13.03.2019 8 vinkkiä valokuvien sommitteluun

-Kaupallinen yhteistyö, Olympus–

Sommittelu, eli kohteiden ja elementtien sijoittelu kuva-alalle visuaalisesti ja kuvan viestiä sekä tarkoitusta tukien, on yksi valokuvauksen tärkeimmistä asioista, tai oikeastaan kyllä tärkein. Valokuvauksen tekniikasta mitään ymmärtämätön kuvaajakin, joka luottaa täysin kameran automatiikkaan, joutuu nimittäin tekemään sommitelutyön itse.

Mitä valita mukaan kuvaan, mitä jättää pois? Ottaako kuva kaukaa vai mennä selvästi lähemmäs? Pysty- vai vaakakuva? Kaikki nuo valinnat ja monia muita on tehtävä ennen napin painallusta. Kamera tai puhelin voi hoitaa puolestasi kaiken teknisen, mutta päätös siitä mitä kuvataan ja mistä vinkkelistä, on vain kuvaajan ratkaistavissa.

Kokosin tähän esimerkkikuvien kera vinkkejä kuinka tehdä kuvatessa harkitumpia valintoja joiden ansiosta lopputuloksena on mielenkiintoisempia ja parempia kuvia. Hyvä kuva ohjaa katseen juuri sinne mihin kuvaaja sen on halunnut ja pitää katsojan mielenkiintoa yllä pidemmänkin aikaa

1. Valitse kuvaan pääkohde

Harjaantumattomalla kuvaajalla meinaa usein iskeä ahneus ja yhteen kuvaan halutaan mahduttaa kerralla paljon kaikkea. Niinpä juhlista ja lomamatkoilta nappaillaan paljon laajoja yleiskuvia. Lopputuloksena onkin useimmiten otos, jossa on paljon ihmisiä ja elementtejä, mutta mikään ei nouse kunnolla esiin ja kuva on levoton.

Pyri siis valitsemaan kuvaan aina jokin pääkohde, joka kiinnittää katsojan huomion. Yllä oleva kuva opiskelijoista näyttää myös miljöötä ja kertoo paikalla olleen useampia henkilöitä vaikka pääkohteeksi onkin valittu yksi ihminen.

Kuvaparin vasemmalla kuvaan on ahnehdittu kaikki leikissä mukana olleet henkilöt. Selvää pääkohdetta ei erotu, joten katse harhailee kuvassa ja taustalla olevat tavarat ja elementitkin vievät huomiota. Oikealla harkitumpi poiminta samasta tilanteesta.

2. Sommittele kohde kultaiseen leikkaukseen

Kultainen leikkaus on jo antiikin Kreikan ajoilta peräisin oleva sommittelun perussääntö, jota noudattamalla on kautta aikojen saatu aikaiseksi paljon ihmissilmää miellyttäviä lopputuloksia niin kuvataiteissa kuin arkkitehtuurissakin. Yksinkertaisesti sanottuna kuva-ala jaetaan vaaka- ja pystysuunnassa kolmeen osaan ja kuvan tärkeimmät elementit sijoitellaan sitten noiden kuvaa jakavien viivojen risteyskohdille.

Yllä olevassa kuvassa on kahdet viivat, sisemmät tarkemmin kultaisen leikkauksen suhdeluvun 1 : 0,618 mukaan ja ulommat hieman vapaammassa 2:3 suhteessa. Ei hommaa tarvitse ottaa niin millin ja pilkun tarkasti, että päässä pitäisi suuria laskutoimituksia tekemään, mutta se on hyvä summittainen apu kuvan sommitteluun.

Itselläni kultainen leikkaus tuntuu eksyvän kuviin tiedostamatta ja lähes automaattisesti ja kaikki siitä poikkeavat sommitelmat ovat aina tietoisia valintoja rikkoa tuota klassista sääntöä.

Myös seuraavaan kuvaan voisi piirtää nuo samat viivat ja huomata kohteen osuvan niihin aika prikulleen.

3. Jätä liikkeelle ja katseelle tilaa

Kohteen liike ja katse johdattelevat myös kuvan katsojaa jatkamaan silmillään kuvassa samaan suuntaan. Liikkeen ja katseen suuntaan jätetty tila tekee kuvasta miellyttävämmän kuin se, että vaikkapa tuo kuva Millasta pyöränsä kanssa olisi rajattu poikki heti pyörän edestä. Liike saa tilaa jatkua sen sijaan, että törmäisi kuvan reunaan.

