08.12.2018 Olisiko riidoissa eroaminen helpompaa?

Olin jo aiemmin viikolla postaamassa, mutta täällä blogialustassa oli jokin vialla enkä pystynyt edes tallentamaan tekstejäni saati julkaisemaan. Joten vaikka joku jo kommenttiboksissa totesi, että koko blogi joutaiskin jo loppua, kun päivittyy niin harvoin, niin joudun hänen ja muiden samaa mieltä olevien kiusaksi toteamaan, että ei tämä blogi mihinkään ole loppumassa.

Blogi on aina päivittynyt oman jaksamiseni ehdoilla ja tänä syksynä ja etenkin viimeisen parin kuukauden aikana voimat ovat menneet ihan muuhun. Fiksummat teistä onneksi ymmärtävät asian.

Enempää en jaksa tätä huonoa julkaisutahtia vatvoa tai pahoitella. Postauksia tulee sitä mukaa, kun se hyvältä tuntuu. Ja sen voin sanoa, että ainakin linnan juhlien asua on luvassa heti huomenna! Tähän väliin nakkaan kuitenkin nämä jo valmiina olevat asukuvat viime viikonlopulta, kun kävin kyynelehtimässä Vestan keikalla. 

Myös tänään luvassa livemusiikin lumoa, sillä seuraavaksi pitää alkaa valitsemaan kostyymiä Amorphiksen keikalle!

Nyt onkin vihdoin jo hieman helpompi löytää jotain päällepantavaa, kun vaatteet ovat suureksi osaksi löytäneet paikkansa. Tommi nimittäin ystävällisesti kokosi uuden vaatekaappini itsenäisyyspäivänä minun ollessa Helsingissä.

Nyt on siis kämpässä kaikki huonekalut paikoillaan! Meinasin sanoa, että samalla on exän kaikki kokoamishommat pulkassa, mutta vielä se lupasi yhden lampun mulle kattoon asentaa.

Oon nauranut, että Tommille tää ero tarkoitti yhtä hemmetin työleiriä. Niin paljon on saanut mun kanssa kantaa huonekaluja ja laatikoita ja olla pora ja ruuvimeisseli kädessä asentamassa ja kokoamassa sitä sun tätä. Kunnon riidoissa eroaminen olis säästänyt ainakin hänet monelta hommalta. Mut kivempi näin. 

mekko – Junarose (saatu)

takki – Marks & Spencer

saappat – Högl (saatu)

laukku – Rebecca Minkoff

korvikset – Viaminnet (saatu)

huivi – mbyM

Vestan keikka sujui rennossa trikoomekossa ja syksyn suosikkisaappaissa. Nyt Amo-keikalle kenkävalinta on varmaankin sama, mutta mitäs sitä lopun vartalon peitoksi pistäis…

Äsken vaatteita kaappiin latoessa käteen osui kultainen paljettihame ja kuulosti ihan kuin se olisi sanonut haluavansa pitkästä aikaa ulos. Toivotaan, että jostain löytyy näin illan pimeydessä nurkka jossa saisi asukuvat tänäänkin aikaiseksi.