16.09.2019 Kokomusta asu kahdella tapaa – näin pienillä asioilla vaatteet huijaavat vartalon mittasuhteita

”Minä olin vielä joitakin vuosia sitten sellainen kokomustiin pukeutuja, mutta sittemmin minusta on tullut melko…. värikäs”, kerroin yleisölle eräässä tilaisuudessa viime viikolla ja kesken virkkeen muistin päälläni olevan juurikin sitä kokomustaa. Lausuntoni ei siis ehkä vaikuttanut kovinkaan uskottavalta. 😀

Vaikka edelleen turvaudun toisinaan (etenkin reissatessa pakkaamisen helppouden vuoksi) mustaan, on päästä varpaisiin mustat asut nykyään vähemmistössä pukeutumisessani. Ikuistin kuitenkin viikon sisään kaksi tässä postauksessa nähtävää asua, kun innostuin käyttämään samaa housujen ja puseron muodostamaa pohjaa kahdessa eri tilanteessa ja kahdella eri tavalla.

¨

Vuosi sitten ostamani Samoonin hapsupaita sopii loistavasti kokomustaan pukeutumiseen, sillä hapsut tuovat asuun kivaa struktuuria ja liikettä!

Perjantai-iltana Asan keikalle suunnatessa yhdistin hapsupuseron pehmeisiin mokkaa imitoiviin legginsseihin, korkkareihin ja pitkään jakkuun. Kuvista puuttuu mukana ollut leopardikuvioinen olkalaukku. 

Muutamaa päivää myöhemmin hyvödynsin samaa pusero + legginssit -pohjaa suunnatessani luentokeikalle. Vaihdoin kengät mataliin espadrilloihin, takin lyhyempään bleiseriin ja juhlavat korvikset värikkäämpiin. Tuloksena rennompi ja hieman androgyynimpi kokonaisuus. 

Minusta on aina tosi kiva vertailla miten pienillä muutoksilla saa pukeutumisessa aikaan isoja eroja. Vaikka alla on ihan samat kamppeet, muuttaa kokonaisuus ilmettään kenkien ja takin vaihdolla valtavasti. Ja vaikka vartalokin on vaatteiden alla ihan sama, kiinnittyy huomio ihan eri kohtiin asun mittasuhteiden muuttuessa.

Tykkään pitkän jakun ja korkkareiden luomasta linjakkuudesta ja pituuden illuusiosta, mutta samaan aikaan pidän toisen asun rennosta ja huolettomasta fiiliksestä ja siitä, että jalat jäävät kokonaan esiin. Lyhyemmän yläosan kanssa vartaloni todellinen malli (Y) korostuu. Ylävartaloni on jalkoja lyhyempi ja se näkyy. Pitkä takki puolestaan optisesti pidentää ylävartaloa. 

En lähde arvottamaan kumpaakaan toista paremmaksi, vaan ajattelen, että mittasuhteilla on hauska leikkiä. Vihaan pukeutumisoppaissa alati toistuvaa termiä ”tasapainottaa”. On tympeä ajatus, että olipa vartalon malli mitä hyvänsä, tulisi sitä neuvojen mukaan aina yrittää tasapainottaa kohti täydellistä symmetriaa. Miksi?? Miksi lyhyttä ylävartaloa olisi aina pidennettävä, pitkiä käsiä lyhennettävä ja ylä- ja alavartalon epäsuhtaa tasapainotettava? 

Mun mielestä ei todellakaan tarvitse, mutta vaatevalinnoilla ja mittasuhteilla pelaamisella voi halutessaan luoda kulloiseenkin fiilikseen ja tilanteeseen sopivan optisen illuusion ja olemuksen.

Hapsupusero – Samoon / Legginssit – Lindex / Pitkä jakku – KappAhl XLNT (saatu) / Korkosandaalit – Pavement (saatu) / Sulkakorvikset – Viaminnet (saatu)

Lyhyt pellavableiseri – Marks & Spencer / Espadrillot – Macarena / Värikkäät korvikset – La Kiva (saatu)

Pitäisi ehkä vielä huvin vuoksi kokeilla miltä asut, tai pikemminkin mittasuhteet, näyttäisivät, jos kengät vaihtaisi päittäin. Tai no, kyllähän sen jo pystyy ihan kuvittelemaankin, mutta voisi joskus kyllä toteuttaa jotkut vertailukuvat. Nämä vartalon ja vaatteiden mittasuhteet kun ovat mun mielestä ihan älyttömän kiinnostava ja tärkeä asia.

Kumpi kokonaisuus on sun suosikki?