4. Tarkasta tausta

Kasvaako kohteen päästä lipputanko taikka liikennemerkki? Törröttääkö korvasta puun oksa? Skannaa kuvauskohteen ääriviivat ennen kuvan ottamista ja sommitele häiriötekijät taustalta pois.

Vasemmassa kuvassa tympii sekä päästä kasvava harmaa ikkunanpoka että silmän tasalla oleva  taustalla olevan rakennuksen ikkunassa oleva musta teksti. Tausta rauhoittui hieman kuvakulmaa muuttamalla.

5. Käytä katsetta ohjaavia linjoja

Seinät, polut, aidat, tiet ja monet muut elementit toimivat kuvassa katsetta johdatellen. Sommittele kuvasi siis noita linjoja hyödyntäen, niin kuva imee katsojan huomion juuri sinne minne sen haluat.

Ikkunaseinä ja sen vaakalinjat kuljettavat katseen poikaan. Alla ravustajat löytyvät laiturin ja veneen osoittamasta suunnasta.

6. Kehystä kohde

Etsi ympäristön tarjoamia kehyksiä. Kohteen voi rajata kauniisti vaikkapa oviaukon tai puiden oksien avulla. Kylmäpihlajan majakka nousee kuvassa näyttävästi esiin varjoisien alueiden muodostaman kehyksen ansiosta.

Alla puolestaan porttikongiin vievä holvikaari antaa kuvan pääkohteelle kauniit kehykset.

7. Vaihtele kuvakulmia

Kaikkea ei todellakaan tarvitse kuvata silmäntasalta. Kyykisty tai nouse ylemmäs ja tarkastele miltä kohde näyttää eri perspektiivistä. Tai aina ei tarvitse edes kyykkiä tai kiipeillä tuolilla, vaan kääntyvän näytön avulla, jollainen esim Olympuksen PEN-lameroista löytyy, eri kuvakulmia ottaa haltuun huomattavasti helpommin.

Esimerkkikuvassa opiskelijaporukan hyppyihin tuli huomattavasti lisää korkeutta ja uusi kampusrakennus näyttävämmin kuvaan, kun kuvaaja laskeutui rähmäälleen maahan.

8. Luo kuvaan syvyyttä

Kuva-alaa voi jakaa osiin myös syvyyssunnassa ja pääkohteen ei tarvitse aina olla etummaisena. Luo kuvaan syvyysvaikutelmaa sommittelemalla elementtejä niin etualalle, kuvan keskelle kuin taka-alallekin.

Itse tykkään etenkin miljöökuvauksissa etsiytyä milloin minkäkin puskan takaa kuvaamaan, jotta etualalle saa jotain ”hössöntössöä”, kuten itse vaikkapa tuossa Iinan kuvassa mössönä näkyviä kukkia nimitän. 😀

Loppuun vielä kolmen samasta tilanteesta otetun kuvan kollaasi ilmentämään useammankin edellä mainitun asian hyödyntämistä. Ensimmäisessä kuvassa (vasen ylä) sen enempää ajattelematta otettu räpsy Annista istumassa baarin sohvalla. Katse harhailee vähän siellä sun täällä ja huomiota kiinnittää mm. taustalla näkyvät Kirjakaupan punaiset ikkunateippaukset. Kokonaisuus on levoton.

Seuraavassa kuvassa sommittelu ja rajaus ovat jo rauhallisempia. Pääkohde erottuu selkeämmin, mutta miljöötäkin on mukana. Tausta edelleen levoton, koska näkyy niin terävänä.

Tausta rauhoittuu hieman kuvakulmaa muuttamalla ja syväterävyyttä kaventamalla (kuvattu siis isolla aukolla). Kohde sommiteltu jotakuinkin kultaiseen leikkaukseen ja katseella on tilaa. Etualalla epäterävänä olevat shakkinappulat luovat kuvaan syvyyttä. Katse pysyy niissä elementeissä joihin se on haluttukin eikä harhaile ympäriinsä.

Hyvin pieniä valintoja kuvaustilanteessa, mutta isoja eroja lopputuloksissa!