mahtavaa, niin paskeampiakin tunnelmia on koettu

Tänään on vihdoin sellainen olo, että olen oikeasti muuttanut. Siitäkin huolimatta, että tavaroitani on edelleen vanhassa osoitteessa paljonkin. Mutta nyt minulla on sänky ja omassa jääkaapissa ruokaa. Täällä omassa kodissa on nyt kaikki tarpeellinen, mutta pitää sieltä Tommin luota vielä setviä monta tavarakasaa pois sen tieltä.

Onpa hassua sanoa, että ”Tommin luona”, kun kyllähän se asunto tuntuu edelleen mun kodilta ja tämä uusi paikka siltä kuin olisi jossain käymässä. Meneehän siihen kodintunteen siirtymiseen hetki. Varmaan useampikin.

Sitä olen viime päivinä pohtinut paljon, että miten sitä saisi itsensä elämään rauhassa ihan vaan tässä ja nyt. Siinä kulloinkin käsillä olevassa hetkessä. Kun sitä niin kovasti haluaisi ajan menevän nopeasti eteenpäin, jotta pääsisi näkemään olisiko jossain edessä päin luvassa jotain ihanaa tähän elämään.

Mutta kun joka ikinen minuutti tästä elämästä on koettava oli ne sitten hyviä tai huonoja. Yhtään ei pysty pikakelaamaan, ei eteen, ei taakse. Niin olisi hyvä pystyä keskittymään siihen mitä on nyt. Todeta, että just nyt ei oo ihan hirveen ihanaa ja kivaa, mutta paskempiakin tunnelmia on koettu.

Haluan tarttua lämmöllä siihen ajatukseen, että musta ei tunnu yhtään niin kamalalta, kuin siellä mustimmassa kuopassa. Tyytyä nyt ja tässä siihen, että ei ole mahtavaa, ei suurta onnea ja iloa. Mutta ei ole myöskään ihan kamalaa.

Jossain takaraivossa on pienen pieni aavistus ja toive siitä, että kaikki kääntyy parempaan päin. Se käännös on hidas, mutta se tapahtuu. Nyt on vain pysyteltävä kyydissä ja katseltava hitaasti ohi lipuvia maisemia. 

Moni asia on ihan sikinsokin. Sekä kuvainnollisesti että fyysisesti. Tuota viimeistä on etenkin mun vaatevarastot. Rievut ovat olleet nyt pitkin ja poikin kahdessa osoitteessa, joten on tuntunut helpoimmalta pukeutua viimeisen viikon ajan ihan muutamaan käden ulottuvilla olevaan vaatekappaleeseen. 

Ihmisten ilmoilla liikkuessa olen pukeutunut lähinnä tähän hameen, neuleen ja pitkien saappaiden yhdistelmään. Muuten olen rentoillut vain farkuissa ja hupparissa. 

neule – H&M / hame – Ellos / saappaat – Högl (saatu) / korvikset – Aarikka (saatu)

Huomiseksi pitäisikin sitten keksiä jotain muuta päälle, sillä luvassa on blogimimmien pikkujoulut Helsingissä. En vielä tiedä tarkemmin, mutta kyllä mä haluan ehdottomasti kimaltaa. Makuuhuoneen ovessa roikkuukin nyt kasa paljettia ja strasseja. Arvon niistä sitten aamulla jotain laukkuuni.

Skumpanmakuinen ilta hauskassa seurassa tulee just nyt kyllä hyvinkin tarpeeseen. Kiva saada ajatuksia vähän irti tästä tavaroiden kantamisesta ja uuden elämän pelosta.

Lampsin myös viime viikonloppuisen Helsingin reissun noilla Höglin saappailla ja meinaan suunnata huomenna matkaan samoilla koroilla. Aivan uskomattoman mukavat kengät! Tulee pidettyä paljon hametta ihan senkin takia, että voin kiskoa nämä saappaat jalkaan. 

Kun saan tämän vaatepyörremyrskyni joten kuten taltutettua, niin jospa sitä päälle ja asukuviin päätyisi jo jotain muutakin kuin tuo yksi ja sama hame! 


3 Comments
  • Vierailija
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Hei Veera! Olen jo vuosia seurannut blogiasi ja saanut inspiraatioita pukeutumiseeni. Tosin olen sinua aika paljon vanhempi, mutta aika saman ”mallinen”. Ihania asuja ja kenkiä ja aitoa elämää. Pohdin tässä, kun joskus mainitsit, että meinaisit myydä vaatteitasi.. Asun Kaakkois-Suomessa, joten sinne nurkille en pääse kirppistelemään. Oletko aikonut myydä esim blogin puitteissa? (Saatan olla ehkä vähän kiinnostunut 🙂 ) Ja mitä elämänvaiheeseesi tulee, niin kokemusta on. Hienosti hoidatte asian. Ja kaikenlaiset tunteet kyllä pulpahtavat esiin. Mutta katse tosiaankin eteenpäin niinkuin sulla jo onkin 🙂 . Kaikkea hyvää sinulle!

    Terkuin Anu

  • Jenni S
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Toivotan kaikkea hyvää, kirjoitat fiksuja. Olikohan edellisen postauksen kuvituksena se arkikuva, ja todella huomasin siinä että tämä on valokuvaajan blogi. Kuvassa oli niin paljon kaikkea, vaikken edes tunne sinua henkilökohtaisesti. Et ole kirjoittajanakaan yhtään pöllömpi, mutta kuvaajana yhä kypsempi ja ehdottomasti ammattilainen. Kiitos, että jaoit kanssamme niin henkilökohtaisen kuvan.

  • Vierailija
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Moi Veera! Olen seurannut blogiasi, joka on muuttanut minua myös. Nyt uskallan kiittää sinua. Olet saanut minua hyväksymään itseäni ja näkemään itseäni, että olen arvokas ja kaunis nainen. Minulla on ollut ongelma vaatevärin kanssa. Sinä sait minua ihastumaan, että viininpunaiset sukkahousut sopii hyvin mustien saappaiden ja mustan hameen ja ihanan harmaan villapaidan kanssa. Niin uskallan nyt käyttää erivärisiä vaatteita. Kiitos, että jaoit blogisi ihanineen kuvineen ja inspiroivineen tekstineen. Olet ihana ihminen. <3

Post A Comment