06.01.2019 Arkikuva 1/52 – Horros

Yksi kuva elämän tavallisuudesta joka viikko

En muista koska olisin viimeksi ollut näin pitkään tekemättä töitä. Viimeinen keikka ennen joulua oli 19.12. ja 20.12. tein vielä jotain kuvankäsittelyhommia. Sen jälkeen olin täysin koskematta mihinkään valokuvausduuneihini aina eiliseen (5.1.) saakka, jolloin oli vuoden eka työvuoro Satakunnan Kansassa.

Tekemistä olisi kyllä ollut. Ainahan sitä on. Mutta päätin kerrankin tempaista itseni ihan totaalisen irti to do -listoistani. Kainuun visiitiltä palattuani olen lähinnä horrostanut yksin kotona. Pimeässä pehmoisiin peittoihin kääriytyneenä olen valmistellut itseäni uuteen vuoteen, uuteen arkeen. Käynyt läpi tapahtuneita ja tunteitani. Antanut itselleni luvan vain olla tekemättä yhtään mitään, miettimättä mitä kaikkea pitäisi saada aikaan ja miten reipas ja aktiivinen tulisi olla.

Suurin ”aikaansaannokseni” kuluneella viikolla on ollut 29 Nashville -jakson tuijottaminen Viaplaystä. Ensin muutama jakso sohvalta käsin ja sitten jatkot läppärin kera sängyssä. Loistava muistutus siitä miksi minulla ei yleensä ole mitään suoratoistopalveluja käytössäni. Nyt sorruin ilmaiseen kuukauteen ja selvää on, että en jatka tilausta. On liian helppo katsoa ”vielä yksi jakso”, kun ne seuraavat toisiaan ilman, että tarvitsee edes nappulaa painaa. 

Mutta en aio tuntea huonoa omaatuntoa tästä talvihorrosviikostani. Toisinaan sitä tarvitsee totaalisen buuttauksen. Huomenna koittaa paluu aikaansaavaan arkeen, kouluun ja töihin. Huomenna koulupäivä ja tiistain toimistopäivälle on to do -lista hioutumassa. Ja kuin kirsikkana kakun päälle, varasin huomiseksi itselleni paikan joogatunnilta! Menen testaamaan lempeää lämpöjoogaa. Luvassa siis lempeä siirtymä tv-viihteen ääreltä oman elämän draamakomediaan.

Ajatukseni viikottaisen arkikuvan palauttamiseksi blogiin taas tälle vuodelle sai kannatusta instassa, joten kokeillaan taas! Arkikuvahaasteeseen innoitti aikoinaan Lähiömutsi.